Perussuomalaiset tekevät Halla-ahon johdolla hyvää työtä ja kansa on heille suosiollinen.

Ehkä kansa kuitenkin selviäisi ilman Ylen analyysiä aiheesta:

Maailmantalouden myllerryksissä hävinneet ja syrjäytyneet tuntuvat löytävän turvan perussuomalaisista.

Ymmärrän, että Yle on puolensa valinnut, mutta tämä ei mielestäni ole hyväksyttävää tekstiä laitokselta, joka kerää toimintaansa rahoituksen veroilla koko kansalta. Lähetän asiasta palautetta toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilalle.

Silmät avautuvat hiljalleen

Tässä itsenäisyyspäivän kunniaksi Mikael Sandströmin (Ruotsin Kokoomus) avautuminen maahanmuuttokriisistä ja keskustelua aiheesta.

Haitallisen maahanmuuton realiteetit alkavat selvitä hitaammillekin. Toivotaan tämän herättelevän myös kotimaisia päättäjiä. Harjoitetun politiikan täytyy olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.

Syy Vihreiden olemassaoloon

Olen löytänyt tiivistetyn selityksen, miksi Vihreät ovat olemassa, ja miten heidän politiikkansa voi löytää äänestäjiä. Alla on kuvakaappaus Jan Emblemsvågin kirjasta Reengineering Capitalism: From Industrial Revolution towards Sustainable Development.

Havaitaan, että naisäänestäjien ja jopa monien opiskelijoiden riskikokemus ydinvoiman osalta on merkittävästi virheellinen. Pelimiehet ymmärtävät, että jos markkinoilla on toimijoita, joiden käsitys mistä tahansa asiasta on pahasti virheellinen, asiaa voidaan hyödyntää. Näin syntyy elintilaa poliittiselle liikkeelle, jonka keskeisellä teesillä ei ole järkiperusteita.

Jatkokommentti Vartiaisen päättelyistä

Teoksessaan Työvoima tehokkaaseen käyttöön (pdf) Juhana Vartiainen esittelee päättelynsä ytimen sivulla 38. Hän kirjoittaa:

"Näitä tarjontatekijöitä kohentamalla saadaan siis lisää työllisyyttä, vaikka kansantaloudessa olisi työttömiäkin."

Hän jatkaa osuvasti alaviitteessä:

"Tähän nyrkkisääntöön on kuitenkin yksi poikkeus: vaikka työttömyysaste ei riipukaan työvoiman määrästä, työvoiman määrän muutos voi tietenkin vaikuttaa työttömyyteen jos työvoiman koostumus muuttuu. Eri ikä- ja koulutusryhmillä on erilaiset rakenteelliset työttömyysasteet, ja siksi koko kansantalouden rakenteellinen työttömyys muuttuu jonkin verran kun työvoiman koostumus muuttuu."

Vartiainen on siis ymmärtänyt ajattelunsa puutteen, mutta ei ole suhtautunut vakavasti maahanmuutosta seuraavaan työvoiman koostumuksen radikaaliin muutokseen. Saimme alustavaa tietoa asiasta tällä viikolla. Tällä hetkellä maahamme tulevasta muuttoliikkeestä siis noin 20 prosenttia ei kykene lukemaan tai kirjoittamaan mitään kieltä. Myös Saksasta saadut tiedot ovat vastaavia ja lisäksi on saatavissa tietoa, että vähintään puolet maahanmuuttajista on psyykkisesti sairaita.

Niina Halme on gradussaan tutkinut kahdeksan luku- ja kirjoitustaidottoman kehitystä suomen kielessä kuuden kuukauden intensiivisen opiskelun päätteeksi. Tiivistelmässä kerrotaan seuraavaa:

"Tuloksista käy ilmi informanttiryhmän heterogeenisuus. Heikoimman ja parhaimman testisuorituksen välillä on suuria eroja. Tulos osoittaa, kuinka jokainen oppija oppii yksilöllisten voimavarojensa mukaan omalla vauhdillaan. Kolme informanteista ei kykene vielä lukemaan mekaanisella tasolla, kun taas neljä informanttia osoittaa oppineensa funktionaalisen lukutaidon alkeet. Yksi informanteista osoittaa ymmärtävänsä mekaanisen lukutaidon periaatteen mutta ei vielä kykene lukemaan itsenäisesti. Tasoeroja kuvaa seuraava esimerkki: Tehtävässä 5 tuli jatkaa annettuja lauseita, joista ensimmäinen täydennettävä alkoi sanalla Puhelin. Paras oppija täydensi lauseen Puhelin SOITA ja heikoin oppija Puhelin PUNEATE TUAIEN."

Onko meillä ylipäätään mitään resursseja ja organisaatioita tällaisen intensiivisen opetuksen tarjoamiseen. Epäilen sitä suuresti.

Samuli Salmisen tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous (pdf) kerrotaan, että Somaliasta ja Irakista tulleiden maahanmuuttajien julkisen talouden nettovaikutus oli -12400 euroa/henkilö vuonna 2011. Samasta lähteestä saadaan myös työllistyneiden maahanmuuttajien nettovaikutukset -2 998 euroa/henkilö (Somalia) ja -4 174 euroa/henkilö (Irak). Esitän väitteen, että resurssimme nyt maahan muuttavien kotouttamiseksi ovat vähäisemmät kuin kotoutettaessa näitä henkilöitä, joita Salmisen tutkimuksessa esiintyy. Ei ole realistista olettaa tulosten paranevan, vaan päinvastoin.

En odota näiden tietojen pohjalta nykyisestä maahanmuutosta suurta menestystarinaa. Toivottavasti päättäjät eivät noudata Vartiaisen tarjontatekijöitä lisäävää linjaa pohtimatta erittäin huolellisesti strategian riskejä.

Vahvimman laki

Tämä voi tulla joillekin järkytyksenä, mutta ihmiset ovat eläimiä ja keskuudessamme vallitsee muuallakin eläinmaailmassa tuttu vahvimman laki. Tämä tarkoittaa, että jos jollakin ryhmällä on fyysinen ylivoima, ryhmä tekee ihan mitä huvittaa.

Sivistynyt länsimainen yhteiskunta on mahdollinen ainoastaan siksi, että valtiokoneistolla on fyysinen ylivoima ja tämän koneiston toimintaa kontrolloidaan lakisääteisesti demokraattisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Jos maahan päästetään ryhmiä, joiden voimavarat ovat suuremmat kuin poliisin, tapahtuu katastrofi. Tämä on syytä pitää mielessä mietittäessä maahanmuuttopoliittisia linjauksia ja poliisin resursseja.



Ei ole mitään luonnonlakia, joka takaa poliisin aina pärjäävän vastustajille. Resurssien on oltava haasteiden mukaisia. Lainsäädännöllä kontrolloidun osapuolen täytyy olla vahvin.

Riskien tiedostamisesta

Riskien tiedostaminen auttaa ihmistä elämään pitkän ja onnellisen elämän. Ihminen valitsee omalla toiminnallaan ja käyttäytymisellään, minkälaisille riskeille hän altistuu. Kun tarkastellaan suurta joukkoa ihmisiä, jotka tekevät tiedostaen tai tiedostamatta tietyn riskialttiin valinnan, osalle heistä kyseinen riski toteutuu. Olisi yhteiskunnallisella tasolla arvokasta, että ihmiset laajasti ymmärtäisivät tekoihinsa liittyviä riskejä ja pystyisivät valinnoissaan huomioimaan niitä. Tarkastellaan asiaa kahden esimerkin avulla.

Kuva 1: Vaarallinen tieosuus, etene varoen

Ensimmäinen esimerkki käsittelee kuvan 1 tilannetta eli hirvivaara-aluetta. Riskialttiista tieosuudesta on tapana varoittaa ihmisiä, jotta he ymmärtävät tehdä ajotapaansa liittyviä valintoja. Vaikka tieosuus on tavallista riskialttiimpi, voidaan näitä teitä aivan hyvin käyttää arkipäivän tilanteissa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että näillä tieosuuksilla saattaa olla hirviä.

Kaikki hirvet eivät kuitenkaan juoksentele maanteillä, enkä halua syyllistää kaikkia hirviä. Tuhannet ihmiset ajavat päivittäin hirvivaara-alueilla, eikä heille aiheudu valinnastaan minkäänlaisia ongelmia. Hirvipopulaation koon kasvaessa esiintyy kuitenkin yhä enemmän tilanteita, joissa joillekin hirville tulee tarve mennä tien yli. Voimme loputtomasti käydä arvokeskustelua siitä, onko oikein, että hirvi näin tekee ja erityisesti siitä, ettei kolareita voi pitää millään tavalla hyväksyttävinä. Tämä arvokeskustelu ei kuitenkaan vaikuta siihen reaalimaailmassa esiintyvään tilanteeseen, että joillekin hirville tulee tarve kulkea teiden yli ja tästä aiheutuu riskejä autoilijoille.

Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri varoittaa autoilijoita:

Paras keino välttää hirvikolari on ottaa varoitusmerkit tosissaan, alentaa tilannenopeutta etenkin hämärällä tai pimeässä sekä tarkkailla jatkuvasti tien pientareita vähän pidemmällekin matkalle

Yhteiskuntamme on nähnyt arvokkaaksi tiedottaa autoilijoita tieosuuksista, joissa on tavallista korkeampi todennäköisyys joutua onnettomuuteen. Tietyllä tieosuudella voidaan määritellä hirven tiellä olemisen todennäköisyys jakamalla hirvien tiellä viettämä aika tarkasteltavan aikavälin pituudella. Jos kyseinen todennäköisyys todetaan korkeaksi tietyllä tieosuudella, on autoilijoita syytä varoittaa asiasta.

Jokainen hirvikolari on valtava inhimillinen tragedia. Hirvikolareihin liittyvien riskien vuoksi on hirvipopulaation kokoa katsottu tarpeelliseksi rajoittaa. Matemaattisella varmuudella vaarallisia tieosuuksia tulee lisää ja hirvikolareita sattuu enemmän, jos hirvipopulaation koko kasvaa hallitsemattomasti. Voidaan sanoa, että hirvikolarien määrän odotusarvo kasvaa.

Toisena esimerkkinä käsitellään maahanmuuton vaikutusta raiskausten määrän odotusarvoon. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportin (pdf) sivulla 31 oleva kuvio 7 antaa taustatietoa riskianalyysin tekemiseksi.

Kuva 2: Miesten raiskausrikollisuuden taso pääväestöryhmissä vuosina 2010-2011

Voimme keskustella ja arvioida loputtomasti, muodostavatko maahan aiemmin Afrikasta tai Lähi-idästä tulleet henkilöt satunnaisotoksen näiltä alueita jatkossa tulevasta väestöstä. Suomessa ja kansainvälisesti saatavissa oleva tutkimus kuitenkin tukee sitä, että ongelmat ovat samantapaisia muissakin maissa ja muilla aikaväleillä. Riskianalyysin lähtökohdaksi on rationaalista ottaa toistaiseksi toteutuneet luvut ja huoletta ekstrapoloida ne myös tulevaisuuteen, kunnes saadaan muuta todistusaineistoa.

Todennäköisyyksien arviointia vaikeuttaa, että tämän aineiston pohjalta ei voida sanoa, syyllistyykö hyvin pieni joukko useisiin raiskauksiin. Uutisointia seuraamalla voitaisiin olettaa, että näin voi olla. Sama tilanne vallitsee luultavasti kuitenkin myös kantaväestön keskuudessa, eikä mikään tilasto anna meille mahdollisuutta arvioida tämän ilmiön vaikutusta laskentaan. Jos joskus saadaan tarkempaa tietoa, voidaan riskianalyysiä parantaa.

Tarkastellaan, mitä kuvan 2 tiedot käytännössä tarkoittavat. Havainnollistetaan yliedustuskerrointa 3,0 kahdella kuvalla.

Kuva 3: Rikoksiin syyllistyneet kantaväestön edustajat kuvassa punaisella ja muut kantaväestön edustajat sinisellä

Kuva 4: Rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat kuvassa punaisella ja muut maahanmuuttajat sinisellä

Kuvassa 3 on punaisella merkitty rikokseen elämänsä aikana syyllistyneet henkilöt koko kantaväestöstä. Kuvassa 4 esitetään vastaavasti punaisella rikokseen syyllistyneet maahanmuuttajat koko maahanmuuttajapopulaatiosta. Yliedustuskerroin syntyy joko siten, että suurempi osuus populaatiosta syyllistyy rikoksiin tai jotkut mädät omenat syyllistyvät niihin toistuvasti. Kuten yllä jo mainitsin, jälkimmäisestä ilmiöstä ei ole tilastotietoa, eikä ilmiötä siksi voida verrata kantaväestöön tai käyttää järkiperäisen riskianalyysin lähtökohtana.

Valitettavasti kuvan 2 ilmaisemat tilastotiedot ovat olleet hyvin pysyvä ilmiö ja voidaan olettaa näin olevan jatkossakin. Kun maahanmuuttajien määrä ja osuus Suomen väestöstä kasvaa, muistuttaa tilanteemme yhä suuremmassa määrin kuvaa 4. Yhä useampi ihminen kohtaa elämänsä aikana (satunnaisessa arvonnassa) punaisella merkityn henkilön. Riski tällaiseen kohtaamiseen kasvaa. Tämä tarkoittaa, että raiskausten määrän odotusarvo tulee kasvamaan, jos sallimme yliedustettujen ryhmien määrän kasvun.

Epäilemättä moni ajattelee, että yliedustuksesta ei voida suoraan vetää todennäköisyyksiin liittyviä johtopäätöksiä. Heille annan harjoitustehtävän. Laadi tietokonesimulaatio, jossa esiintyy kaksi väestöryhmää, joiden edustajat syyllistyvät rikoksiin siten, että toisen ryhmän edustajat ovat yliedustettuina. Kerro, minkälaisilla parametreilla ja oletuksilla väestöryhmistä saat tämän yliedustuksen aikaan. Jos ratkaiseva oletus on jotain muuta kuin todennäköisyys syyllistyä rikokseen elinkaaren aikana, informoi minua välittömästi.

Johtopäätös: Afrikasta ja Lähi-idästä tulevan maahanmuuton salliminen tarkoittaa sen hyväksymistä, että raiskausten määrä Suomessa kasvaa. Kyseessä on matemaattisella varmuudella maahanmuutosta seuraava ilmiö käytettävissä olevan aineiston perusteella.

On täysin vastuutonta ottaa näiltä alueilta väestöä Suomeen pelkästään sillä olettamalla, että pystymme heitä kouluttamaan. Ensin on osoitettava tilastollisesti, että koulutuksella on ollut jotain vaikutusta. Jäämme odottamaan todistusaineistoa siitä.

Kunnes toisin todistetaan, suosittelen huomioimaan tässä tekstissä käsitellyt asiat henkilökohtaisissa riskianalyyseissä niin auton ratissa kuin muutenkin elämässä.

Haluan lopuksi muistuttaa lukijoitani siitä, että kommenttiosioni on aina auki ja otan mielelläni vastaan kritiikkiä tekstistäni. Suhtaudun erittäin positiivisesti, jos minua lahjakkaammat henkilöt osoittavat virheitä ja parannuksia tekstiini. Riskianalyyseistä on aina hyvä oppia uutta.

Juhana Vartiaisen analyysistä

Kommentoin lyhyesti Juhana Vartiaisen analyysiä, jonka viimein löysin sopivassa formaatissa.

Hän on oikeassa analyysissään, mutta ei huomioi Suomeen saatavissa olevan maahanmuuton heikkoa laatua. Tärkein yksittäinen mittari kansantalouden kannalta on kokonaistuotanto jaettuna koko väestön määrällä, mihin pitää siis laskea myös nuoret ja vanhukset mukaan.

Maahanmuuttajan päästäminen maahan on täällä asuvan väestön kannalta kannattavaa, mikäli hänen voidaan parhaiden tilastollisten malliemme perusteella ennakoida kasvattavan tuota mainittua mittaria. Asiaa tulee tarkastella odotettavissa olevan elinajan yli ja ennakoiden lisääntyminen jne. Laskelma on vaativa, mutta kohtuullisiin arvioihin pystytään melko helposti.

Vartiaisen analyysin suurin puute liittyy videolla mainittuun osallistumisasteeseen. Se ei ole väestön osaamisprofiilista riippumaton vakio. Jos päästämme maahan runsaasti maahanmuuttajia, jotka eivät täytä yllä mainitsemaani kriteeriä, osallistumisaste laskee.

Muslimimaahanmuuttajien määrä Suomessa 2010

Päivitetty arvio muslimimaahanmuuttajamiesten määrästä (31.12.2010) on 30633 ja naisten määrästä 21217 henkilöä eli yhteensä 51850, jossa on kasvua edelliseen arviooni 9,4 prosenttia. Lisäksi ikäjakaumaksi saadaan

Ikä	Miehet	Naiset
0-4	2663	2508
5-9	2376	2229
10-14	2239	2226
15-19	2486	1999
20-24	3070	2241
25-29	3762	2222
30-34	3210	2070
35-39	2790	1687
40-44	3033	1438
45-49	2238	1062
50-54	1282	593
55-59	682	346
60-64	374	196
65-69	218	141
70-74	116	105
75-	94	154

Sarjassa aikaisemmin ilmestynyttä: Arvio vuodelta 2007 (sisältää laskentamenetelmän kuvauksen), vuodelta 2008 ja vuodelta 2010.

Väestöennusteideni osuvuus 2010

Tarkistetaan jälleen, miten väestöennusteeni ovat osuneet kohdalleen. Edellisen tarkistuksen kommentit pätevät sellaisenaan tälläkin kertaa ja ne kannattaa käydä lukemassa, mikäli aiheen tarkempi käsittely kiinnostaa.

Vuoden 2007 ennusteen osuvuus kuvataan seuraavissa kolmessa kuvassa:




Seuraavat kolme graafia kuvaavat kolmen skenaarion laskelmani osuvuutta:

Muslimit haluavat Suomeen sharian

Aamulehden haastattelussa Suomen islamilaisen yhdyskunnan uusi pääimaami Anas Hajjar paljastaa heidän tavoitteenaan olevan asteittainen sharia-lain käyttöönotto:

"Hajjar vahvistaisi islamilaisen lain, sharian, asemaa esimerkiksi avioeroissa.

Avioero voi jäädä vahvistamatta islamilaisessa yhteisössä etenkin, jos nainen pyytää eroa. Suomen lain tuomio ei riitä, eikä nainen voi mennä uusiin naimisiin."

On selvää, että Hajjar pitää ainoana oikeana lakina shariaa, eikä asia tule tästä koskaan muuttumaan, eikä islam järjestelmänä koskaan salli minkäänlaista reformia. Hajjarin mielestä Suomessa noudatettavia lakeja ei pidä päättää eduskunnassa, koska paremman järjestelmän loi 600-luvulla elänyt sotapäällikkö.

Tässä ei tietenkään ole mitään yllättävää huomioiden, että vastaava tavoite on aivan ilmeinen ympäri Eurooppaa. Halusin kuitenkin kirjata asian blogiini, jottei mahdolliselle lukijalle jää epäselvyyttä, miksi muslimien määrän kehitystä kannattaa seurata.

Muslimimaahanmuuttajien määrä Suomessa 2009

Päivitetty arvio muslimimaahanmuuttajamiesten määrästä (31.12.2009) on 27918 ja naisten määrästä 19440 henkilöä eli yhteensä 47358, jossa on kasvua edelliseen arviooni 9,7 prosenttia (merkinnän tekemisen ja laskennan automatisoinnin myötä sain edellisen vuoden tuloksen hieman toiseksi kuin viime vuonna, ehkä Tilastokeskus korjaa dataansa ensijulkistuksen jälkeen). Lisäksi ikäjakaumaksi saadaan

Ikä	Miehet	Naiset
0-4	2469	2324
5-9	2214	2136
10-14	2154	2080
15-19	2194	1798
20-24	2722	2045
25-29	3305	2048
30-34	2777	1829
35-39	2713	1570
40-44	2959	1334
45-49	2004	943
50-54	1123	492
55-59	565	299
60-64	334	186
65-69	187	124
70-74	105	90
75-	93	142

Sarjassa aikaisemmin ilmestynyttä: Arvio vuodelta 2007 (sisältää laskentamenetelmän kuvauksen) ja arvio vuodelta 2008.

Väestöennusteideni osuvuus 2009

Tutkitaan ennusteideni osuvuutta uusimpien (eli 31.12.2009 vallinneiden) tietojen pohjalta. En tee tänä vuonna uutta väestöennustetta, koska aikaisempi kolmen skenaarion laskelma sisältää mielestäni riittävän kattavan kahden parametrin (nettomaahanmuutto ja kokonaishedelmällisyysluku) herkkyysanalyysin, joten uusi laskelma ei vielä ole tarpeellinen. Kannattaa huomata, että tarkoitukseni on myös seurata kaikkien ennusteideni osuvuutta, joten työ- ja graafimäärä paisuisi hyvin nopeasti, jos tekisin uuden ennusteen joka vuosi.

Tutkitaan ensin vuoden 2007 ennusteen osuvuutta, kuten jo kerran aikaisemmin on tehty:

Kuvissa sininen käyrä on ennusteeni ja punainen pieni viiva, jota näin pitkän aikavälin ennusteessa voi olla vaikea huomata, kuvaa toteutunutta väestökehitystä. Tältä osin aikaisemmin tehdyn seurannan kommentit pätevät edelleen.

Kolmen skenaarion graafeissa ylin sininen käyrä vastaa nopeaa skenaariota, keskimmäinen perusskenaariota ja alimmainen hidasta.

Kolmen skenaarion laskelmasta havaitaan, että nuorten osalta ollaan täsmälleen perusskenaarion aikataulussa, aktiivi-ikäisten osalta todellisuus osuus toistaiseksi hitaan ja perusskenaarion puoliväliin ja vanhuksissa vieraskielisten osuus kasvaa nopeammin kuin missään skenaariossa. Erityisesti viimeinen havainto on yllättävä, kun otetaan huomioon, että skenaariot on maalailtu todella leveällä pensselillä, mutta siitä huolimatta todellisuus ei osunut ennusteiden väliin.

Jatkosuunnitelma blogin osalta

Tarkkaavaisimmat lukijani lienevät huomanneet, että päivitykset ovat olleet aika vähissä. Olen valitettavan kiireinen, eikä tilanteeseen ole odotettavissa parannusta. Tavoitteeni on tarkentaa blogin fokusta ja siten minimoida työn määrää.

Bloggaukseni jatkossa tulevat olemaan Tilastokeskuksen lukujen analyysiä mahdollisimman pitkälle automatisoituna. Analyysiä pitää tietenkin pyrkiä pitkällä aikavälillä parantamaan, mutta se tunnetusti on kovin aikaavievää.

Haaveilen myös siitä, että saisin rikostilastojen osalta tehtyä parempia tilastoja kuin nykyisistä lähteistä on mahdollista, mutta tähän tarvisin enemmän vuosilomia.

Fort Hoodin ammuskelu

Suomalaiselta medialta näyttää jääneen seuraava yksityiskohta ammuskelusta huomaamatta:

"Soldiers reported that the gunman shouted "Allahu Akbar!" — an Arabic phrase for "God is great!" — before opening fire Thursday, said Lt. Gen. Robert Cone, the base commander. He said officials had not confirmed Hasan made the comment."

Tämä viittaa selvästi uskonnollissävytteiseen motiiviin, lähde.

Fox Newsistä löytyy seuraavaa:

Interviews with Ali and other worshipers at the mosque, the Islamic Community of Greater Killeen, paint a portrait of a man devoted to his faith and troubled by his impending deployment to Afghanistan to contribute to a war effort he opposed at least partly on religious grounds.

"He obviously didn’t want to go," said Duane Reasoner, 18, who looked up to Hasan as a sort of religious mentor. "He said he shouldn’t be going to Iraq, and Muslims shouldn’t be in the military — it was an obvious conflict of interest. Muslims shouldn’t be killing Muslims. He told me not to join the military."

Reasoner said he wouldn't condemn Hasan after the shooting spree.

“I don’t know his intentions," Reasoner told FoxNews.com. "I don’t know what he was thinking. I won't condemn another Muslim.”

Kolme skenaariota 2008

Tarkastellaan kolmena skenaariona Suomen väestön kehitystä 80 vuoden ajanjaksolla. Perusskenaariossa vieraskielisten nettomaahanmuuton oletetaan pysyvän samalla tasolla kuin vuoden 2008 aikana (noin 15400 henkilöä, katso 1 ja 2), hitaassa skenaariossa maahanmuutto vähenee 5000 henkeen vuodessa kymmenen vuoden ajanjaksolla ja nopeassa skenaariossa maahanmuutto lisääntyy 25000 henkeen vuodessa. Graafisesti esitettynä maahanmuuton määrät eri skenaarioissa kehittyvät seuraavasti:

Kaikissa skenaarioissa maahanmuuttajien ikä- ja sukupuolijakauma noudattaa likimain vedostasoisen laskelmani Nettomaahanmuutto kansanryhmittäin 2008 tulosta, mutta tuloksia skaalataan sopivasti, jotta yllä mainitut skenaarioiden nettomaahanmuuton määrät saadaan täsmäämään. Esimerkiksi nopeassa skenaariossa viimeisinä vuosina maahanmuuttajia tulee 11162 naista ja 13838 miestä, sillä laskelmani mukaan vieraskielisten nettomuutto oli 15396 henkilöä vuonna 2008 ja heistä 6874 eli 44,6 prosenttia oli naisia. Vastaavalla menetelmällä skaalataan myös ikäjakauma.

Nettomaastamuutto nuorten kantasuomalaisten joukossa on sen verran pientä, että jätän sen edelleen mallintamatta.

Tein nyt ensimmäistä kertaa tarkempia laskelmia syntyvyydestä ja tulokset olivat minulle yllättäviä. Näyttää siltä, että vieraskielisille syntyy lapsia huomattavasti vähemmän kuin olen aikaisemmin näppituntumalta olettanut. Useimmat maahanmuuttajat asuvat isoissa kaupungeissa, joissa suomalaisillekin syntyy vähemmän lapsia kuin muualla maassa ja vieraskieliset noudattavat samaa kaavaa. Vuonna 2008 suomalaisia 15-49 -vuotiaita naisia oli 1109064 kappaletta ja syntyneitä lapsia (oletus: ei maahanmuuttoa 0-vuotiaiden joukossa) 56990 kappaletta, vieraskielisiä 15-49 -vuotiaita naisia oli 62133 ja syntyneitä lapsia 2586.

Syntyvyyden oletetaan hitaassa ja perusskenaariossa pysyvän nykyisellä tasolla sekä kantaväestön että vieraskielisten osalta. Nopeassa skenaariossa oletan vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluvun olevan 3,0. Laskelmani on teknisesti puutteellinen kokonaishedelmällisyysluvun osalta, mutta ongelman korjaaminen on huomattavan työlästä. Parantamisen varaa jää siis jatkossakin.

Kuolleisuuskertoimissa käytin Tilastokeskuksen ennusteesta saatavia Helsingin kertoimia koko maassa. Heidän kertoimensa loppuvat vuoteen 2040, josta eteenpäin käytin vuoden 2040 kertoimia.

Katsotaan ensin väestömme tilanne vuoden 2008 lopussa:

Seurataan skenaarioiden etenemistä 20 vuoden välein. Aluksi perusskenaario, sitten hidas ja viimeisenä nopea, olkaa hyvä.

Kerkkänen parantaa otettaan

Olin iloisesti yllättynyt, että Kerkkänen oli saanut jo hieman annettua palautetta lähettämiini kommentteihin; katso edellinen aihetta koskenut merkintäni.

Voi olla, että hänellä on vain tyylinä miettiä vastaustaan vähän perusteellisemmin, joten en vielä luovu toivosta laadukkaasta vuoropuhelusta. Kommentit saisivat tietenkin ilmestyä näkyviin huomattavasti nopeammin.

En ehtinyt vielä lueskella tarkemmin, mutta arvostan aina vastausta ja haluan vetää aiemman väitteeni Kerkkäsen keskusteluhaluttomuudesta ainakin osittain takaisin.

Väestöennusteeni osuvuus 2008

Ryhdyn systemaattisesti tutkimaan kaikkien tekemieni ennusteiden osuvuutta, kuten olen aiemmin luvannut. Tein vanhan laskelmani 31.12.2007 vallinneilla tiedoilla. Tilastokeskus on saanut tilastoon yhden uuden vuoden, joten on aika tarkistaa, miten hyvin osuin kohdalleen.

Jaan väestön kolmeen ikäluokkaan (0-14, 15-64 ja yli 64-vuotiaisiin), joissa lasketaan vieraskielisten osuus koko kyseisen ikäluokan väestöön verrattuna. Seuraavissa graafeissa sininen käyrä on ennusteeni ja punainen pieni viiva kuvaa toteutunutta väestökehitystä.

Nuorten osalta ennusteeni liioittelee vieraskielisten määrää. Tämä oli odotettavissa, koska kyseisessä ennusteessa arvoin maahan muuttavien iät eksponenttijakaumasta, joka korostaa nuoria ikäluokkia.

Aktiivi-ikäisessä väestössä vieraskielisten osuus kasvaa ennustettua nopeammin, mihin tuo muuttajien ikäjakauma luonnollisesti tarjoaa jälleen hyvän selityksen. Seuraavissa ennusteissa otan ikäjakauman huomioon huomattavasti tarkemmin.

Vanhusten osalta ennuste osui ensimmäisen vuoden osalta lähes tarkalleen kohdalleen, joten tältä osin olen erittäin tyytyväinen.

Kritiikin kritiikki ja kritiikin kritiikin kritiikki

Kaikki varmasti hyvin tietävät, että maahanmuuttokritiikille on pitkään kaivattu kovan luokan kritiikkiä. Törmäsin jossain Vihreän langan keskustelussa väitteeseen, että Heikki Kerkkänen olisi blogissaan esittänyt jotain ansiokasta.

Luin tekstin ja päätin hieman kommentoida joitakin tekstin ilmeisiä puutteita, vaikka en itse sitä erityisen ansioituneena pitänytkään. Kerkkänen tietysti suvaitsevaistolle tavalliseen tapaan esimoderoi kommentit, joten niiden näkyviin ilmestymistä saa odottaa hyvin pitkään. Kerkkänen vastasi ensimmäiseen kommenttiini, johon olen jo oman vastineeni lähettänyt, mutta se ei yllättäen ole ilmestynyt vielä näkyviin. Viive on ollut jo niin pitkä, että päättelen Kerkkäsen välttelevän keskustelua, enkä enää tuossa formaatissa siis voi jatkaa keskustelua. Niinpä joudun julkaisemaan viimeisen vastineeni täällä. Asiayhteyden ymmärtämiseksi kannattaa lukea alkuperäinen blogimerkintä kommentteineen.

EDIT: Löysin Homma-forumilta ketjun, josta ilmenee Kerkkäsen taipumus jättää kriittisiä kommentteja julkaisematta. Hänen kanssaan keskusteluun ei siis kannata haaskata aikaa. Muistutan tässä yhteydessä kaikkia lukijoitani siitä, että minulle on aina sallittua lähettää kommentteja ja korjata virheitäni. Tiedän tehneeni virheitä ja teksteissäni on heikkouksia, jotka on pienellä vaivalla kaivettavissa esiin.

Tässä siis lähettämäni kommentti:

Kaikella kohteliaisuudella, tekstisi on sen verran pitkä, että tiukat aikatauluni eivät salli sen tarkkaa lukemista uudelleen. Tässä kuitenkin vielä joitakin kommentteja.

Huomaan, että sivuutit kommenttini väestöennusteesta. Kirjoitit kommenteissa:

"Näiden lukujen valossa en näe, että a) suuret asutuskeskukset b) koko maa olisi lähiaikoina ”islamilaistumassa”, mikäli tällä tarkoitetaan uskonnollisen enemmistön muodostamista."

Kuitenkaan antamassasi lähdeviitteessä (Helsingin kaupungin väestöennuste) ei anneta minkäänlaista tietoa väestön uskonnollista jakaumista millään aikavälillä. Voisin kuvitella, että asia ei ole aivan selvä sinua vaatimattomammalla asiantuntemuksella varustetuille, joten voisitko hieman avata tätä päättelyä, jotta pystymme seuraamaan ja ymmärtämään, millä tavoin antamasi lähdeviite on millään tavoin relevantti. Mahdollisesti epärelevantin lähdeviitteen viittaaminen ylimalkaisella 10 sivun (!) lainauksella on lukijoidesi ajan haaskausta.

Iivarin kirja on maksullinen, enkä ole näillä näkymin kiinnostunut siitä riittävästi investoidakseni. Painetun sanan numerodata ja siten myös vakiointimenetelmän lähtökohta vanhenee suhteellisen nopeasti. Itse menetelmä voi olla kiinnostava, mutta datan pitää olla tuoretta.

OPTL:n materiaalista

http://www.optula.om.fi/44467.htm

tosiaan löytyy jonkin verran hyödyllistä tietoa erityisesti henkirikosten alueella (s. 29 ja s. 39). Muun väkivaltarikollisuuden ja erityisesti raiskausten osalta materiaali on huomattavasti heikompi eli lähde ei auta vakioinnissa millään tavoin. Henkirikosten osalta siis jonkinlaista lisäarvoa vakioinnin kannalta oli löydettävissä, mutta valitettavan karkealla tasolla tältä pohjalta joudutaan operoimaan, jos sosioekonomisesta vakioinnista puhutaan.

Kirjoitin aiemmin:

"pelkästään ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla ei saada väestöryhmien rikollisuutta lähellekään toisiaan (erityisesti raiskauksissa), mitä kuvitelmaa yrität nähdäkseni saada lukijat uskomaan."

Aloitin tuon kohdan huolimattomasti, mitä pahoittelen. Epäilen pikemminkin sitä, että vakioinneilla ylipäätään saataisiin rikollisuuden määrä yksittäisissä rikostyypeissä tiettyjen ryhmien välillä lähellekään toisiaan, mitä kantaa myöhemmin nähtävällä tavalla perustelen sinun tekstissäsi yrittäneen jollain tasolla puolustaa.

Ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla päädyttiin linkittämieni alkeellisten vakiointien avulla esimerkiksi somalien osalta kertoimiin 8,0-8,5 vuonna 2008. Siinä on vielä mielestäni melkoinen ero kantasuomalaiseen, mikä pitäisi saada selitettyä muilla keinoin (viittaan lausuntoosi "Väitän, että vakiointien jälkeinen rikollisuuden 1,5-kertaisuus on selitettävissä niillä eri tavoilla...", erityisesti koska konteksti on tulkintani mukaan seksuaalirikollisuus, kuten myöhemmin perustelen). En tietenkään tiedä, miten äärimmäisiä sosioekonomisen aseman aiheuttamat poikkeamat raiskauksien osalta ovat, eikä siitä OPTL:n materiaalikaan mitään kerro. Esimerkiksi henkirikoksia työttömät tekevät suhteessa 19,6-kertaisen määrän verrattuna toimihenkilöihin (mikäli tulkitsin OPTL:n materiaalia oikein), mikä on suurin poikkeama kahden sosiaalisen ryhmän välillä. Epäilen siis tämän lähestymistavan riittävyyttä (tietyissä rikostyypeissä ja tiettyjen ryhmien välillä).

Edellisen lainaukseni loppuosassa jätän varsin suuren varauksen tulkintani oikeellisuudelle ("nähdäkseni"). En katso esittäneeni mitään erityistä todistusta kaipaavaa eksaktia väitettä. Pyrin muotoilemaan (erityisesti vähänkään oleelliset) väitteeni huomattavasti suuremmalla tarkkuudella. Katsotaan kuitenkin, oliko esittämälleni arvelulle minkäänlaista pohjaa.

Esitit tekstissäsi aiheellisen kysymyksen:

"Miksi Suomen maahanmuuttajaväestöstä väestöosuuteensa keskimääräistä isompi osa syyllistyy seksuaalirikollisuuteen?"

Tekstisi jatkuu kyseisen aiheen tavanomaisella käsittelyllä taustamuuttujineen jne. Kuvion jälkeen kirjoitat:

"Vakiointien jälkeen maahanmuuttajaväestön rikollisuus on Stakesin erikoistutkija Juhani Iivarin "Tuomittu maahanmuuttaja"(Stakes 2006)- teoksen mukaan 1,5- kertaista valtaväestöön nähden."

Huomaatko nyt, mitä tarkoitin. Tartuin alkuperäisessä kysymyksessäsi käyttämääsi sanaan seksuaalirikollisuus, mihin Iivarin lausunto ei tuo minkäänlaista lisävalaistusta, koska se käsittelee rikollisuutta kokonaisuutena.

Kokonaan toinen asia sitten on, onko järkevää ehdointahdoin haalia tänne porukkaa, joka empiirisen todistusaineiston nojalla vajoaa sosioekonomisesti haastavaan asemaan.

Sinä puolestasi laitoit sanoja suuhuni kirjoittamalla:

"Väite että Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tai kukaan muukaan pyrkisi peittelemään jotain ”epämiellyttävää dataa” vaikkapa liikennerikkomusten avulla on täysin vailla mitään pohjaa."

En tietenkään missään esittänyt mitään peittelyväitettä. Kerroin, että yksittäisten rikostyyppien mahdollisesti suurikin tilastollinen yliedustus tasoittuu, kun tarkastellaan rikollisuutta kokonaisuutena. Asia on matemaattinen itsestäänselvyys, eikä siihen liity mitään peittelyä. Ei kai kukaan vakavasti otettava maahanmuuttokriitikko väitä maahanmuuttajien tekevän kaikkia mahdollisia rikostyyppejä moninkertaisen määrän kantaväestöön verrattuna (en ainakaan muista tällaista lukeneeni). Kritiikissä keskitytään aina tiettyihin rikostyyppeihin, itse olen käyttänyt sitä useimmin alan keskustelussa esiin nousevaa rikostyyppiä eli raiskauksia.

Kirjoitit:

"Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta, on tarkasteltava aina kokonaisrikollisuutta kaikki rikosnimikkeet mukaan lukien."

Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta (kokonaisuutena), näin on tietenkin toimittava. Jos tarkastellaan erityisiä rikostyyppejä, tarkastellaan täsmälleen niitä, eikä sotketa joukkoon mitään muuta. Molemmat tavat ovat oikein, mutta ne tarkastelevat eri asioita. Useimmiten maahanmuuttokeskustelussa esiin nousevat raiskaukset, jolloin keskustelun kannalta on virheellistä sotkea mukaan muita rikostyyppejä.

"Lisäksi pelkästään raiskauksiin tuijottaminen johtaisi siihen, että muut ongelmat – esimerkiksi pahoinpitelyt, ryöstöt ja perheväkivalta – jäävät vaille huomiota, vaikka niihin puuttuminen on ensisijaisen tärkeää jo niiden raiskauksia huomattavasti suuremman yleisyyden vuoksi."

Ehdottomasti nuo ovat tärkeitä, eikä niiden ole syytä jäädä vaille huomiota.

Vanhustenhoidosta

Eilinen Hesarin artikkeli ikääntyvien maahanmuuttajien aiheuttamasta paineesta terveydenhuollolle sai vaihteeksi verenpaineeni nousemaan.

"Saamamme palautteen mukaan maahanmuuttajaan menee [terveydenhuollossa] puolitoista tai kaksi kertaa enemmän palveluaikaa kuin kantaväestöön kuuluvaan. Se on kustannuskysymys."

Maahanmuuttoasiain koordinaattori Anu Wikman-Immosella on asiaan originelli ratkaisu. Hän haluaa lisää rahaa.

Jatkossa esimerkiksi sairaaloiden täytyy huomioida entistä tarkemmin erilaiset uskonnot, ruokailutavat ja erityisesti kielet. Terveyspalveluilla onkin huutava tarve kielitaitoisista hoitajista.

Tehokas terveydenhuolto voi myös näyttäytyä ulkopuoliselle persoonattomana ja suorituskeskeisenä. Vanhustyön keskusliiton suunnittelija Hilkka Linderborgin mukaan maahanmuuttajat toivovat yksilöllistä palvelua.

Vanhustenhoito ei valitettavasti ole edes ikänsä suomalaisen yhteiskunnan eteen töitä tehneiden ihmisten osalta yksilöllistä. Täällä kylmässä Pohjolassa on pyritty tehokkaisiin ratkaisuihin ja mahdollisuuksien mukaan myös automaatioon. Elämän realiteetit ovat karut, kun niukkoja resursseja yritetään venyttää äärirajoille, eikä siinä tippaakaan auta maailmalta haalitun painolastin vaatimukset yksilöllisyydestä. Arkipäivän tilanteesta alalla on Eduskunnassa ansiokkaasti puhunut Tarja Tallqvist (kd).

Edes yksityisellä puolella luulisi tilanteen olevan parempi, mutta valitettavasti näin ei ole. Esimerkkinä voin ottaa Esperi Care Oy:n Tilkan toimipisteen. Mummot maksavat pienestä huoneestaan 3300 - 4500 euroa kuukaudessa, mihin eivät sisälly lääkkeet. Hoitajia pitäisi olla yksi jokaista kahta asukasta kohti, mutta todella rankalla alimiehityksellä mennään. Viriketoiminnasta ja ohjatusta liikunnasta annettavat lupaukset eivät toteudu lähimainkaan. Jos omaisiani olisi kyseisessä laitoksessa, ottaisin viipymättä yhteyttä kuluttajansuojalautakuntaan, sillä markkinataloudessa rahalle pitää saada luvattu vastine.

Onneksi virkamiehissäkin on vielä kenties toivoa, mistä väkevästi todistaa maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajan Heikki Taskisen järkiperäinen lausunto:

"Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa jonkun kansalaisen omainen on leikkausjonossa, mutta hänen leikkauksensa ei ole akuutti. Sitten henkilön ohittaa ulkomaalainen, jonka leikkaus on kiireellisempi, ja tämä koko ikänsä veroja maksanut joutuu jonon hännille. Siinä voikin mielipide olla vähän erilainen."

Suvaitsevaisella rintamalla ei tietenkään nähdä mitään ongelmaa mamuvanhusten aiheuttamassa kuormituksessa. Meillä kuulemma on varaa hoitaa muutama vanhus. Siltä varalta, että joku ei ymmärrä, minkälaisen ajatusprosessin tuloksena tällaiset lausunnot kumpuavat, valottaa asiaa Anu Silfverbergin kolumni. Luulen suvaitsevaiston suhteen rahaan olevan tyypillisesti jotain samankaltaista kuin Silfverbergillä. He ovat siis niin kertakaikkisen kyvyttömiä raha-asioissa, että edes oman talouden hoitaminen ei onnistu. Ei kai voida kohtuudella olettaa, että heillä olisi mielekkäitä kantoja koko kansakuntaa koskeviin kysymyksiin.

Toimintatavan järkevyyden analyysin alkeet

Luin tänään joutavanpäiväistä teosta markkinoinnista, jonka laatu oli niin surullinen, ettei kirja ansaitse edes lähdeviitettä. Se innoitti minut kuitenkin pitkästä aikaa kirjoittamaan rationaalisuuden alkeista.

Havainnollistan kahden esimerkin pohjalta sitä, että minkä tahansa toimintatavan, missä tahansa ongelmatilanteessa, järkevyyden analyysi lähtee siitä, onko toiminta näyttänyt "hyödylliseltä" ratkaisun tekohetkellä. Lopputuloksen perusteella toimintatapaa ei voida arvioida.

Ensimmäinen esimerkki on alkeellinen. Lottoaminen aiheuttaa lottoajan nettovarallisuuden odotusarvon vähenemistä, joten paras taktiikka on panostaa peliin mahdollisimman vähän eli jättää pelaamatta (ei kiinnitetä tässä yhteydessä huomiota utiliteettifunktiolla kikkailuun). Jos Erkki Esimerkki kuitenkin onnistuu saavuttamaan päävoiton, se ei millään tavoin tee Erkin toiminnasta järkevää, sillä hän pelasi väärin ja oli pelkästään onnekas. Onnekkuus ei ole kelvollinen strategia.

Reaalimaailmassa tilanteiden analyysi on vaikeampaa. Sanokaamme, että Erkki Esimerkki olisi huomannut, että yhtiön X osake nousee aina tulosjulkistuksen yhteydessä kymmenen prosenttiä. Tällöin hänen on oman analyysinsä kannalta järkevää ostaa yhtiön X osakkeita ennen tulosjulkistusta. Erkki ei välttämättä tunne syvällisemmin syytä osakkeen hinnan nousulle, hän on vain tehnyt mainitsemani havainnon kurssin reaktiosta. Sen sijaan Harri Harhaton on investoinut merkittäviä ajallisia resursseja yhtiön X kurssin tutkimiseen ja on tietoinen paljon syvällisemmällä tasolla niistä syistä, miksi kurssi on noussut. Hänen tietonsa voivat riittää päättelemään, että kurssi ei tällä kertaa tule nousemaan, eikä hän näinollen sijoita yhtiöön X. Harri toimii oman analyysinsä pohjalta järkevästi, mutta valistuneena sijoittajana hän ymmärtää, että Erkin toiminta ei ole kestävällä pohjalla.

Miten tällaisten perusasioiden hallinta voi olla niin pahasti pielessä joillakin populaaritason teosten kirjoittajilla? Toiminnan järkevyyden analysointiin käytetään pelkästään lopputulosta, eikä esimerkiksi laadita lainkaan tilastoja siitä, onko omissa väitteissä mitään järkeä. Surullista.

Ainoa lukemisen arvoinen materiaali koostuu laadukkaasta tutkimuksesta. Kaikki populaari valitettavasti on luokatonta.