Kritiikin kritiikki ja kritiikin kritiikin kritiikki

Kaikki varmasti hyvin tietävät, että maahanmuuttokritiikille on pitkään kaivattu kovan luokan kritiikkiä. Törmäsin jossain Vihreän langan keskustelussa väitteeseen, että Heikki Kerkkänen olisi blogissaan esittänyt jotain ansiokasta.

Luin tekstin ja päätin hieman kommentoida joitakin tekstin ilmeisiä puutteita, vaikka en itse sitä erityisen ansioituneena pitänytkään. Kerkkänen tietysti suvaitsevaistolle tavalliseen tapaan esimoderoi kommentit, joten niiden näkyviin ilmestymistä saa odottaa hyvin pitkään. Kerkkänen vastasi ensimmäiseen kommenttiini, johon olen jo oman vastineeni lähettänyt, mutta se ei yllättäen ole ilmestynyt vielä näkyviin. Viive on ollut jo niin pitkä, että päättelen Kerkkäsen välttelevän keskustelua, enkä enää tuossa formaatissa siis voi jatkaa keskustelua. Niinpä joudun julkaisemaan viimeisen vastineeni täällä. Asiayhteyden ymmärtämiseksi kannattaa lukea alkuperäinen blogimerkintä kommentteineen.

EDIT: Löysin Homma-forumilta ketjun, josta ilmenee Kerkkäsen taipumus jättää kriittisiä kommentteja julkaisematta. Hänen kanssaan keskusteluun ei siis kannata haaskata aikaa. Muistutan tässä yhteydessä kaikkia lukijoitani siitä, että minulle on aina sallittua lähettää kommentteja ja korjata virheitäni. Tiedän tehneeni virheitä ja teksteissäni on heikkouksia, jotka on pienellä vaivalla kaivettavissa esiin.

Tässä siis lähettämäni kommentti:

Kaikella kohteliaisuudella, tekstisi on sen verran pitkä, että tiukat aikatauluni eivät salli sen tarkkaa lukemista uudelleen. Tässä kuitenkin vielä joitakin kommentteja.

Huomaan, että sivuutit kommenttini väestöennusteesta. Kirjoitit kommenteissa:

"Näiden lukujen valossa en näe, että a) suuret asutuskeskukset b) koko maa olisi lähiaikoina ”islamilaistumassa”, mikäli tällä tarkoitetaan uskonnollisen enemmistön muodostamista."

Kuitenkaan antamassasi lähdeviitteessä (Helsingin kaupungin väestöennuste) ei anneta minkäänlaista tietoa väestön uskonnollista jakaumista millään aikavälillä. Voisin kuvitella, että asia ei ole aivan selvä sinua vaatimattomammalla asiantuntemuksella varustetuille, joten voisitko hieman avata tätä päättelyä, jotta pystymme seuraamaan ja ymmärtämään, millä tavoin antamasi lähdeviite on millään tavoin relevantti. Mahdollisesti epärelevantin lähdeviitteen viittaaminen ylimalkaisella 10 sivun (!) lainauksella on lukijoidesi ajan haaskausta.

Iivarin kirja on maksullinen, enkä ole näillä näkymin kiinnostunut siitä riittävästi investoidakseni. Painetun sanan numerodata ja siten myös vakiointimenetelmän lähtökohta vanhenee suhteellisen nopeasti. Itse menetelmä voi olla kiinnostava, mutta datan pitää olla tuoretta.

OPTL:n materiaalista

http://www.optula.om.fi/44467.htm

tosiaan löytyy jonkin verran hyödyllistä tietoa erityisesti henkirikosten alueella (s. 29 ja s. 39). Muun väkivaltarikollisuuden ja erityisesti raiskausten osalta materiaali on huomattavasti heikompi eli lähde ei auta vakioinnissa millään tavoin. Henkirikosten osalta siis jonkinlaista lisäarvoa vakioinnin kannalta oli löydettävissä, mutta valitettavan karkealla tasolla tältä pohjalta joudutaan operoimaan, jos sosioekonomisesta vakioinnista puhutaan.

Kirjoitin aiemmin:

"pelkästään ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla ei saada väestöryhmien rikollisuutta lähellekään toisiaan (erityisesti raiskauksissa), mitä kuvitelmaa yrität nähdäkseni saada lukijat uskomaan."

Aloitin tuon kohdan huolimattomasti, mitä pahoittelen. Epäilen pikemminkin sitä, että vakioinneilla ylipäätään saataisiin rikollisuuden määrä yksittäisissä rikostyypeissä tiettyjen ryhmien välillä lähellekään toisiaan, mitä kantaa myöhemmin nähtävällä tavalla perustelen sinun tekstissäsi yrittäneen jollain tasolla puolustaa.

Ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla päädyttiin linkittämieni alkeellisten vakiointien avulla esimerkiksi somalien osalta kertoimiin 8,0-8,5 vuonna 2008. Siinä on vielä mielestäni melkoinen ero kantasuomalaiseen, mikä pitäisi saada selitettyä muilla keinoin (viittaan lausuntoosi "Väitän, että vakiointien jälkeinen rikollisuuden 1,5-kertaisuus on selitettävissä niillä eri tavoilla...", erityisesti koska konteksti on tulkintani mukaan seksuaalirikollisuus, kuten myöhemmin perustelen). En tietenkään tiedä, miten äärimmäisiä sosioekonomisen aseman aiheuttamat poikkeamat raiskauksien osalta ovat, eikä siitä OPTL:n materiaalikaan mitään kerro. Esimerkiksi henkirikoksia työttömät tekevät suhteessa 19,6-kertaisen määrän verrattuna toimihenkilöihin (mikäli tulkitsin OPTL:n materiaalia oikein), mikä on suurin poikkeama kahden sosiaalisen ryhmän välillä. Epäilen siis tämän lähestymistavan riittävyyttä (tietyissä rikostyypeissä ja tiettyjen ryhmien välillä).

Edellisen lainaukseni loppuosassa jätän varsin suuren varauksen tulkintani oikeellisuudelle ("nähdäkseni"). En katso esittäneeni mitään erityistä todistusta kaipaavaa eksaktia väitettä. Pyrin muotoilemaan (erityisesti vähänkään oleelliset) väitteeni huomattavasti suuremmalla tarkkuudella. Katsotaan kuitenkin, oliko esittämälleni arvelulle minkäänlaista pohjaa.

Esitit tekstissäsi aiheellisen kysymyksen:

"Miksi Suomen maahanmuuttajaväestöstä väestöosuuteensa keskimääräistä isompi osa syyllistyy seksuaalirikollisuuteen?"

Tekstisi jatkuu kyseisen aiheen tavanomaisella käsittelyllä taustamuuttujineen jne. Kuvion jälkeen kirjoitat:

"Vakiointien jälkeen maahanmuuttajaväestön rikollisuus on Stakesin erikoistutkija Juhani Iivarin "Tuomittu maahanmuuttaja"(Stakes 2006)- teoksen mukaan 1,5- kertaista valtaväestöön nähden."

Huomaatko nyt, mitä tarkoitin. Tartuin alkuperäisessä kysymyksessäsi käyttämääsi sanaan seksuaalirikollisuus, mihin Iivarin lausunto ei tuo minkäänlaista lisävalaistusta, koska se käsittelee rikollisuutta kokonaisuutena.

Kokonaan toinen asia sitten on, onko järkevää ehdointahdoin haalia tänne porukkaa, joka empiirisen todistusaineiston nojalla vajoaa sosioekonomisesti haastavaan asemaan.

Sinä puolestasi laitoit sanoja suuhuni kirjoittamalla:

"Väite että Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tai kukaan muukaan pyrkisi peittelemään jotain ”epämiellyttävää dataa” vaikkapa liikennerikkomusten avulla on täysin vailla mitään pohjaa."

En tietenkään missään esittänyt mitään peittelyväitettä. Kerroin, että yksittäisten rikostyyppien mahdollisesti suurikin tilastollinen yliedustus tasoittuu, kun tarkastellaan rikollisuutta kokonaisuutena. Asia on matemaattinen itsestäänselvyys, eikä siihen liity mitään peittelyä. Ei kai kukaan vakavasti otettava maahanmuuttokriitikko väitä maahanmuuttajien tekevän kaikkia mahdollisia rikostyyppejä moninkertaisen määrän kantaväestöön verrattuna (en ainakaan muista tällaista lukeneeni). Kritiikissä keskitytään aina tiettyihin rikostyyppeihin, itse olen käyttänyt sitä useimmin alan keskustelussa esiin nousevaa rikostyyppiä eli raiskauksia.

Kirjoitit:

"Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta, on tarkasteltava aina kokonaisrikollisuutta kaikki rikosnimikkeet mukaan lukien."

Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta (kokonaisuutena), näin on tietenkin toimittava. Jos tarkastellaan erityisiä rikostyyppejä, tarkastellaan täsmälleen niitä, eikä sotketa joukkoon mitään muuta. Molemmat tavat ovat oikein, mutta ne tarkastelevat eri asioita. Useimmiten maahanmuuttokeskustelussa esiin nousevat raiskaukset, jolloin keskustelun kannalta on virheellistä sotkea mukaan muita rikostyyppejä.

"Lisäksi pelkästään raiskauksiin tuijottaminen johtaisi siihen, että muut ongelmat – esimerkiksi pahoinpitelyt, ryöstöt ja perheväkivalta – jäävät vaille huomiota, vaikka niihin puuttuminen on ensisijaisen tärkeää jo niiden raiskauksia huomattavasti suuremman yleisyyden vuoksi."

Ehdottomasti nuo ovat tärkeitä, eikä niiden ole syytä jäädä vaille huomiota.