tiistai 30. joulukuuta 2008

Eläinkokeet

Asun ilmeisesti samalla alueella kuin joku eläinaktivisti, koska jälleen aamulla bongasin tiedostavan julisteen, jossa tällä kertaa vastustetaan eläinkokeita. Materiaali oli paljon asiallisempi kuin turkistarhausta vastustanut juliste, sillä kyseessä oli sarjakuvamainen esitys, ei trikkikuvaus.

Yleistä perustietoa eläinkokeista löytyy Koe-eläinkurssin introsta (ppt) ja Turun yliopiston FAQ:sta.

Yleensähän kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin tehtäviä eläinkokeita vastustetaan äänekkäimmin, mutta toki aktivistien joukoissa esitetään näkemyksiä kaiken eläinkoetoiminnan lopettamisen puolesta. Kuitenkin lääketieteellisen ymmärryksen (pdf) ja ylipäätään kemikaalien vaikutuksen ymmärryksen kannalta eläinkokeiden merkitys on ratkaisevaa. Historiallisena esimerkkinä lääketieteellisestä edistysaskeleesta kelpaa insuliinin löytäminen.

En silti väitä, etteikö eläinkokeiden väheneminen olisi toivottavaa ja kyllä siihen pyritäänkin. Nähdäkseni realistisia tapoja vähentää eläinkokeiden määrää pitkällä aikavälillä ovat esimerkiksi keinoihomallit ja laskennalliset menetelmät, joista ensin mainittujen parissa on Suomessakin tehty työtä muun muassa Kuopiossa. Pasonen-Seppäsen kehittämää keinoihomallia voidaan käyttää korvaamaan eläinkokeet lääkeaineiden ihonläpäisevyyden ja -ärsytyksen testaamisessa, mutta toivotaan, että tämän tyyppinen kehitys johtaa läpimurtoihin yhä laajemmin.

Yllä kuvatun kaltainen tutkimus on laillista ja oikeaa toimintaa yhteiskunnan kehittämiseksi, josta kaikki aktivistit voivat vapaasti ottaa mallia. Haittapuolena tässä toimintamallissa aktivistien kannalta on, että fiilispohjalta tällaista perustutkimusta ei synny, eikä mielenosoituksiin tai pommi-iskuihin pääse osallistumaan.

sunnuntai 28. joulukuuta 2008

Kahden otoksen suhteellisen osuuden testi


Käsittelen tässä tekstissä standardin tekniikan kahden otoksen suhteellisen osuuden z-testistä ja myöhemmässä tekstissä esittelen kenties keinon, joilla testin teknisistä rajoituksista päästään osittain eroon (laskelmat ovat työn alla). Standardin testin rajoitukset ovat ongelmallisia erityisesti rikostilastojen analyysissä, koska rikoksiin syyllistyy tavallisesti hyvin pieni osa populaatiosta vuoden aikana.

Käsitellään tässä vain niin sanottua kaksisuuntaista testiä, koska muutokset yksisuuntaiseen testiin pääsemiseksi ovat suoraviivaisia. Testin kehittelyn muotoilu on omani, joten siitä voi löytyä muun muassa merkintäteknistä huomautettavaa.

Olkoon meillä populaatiot X1 ja X2 ja vastaavasti populaatioiden koot ovat n1 ja n2. Merkitään fk:lla populaatiossa olevien rikollisten määrää (ilmenee tilastosta), jolloin rikollisten määrän matemaattiseksi malliksi otetaan satunnaismuuttuja sk, joka on Bin(nk, fk/nk)-jakautunut (k = 1 tai k = 2), ja oletetaan näiden olevan riippumattomia. Merkitään pk = sk/nk kaikilla k.

Nollahypoteesi H0: p1 = p2 = p
Vaihtoehtoinen hypoteesi H1: p1 on erisuuri kuin p2

Oletetaan H0 todeksi, jolloin saadaan painotettuna keskiarvona harhaton estimaatti p = (p1n1+p2n2)/(n1 + n2).

Seuraava vaihe (erityisesti normaaliapproksimaatio) on testin teknisten rajoitusten kannalta kriittinen.

Tehdään satunnaismuuttujalle sk = nk(sk/nk) normaaliapproksimaatio ilman jatkuvuuskorjausta, jolloin "likimääräiseksi" jakaumaksi saadaan N(nkp, nkp(1-p)). Normaalijakauman ominaisuuksista (Properties 1.) seuraa, että satunnaismuuttuja sk/nk on N(p, p(1-p)/nk)-jakautunut. Tällöin riippumattomuuden ja normaalijakauman ominaisuuksien nojalla p1 - p2 = s1/n1 - s2/n2 on N(0, p(1-p)(1/n1 + 1/n2))-jakautunut.

Näin siis saadaan testisuureelle z = (p1 - p2)/sqrt(p(1-p)(1/n1 + 1/n2)) (joka on standardinormaalijakautunut) sen tavallinen esitys (Two-proportion z-test, equal variances). Wikipediassa esiintyvät rajoitukset liittyvät normaaliapproksimaation kelvollisena pysymiseen ja tähän puutteeseen aion saada kehitystä myöhemmin Poisson-jakaumien avulla.

Testisuureen z itseisarvoltaan suuret arvot (kaksisuuntaisessa testissä) viittaavat siihen, että nollahypoteesi H0 ei päde. Kriittiset arvot hylkäämiselle eri merkitsevyystasoilla ovat seuraavat:















z-testin kriittiset arvot
5 %1 %0,1 %
2-suuntainen testi1,9602,5763,291
1-suuntainen testi1,6452,3263,090


Jos jollain on jokin ehdotus, joka parantaa tämän tyyppisen matemaattisen aineksen esitystapaa blogissa, ottaisin sen kiitollisena vastaan.

sunnuntai 21. joulukuuta 2008

Mediakatsaus: Malmössä rankkaa innovointia

Kuten tiedämme, Yle kertoo totuuden, joten käytän TV 1:n klo 18.00 19.12.2008 lähettämiä uutisia lähdeviitteenä. Malmölaista siirtolaislähiötä Rosengårdia ja sen asukkaiden innovatiivisuutta käsitellään videolla alkaen hetkestä 5:03.

Joitakin kohtia Petteri Väänäsen raportista:

"Muutaman sadan siirtolaisnuoren joukko sai avukseen kolmisenkymmentä anarkistia, jopa jalkapallohuligaaneja."

"Riehunnan varsinainen kipinä oli se, kun kellaritiloissa sijainnut tilapäinen moskeija ja kokoustila suljettiin paloturvallisuussyistä. Nuoret yrittivät vallata sen takaisin"

"Paloja sytytettiin, missä palavaa löytyi, roskalavoilla ja jopa rappukäytävissä. Palokuntaa ei voitu kutsua paikalle, koska se joutui aiemmin kivi- ja polttopullosateen kohteeksi. Yksikään poliisiauto ei säilynyt vahingoittumattomana."

"Rosengårdin [...] 5000 asukkaasta 150 on syntynyt Ruotsissa, mutta ruotsalaisia sukunimiä ei juuri postiluukuissa näy."

"[T]yöikäisestä väestä on vain 15 prosenttia ollut työn kanssa tekemisissä, ei tosin välttämättä juuri nyt."

"Nuorten sosiaalinen tilanne taitaa kuitenkin olla parempi selitys tapahtumiin kuin mahdollinen islamilainen ääriliikehdintä."

Asiasta enemmän kiinnostuneille suosittelen ruotsalaismediaan tutustumista. Dagens Nyheterin artikkelit tästä ja tästä. Vielä sunnuntaiaamunakin on tuikattu kuusi autoa tuleen.

lauantai 20. joulukuuta 2008

Harhaton estimaatti

Vihreiden puoluehallitus vaatii ratkaisuja maahanmuuton ongelmiin (tiedote).

Nostan esiin seuraavan Anni Sinnemäen kommentin:
- Yhdenvertaisuus merkitsee maahanmuuttajien kohtelua yksilöinä, ei jonkun tilastollisen ryhmän jäseninä.

Rohkenen olla eri mieltä, eikä kyseessä oikeastaan edes ole mikään mielipideasia, vaan tilastotieteellinen tosiasia. Jos meillä on tiedossa vaikkapa, että maahanmuuttaja on turkkilainen, niin häntä on ensisijaisesti kohdeltava kyseisen ryhmän jäsenenä. Emmehän voi tehdä mitään parempaakaan, kun muuta tietoa ei vielä ole. Tiedon kerääminen kyseisestä yksilöstä taas maksaa aikaa ja rahaa tehtiinpä se sitten etukäteen tai vasta käytännön kokemusten myötä.

Tilastotieteessä tällaisia parhaita mahdollisia arvioita kutsutaan harhattomiksi estimaateiksi, jotka maahanmuuttajien tapauksessa saadaan kyseisen ryhmän edustajien aiemmista saavutuksista kyseisessä maassa. Menetelmän teknistä pätevyyttä voidaan aiheellisestikin kritisoida, mutta käytännössä joudumme hyppimään rohkeasti johtopäätöksiin vaillinaisenkin (mutta parhaan mahdollisen) metodiikan ja datan pohjalta, kun päätöksiä reaalimaailmassa tehdään. Tavoitteena ei voi olla tilastotieteilijöiden täydellinen tyydyttäminen, koska se tyydyttäminen vaatii sukupolvien verran kokemusta ja rekkalasteittain resursseja, jolloin mahdollinen peruuttamaton vahinko on jo kauan sitten tapahtunut.

Käytännössä erilaiset tilastotiedot (esimerkiksi rikos-, työllisyys- ja yrittäjyystilastot meiltä ja muualta) antavat meille todennäköisyysarvioita maahan pyrkivän yksilön toiminnasta. Ne eivät sano mitään varmaa, eivätkä esimerkiksi väitä kaikkia maahanmuuttajia rikollisiksi. Ne ilmaisevat parhaan mahdollisen arvion, jonka pohjalle käytännön toimintamme täytyy rakentua.

Tästä periaatteesta poikkeaminen johtaa harhaisiin estimaatteihin, harhaiseen päättelyyn ja harhaisiin johtopäätöksiin maahanmuuttopolitiikan seurauksista.

sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Ruotsin väestön kehitys

Taitoni Ruotsin tietojen hankkimiseen on vielä puutteellista, joten tätä ensimmäistä laskelmaani pitää varmasti parantaa vielä monta kertaa, kunhan parempaa dataa saadaan. Pyrin tekemään laskelmani vajavaisten tietojen pohjalta niin hyvin kuin mahdollista, mutta näitä laskelmia ehdottomasti pitää kritisoida ja tietojani tarkentaa, jos löydätte parempia lähteitä.

Oletan muslimien määrän aluksi olevan luokkaa 500000 jakautuneena puoliksi miesten ja naisten kesken. Virallisia tilastoja asiasta ei ole olemassa, mutta erilaisia arvioita on esitetty ja valitsemani määrä on arvioiden kanssa linjassa (tosin sukupuolijakauma on puhdas arvaus). Ikäjakaumasta en löytänyt mitään tietoa, joten käytän tasajakaumaa ikävuosien 0-65 osalta. Ruotsissa on kaikkiaan 17,3 prosenttia maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia, joten muita kuin muslimeja on lähtötilanteessa noin 1090000 kappaletta, joiden oletan jakautuvan tasaisesti sukupuolten ja ikäryhmien 0-75 välillä.

Olen löytänyt jonkin verran aineistoa maahanmuuttajien ikäjakaumista saapumisvuotena, mutta niissä on toistaiseksi ollut aina vakavia puutteita (kuten rajoittuminen 15-65 -vuotiaiden käsittelyyn), jotka ainakin osittain estävät niiden hyödyntämisen tämän tyyppisessä laskelmassa. Siksi päädyin edelleen käyttämään Exp(0,07)-jakaumaa muslimimaahanmuuttajien iän määräämiseen. Kantaväestön paluumuuton oletan tapahtuvan vanhemmissa ikäluokissa ja käytän tasajakaumaa ikävuosien 40-70 välillä (vedetty stetsonista). Muut maahanmuuttajat arvotaan tasajakaumasta 0-50.

Maahanmuuttajia on viime vuosina ollut runsaasti, mutta sen laadusta on vaikea saada tarkkaa käsitystä (kantaruotsalaisten (?) paluumuuttokin on laajaa (oletus 2000 miestä ja 2000 naista vuodessa)). Oletan laskelmassa, että saapuvat muslimit ovat turvapaikanhakijoita eli hyödynnän tätä tilastoa, josta kätevästi löytyy myös sukupuolien välinen jakauma, mikä on erittäin tärkeää. Jos maa on muslimienemmistöinen, tulkitsen sieltä tulevien muuttajien olevan muslimeita. Oletus muslimimaahanmuuton osalta: miehiä 19000 ja naisia 7000 vuodessa. Muita maahanmuuttajia tulee 2000 miestä ja 2000 naista vuodessa.

Kokonaishedelmällisyysluvun osalta oletukseni ovat: kantaväestö 1,67, muslimit 3,0 ja muut maahanmuuttajat 1,8.

Ruotsissa on myös laajaa maastamuuttoa, josta tilastojen löytäminen on myös hyvin ongelmallista erityisesti ikäjakauman ja etnisyyden suhteen. En varsinaisesti vieläkään mallinna muuttoliikettä ulospäin, vaan huomioin asiaa hieman maahanmuuttajien määrän avulla.

Kuolevuuteen käytän Suomen Tilastokeskuksen arvioita, koska ainakin Ruotsin elinajanodotteet ovat laskelman kannalta riittävän lähellä Suomen tilannetta, joten kuolevuuskertoimet ovat riittävän laadukkaat.

Graafit 20 vuoden välein:


torstai 11. joulukuuta 2008

Katsaus vastapuolen näkemyksistä

Vihreiden tuleva puheenjohtaja Anni Sinnemäki informoi tietämättömiä eduskunnassa:

Paras tapa päästä eroon laittomasta maahanmuutosta on toki luoda riittävä määrä väyliä lailliselle maahantulolle.

Vastaavalla tavalla voidaan muuten päästä eroon mistä tahansa rikostyypistä. Tehdään niistä laillisia!

Sitten RKP:n leiristä Pär Stenbäck ehdottaa, että varsinkin venäläisille maahanmuuttajille ryhdyttäisiin opettamaan ensimmäisenä kotouttamiskielenä suomen asemesta ruotsia. Samassa uutisessa käy ilmi, miksi RKP oikeasti toivoo maahanmuuton lisääntyvän. Syy on tietysti se sama, millä RKP:n olemassaolo ylipäätään on perusteltavissa eli kielipolitiikka. Stenbäckin mukaan kasvava maahanmuuttajaväestö voisi olla tulevaisuudessa uusi ruotsinkielinen vähemmistö Suomessa.

Eläinaktivistien uusin tempaus

Ovat näköjään levitelleet ympäri Helsinkiä kuvia verisistä ketunraadoista, joilta on otettu takki pois. Siltä varalta, että joku ei tiedä kuvia trikeiksi, kerron tässä, että todellisuudessa operaatiossa ei veri lennä. Niiden huomioarvoa on pyritty kuvankäsittelyn keinoin lisäämään. Kampanja on suunnattu Halosta vastaan.

EDIT: Vaatetusliike Halonen on kuulemma osa veristä turkisteollisuutta. Väite joutuu kiinnostavaan valoon, kun huomioidaan, että kampanjaa käydään trikkikuvin. No, onhan se jo todistettua, että eläinaktivistien moraali ja etiikka ovat omastani voimakkaasti poikkeavia.

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Rypäleaseet

Vihreiden joukossa esitetään näkemyksiä siitä, että Suomenkin pitäisi liittyä rypäleaseet kieltävään Oslon sopimukseen. Olisi mielestäni suotavaa, että kansallisen tason poliitikolta tulisi samassa tekstissä näkemys erilaisista rypäleaseet korvaavista järjestelmistä. Meiltä ollaan kovaa kyytiä viemässä jalkaväkimiinoja, joiden merkitystä kuvaileva raportti (pdf) kertoo tylyä kieltään muun muassa vaikutuksesta vihollisen etenemisnopeuteen. Pitäisikö meidän käydä taistoon kivien, keppien ja valkoisten nenäliinojen varassa? Olemme sitäpaitsi sopimuksen ulkopuolella hyvässä seurassa Viron ja Latvian kanssa ja meillä on muutenkin maantieteellisessä mielessä jotain yhteistä.

On tietysti mahdollista, että Vihreissä ei uskota laajamittaisen maasodan mahdollisuuteen. Todennäköisyysarvioissa ja muussakin matemaattisessa masturbaatiossa - olkoonpa se miten tyydyttävää hyvänsä - on vain eräs perustavaa laatua oleva vika. Niiden tuloksiin ei ole koskaan syytä luottaa liian sinisilmäisesti, ei varsinkaan, mikäli väärän arvion seuraukset ovat tuhoisat. Puolustusjärjestelmäämme rakennetaan vuosikymmenien aikajänteellä, joten todennäköisyysarvion on oltava kohdallaan tästä kymmeniä vuosia eteenpäin. Osaavatko Vihreät tosiaan arvioida tulevaisuutta tarkasti? Tuliko esimerkiksi Georgian/Gruusian tilanne yllätyksenä? Montako vuotta etukäteen Vihreissä pystyttiin näkemään kyseinen selkkaus? Minkälaista kalustoa sotatoimissa käytettiin?

Itse edustan näkökulmaa, jonka pääperiaatteena on turvallisuuden luominen uskottavan puolustuksen kautta mahdollisimman pienin kustannuksin.

Yhtenä osana tällaista uskottavaa puolustusta on otettava huomioon laajamittaisen maasodankäynnin uhka, vaikka sen riski epäilemättä onkin vähenemässä. Seuraukset olisivat kuitenkin niin vakavat, että kyseinen riski on huomioitava. Jalkaväkimiinat ja niitä korvaavat järjestelmät (muun muassa rypäleaseet) ovat nimenomaan tällaisen uhkakuvan välineistöä.

Tietojeni mukaan Suomi on toistaiseksi hankkinut raskaisiin raketinheittimiin miina-ammuksia (nimenomaan ajoneuvoja vastaan). Uutisessa ei tarkemmin määritelty, minkälaisia kuorma-ammuksia 155 mm:n tykeille on hankittu, mutta Puolustusvoimien sivuilta löytyy hieman tietoa. Tällaisissa ammuksissa on se yhteinen piirre, että ne ammutaan alueelle vasta, kun vihollisen toimintaa on havaittu, eikä niitä ole tarkoitus kylvää ympäriinsä, jolloin vaikutusalue Suomen resurssitkin huomioiden on väistämättä rajattu.

Rypäleaseiden avulla levitettävien miinojen osalta pystymme epäilemättä luomaan samantyyppisen järjestelmän kuin tavallisillekin miinoille, joka auttaa myöhemmin löytämään ja raivaamaan miinat, eihän miinojen levitystapa sinänsä muuta tätä asiaa mihinkään. Wikipedian tietojen mukaan Juhani Kaskeala on ilmoittanut Suomen hankkimien tykistön kuorma-ammusten toimintavarmuudeksi 99,8 prosenttia. Ottaen nämä asiat huomioon joudun tulkitsemaan, että rypäleaseiden hyödyt ovat suuremmat kuin haitat, koska meidän on myös huomioitava aseiden vaihtoehtoiskustannus siinä mielessä, että kuinka paljon siviilejä säästyy uskottavan puolustuksen (tai käytännön sotatoiminnan yhteydessä tehokkaan puolustuksen) ansiosta. Sodan jälkeen mahdollisesti kuolevat siviilit ovat vain osa kokonaisuutta.

lauantai 6. joulukuuta 2008

Ekoterrorismi

A-talkissa keskusteltiin 4.12. aiheesta Eläinaktivistit kanalassa.

Ohjelmassa käsiteltiin Närpiöläiseen kanalaan tehtyä iskua, jossa iskun tehneet terroristit hajoittivat kanalan ilmastointilaitteet ja onnistuivat tukehduttamaan tuhansia kanoja. Kanalan seinään oli maalattu muun muassa kirjaimet EVR, joka viittaa Eläinten vapautusrintamaan.

Vieraina ohjelmassa olivat eläinaktivisti Sari Komulainen (Oikeutta Eläimille -järjestöstä (jatkossa lyhyesti OE)), rikoskomisario Risto Nyholm, Siipikarjanliiton toiminnanjohtaja Lea Lastikka ja tutkija Salla Tuomivaara.

Rikoskomisario heittää pari kertaa niin loistavia kommentteja keskusteluun, että aktivistien kiemurtelua on suorastaan nautinnollista seurata, suosittelen katsomaan. Ohjelmassa käy esimerkiksi ilmi seuraavia seikkoja: kaikki kiinni jääneet EVR:n jäsenet ovat myös OE:n jäseniä, OE:n perustajajäsenistä kaikki on tuomittu laittomista turkistarhaiskuista, tutkija Salla Tuomivaaran entinen poikaystävä on tehnyt iskuja (vaikka kyseinen tutkija aikaisemmin väitti, ettei hänen lähipiiristään iskuja tehneitä löydy), kuvamateriaalin tehostamiseksi on viety kuolleita kanoja kanaloihin (vastaavaa trikkikuvausta/temppuilua on harrastettu myös turkistarhojen yhteydessä), julkisuudessa esiintyneet tuottajat ja eläinlääkärit ovat saaneet tappouhkauksia ja niin edelleen.

Julkisuudessa vähemmälle huomiolle jäi Lappajärvellä tehty turkistarhaisku, jossa eläinten turkkeja värjättiin hennavärillä ja siitoskortit tuhottiin. Tarhaajan mukaan terroristi-isku aiheutti 30000 euron kustannukset. Alueelle oli maalattu EVR:n tunnuksia.

Häkkien ovia oli avattu, mutta kuten kaikki kettujen kanssa tekemisissä olleet tietävät, ketut jäivät suurimmaksi osaksi häkkeihinsä. Rohkenen jopa epäillä, että häkeistään poistuneet ketut oli poistettu sieltä väkivalloin. Onneksi tällä kertaa tarhalla ei ollut minkkejä vapautettavaksi, sillä nämä älypäät eivät perinteisesti ole ymmärtäneet kyseisen eläimen vaikutusta ekosysteemin tilaan.

Turkistarhausta vastustetaan nähdäkseni yleensä hyvin emotionaalisin perustein, kuten netistä ladattujen pörröisten eläinten elinoloja ja tappamista käsitteleviin videoihin. Olen niitä itsekin nähnyt, eikä niillä ole mitään tekemistä Suomessa harjoitettavan turkistarhauksen realismin kanssa. Eräässä näkemässäni videossa yhtä kettua yritettiin tappaa noin varttitunnin ajan kepeillä hakkaamalla ja kuristamalla. Jokainen varmaan ymmärtää, että turkistarhaus on Suomessa teollista toimintaa, eikä eläinten tappaminen yksinkertaisesti voi olla videolla kuvatun kaltaista hidasta ja tehotonta työvoimavaltaista säheltämistä.

Turkistarhauksen loppuminen täällä tarkoittaisi tuotannon siirtymistä entistä suuremmassa mitassa Kiinaan, jossa eläinsuojelulainsäädäntö ei ole länsimaisen standardin tasolla. Tätäkö toivotaan? Tuotteiden kysyntähän ei ole loppumassa mihinkään ja siihen kysyntään kyllä sitten vastataan.

Oikea tapa vaikuttaa asioihin on demokraattinen vaikuttaminen, eikä tällainen laillisia elinkeinoja harjoittavien yhteiskunnan tukipilarien toiminnan vaikeuttaminen terrorismin keinoin. Etiikka ja moraali eivät ole millään muotoa objektiivisia käsitteitä, eikä kenelläkään yksilöllä ole oikeutta väittää omaa moraaliaan ainoaksi oikeaksi. Pelisäännöt meillä määrää kirja nimeltä Suomen laki ja niitä lakeja voidaan tarvittaessa muuttaa asianmukaisessa järjestyksessä, mikäli muutoksilla on tarvittava kansan tuki.

torstai 4. joulukuuta 2008

Anja Snellman: Halla-aholle pitäisi antaa palkinto

Anja Snellman tunnustautui tänään MTV 3:n Huomenta Suomessa Jussi Halla-ahon blogin lukijaksi.

Snellman muun muassa kritisoi median, erityisesti Helsingin Sanomien, asenteellisuutta Halla-ahon tekstejä kohtaan. Hän myös heittää toivomuksen Tarja Haloselle, että tämä ottaisi uudenvuodenpuheessaan kantaa avoimemman keskustelukulttuurin luomiseksi Suomeen. Lisäksi hän kehuu Jussi Pajusen tuoretta keskustelunavausta maahanmuuton aiheuttamista haasteista.

Snellman: "Se koetaan heti valtavaksi uhkaksi, jos joku tällainen Jussi Halla-aho, minun mielestäni perustellen, kysyy, mihin me olemme menossa ja pitääkö suvaita suvaitsemattomuutta."

sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Korkokäyrän antaman ennusteen osuvuus

Tutkitaan kuinka laadukkaita korkoennusteita jenkkien korkokäyrästä voidaan laskea.

Yksittäisen päivän datasta saadaan kaikkiaan 15 erilaista ennustetta (kehittyneemmillä tekniikoilla enemmän), joiden toteutumisen tarkkuutta voidaan melko tarkasti tutkia myöhemmin saman datan pohjalta. Kiinnostavaa ennusteesta tekee muun muassa se, että erittäin hyvillä tiedoilla varustetut ihmiset investoivat merkittäviä summia näihin instrumentteihin, joten korkojen pohjalta laskettavien ennusteiden pitäisi olla huomattavan laadukkaita.

Käytän laskelmissani päivittäistä dataa aikaväliltä 2.1.1990-31.10.2008. Ennusteen laskentatekniikkani ei ole aivan täydellisen moitteeton, mutta antaa suuntaa. Laskennan perusteisiin voi tutustua täältä ja korkolaskennan yksityiskohtien ongelmiin täältä.

Esittämieni graafien otsikkotiedoista ilmenee, mistä ennusteesta on kysymys. Esimerkiksi merkintä 3 x 6 FRA (Forward Rate Agreement) viittaa sellaiseen ennusteeseen, jossa ennustaa kolme kuukautta pitkän joukkovelkakirjalainan (lyhyesti bondin) (nimellis)korkoa kolmen kuukauden kuluttua. Vastaavasti 6 x 12 FRA antaa ennusteen kuuden kuukauden päähän kuuden kuukauden pituiselle bondille. Esimerkiksi kuuden kuukauden päähän tehtävä kolmen kuukauden ennuste merkittäisiin 6 x 9 FRA.

Graafien x-akselilla on ennusteen ja toteutuneen koron erotus prosenttiyksikköinä ja palkin korkeus kertoo, kuinka monta ennustetta osui kyseiselle välille. Ilmoitan kaikissa tapauksissa lisäksi virheen keskiarvon ja keskihajonnan.

Tulokset:

Keskiarvo 0.3556 (%-yks.)
Keskihajonta 0.4615 (%-yks.)


Keskiarvo 0.3419 (%-yks.)
Keskihajonta 0.7999 (%-yks.)


Keskiarvo 0.7764 (%-yks.)
Keskihajonta 1.4187 (%-yks.)


Keskiarvo 0.5551 (%-yks.)
Keskihajonta 1.3347 (%-yks.)


Keskiarvo 0.9102 (%-yks.)
Keskihajonta 1.8136 (%-yks.)


Keskiarvo 0.6502 (%-yks.)
Keskihajonta 1.4070 (%-yks.)


Keskiarvo 0.4908 (%-yks.)
Keskihajonta 1.1100 (%-yks.)


Keskiarvo 0.8042 (%-yks.)
Keskihajonta 1.3957 (%-yks.)

Vaikka keskiarvojen puolesta ennusteet vaikuttavat kohtuullisilta, on keskihajonta kuitenkin niin korkea, että nähdäkseni korkomarkkinoiden kyky ennakoida tulevaa on hyvin kyseenalainen vuotta kauemmaksi. Sitä lyhyemmillä aikaväleillä ennusteet ovat suhteellisen hyviä.

Rikastusta

Youtubesta löytyi pari hälyttävää pätkää. Ensin Sisäasiainministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen haastattelu, jossa hän kertoo tavoitteesta saada 15 vuodessa Suomen tilanne sellaiseksi, että väestöstä 10 prosenttia olisi maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia. Tämä tarkoittaa reilusti yli 20000 maahanmuuttajaa vuodessa seuraavan 15 vuoden ajan. Jokainen varmaan ymmärtää, miltä omat laskelmani näyttävät, jos maahanmuuttajien määräksi vaihdetaan noin 23000 henkeä vuodessa. Kestävää kehitystä?



Viljanen tuntuu ymmärtävän osan ongelmista, mutta on täysin pihalla siitä, minkälaisessa aikataulussa ongelmia voidaan korjata erityisesti, jos maahanmuuttoa samanaikaisesti hyvin voimakkaasti lisätään.

Viljasen haastatteluun on laitettu myös Youtube-vastine:



Olen muuten jatkossa toimittaja Pertti Rönkön fani. Lisää tätä!

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Hypoteesin testaus

Tilastoista vedettävien johtopäätösten kanssa joudutaan elämään epävarmuuden ja epätarkkuuden alaisuudessa. Ajatellaan esimerkiksi, että kolikkoa on heitetty 100 kertaa ja on saatu tulokseksi 51 kruunaa ja 49 klaavaa. Onko nyt pääteltävä, että kolikko on harhainen vai voisiko kyseessä olla puhtaasti sattuma. Saman ongelman kohtaamme käytännössä kaikkia tilastoja tulkitessamme, joten kyseisen epävarmuuden hallinta on laadukkaan keskustelun kannalta ratkaisevan tärkeää.

Keskeinen keino sen määrittämiseen, onko jokin tilastollinen tulos vain sattumaa, on hypoteesin testaus.

Tavallisesti muodostetaan niin sanottu nollahypoteesi H0 ja vaihtoehtoinen hypoteesi H1, joiden totuutta tarkastellaan aineiston perusteella. Aiemmassa kolikonheittoesimerkissä voitaisiin siis ottaa nollahypoteesiksi se, että raha on harhainen ja vaihtoehtoisena hypoteesina olisi se, että raha on harhaton.

Seuraavaksi tutkitaan, onko tilastosta saatu informaatio riittävän vahvaa nollahypoteesin hylkäämiseksi. Testille valitaan merkitsevyystaso, joka ilmaisee, kuinka suuren niin sanotun 1. lajin virheen eli hylkäysvirheen olemme valmiita tekemään eli se kuvaa todennäköisyyttä tapahtumalle, jossa nollahypoteesi on tosi (raha on harhainen), mutta testin tuloksena nollahypoteesi hylätään (eli päättelemme rahan olevan harhaton). Tavallisia valintoja merkitsevyystasoksi ovat yksi tai viisi prosenttia.

Sanokaamme, että olemme kiinnostuneita harrastamaan vedonlyöntiä kolikonheitosta. Mitä suuremmalla summalla olemme pelaamassa, sitä varmempia haluamme aluksi olla siitä, että kolikko on harhaton. Mitä varmempia haluamme olla johtopäätöksestämme, sitä pienempi merkitsevyystaso on valittava.

Testin lopputuloksena nollahypoteesi joko jää voimaan tai se hylätään, mikä antaa todistusaineistoa sen tueksi, että vaihtoehtoinen hypoteesi saattaisi olla oikea. Vaikka nollahypoteesi jäisi voimaan, se ei sinänsä tarkoita, että H0 olisi välttämättä oikea, vaan todistusaineisto ei vain ollut riittävän vakuuttavaa sen hylkäämiseksi.

Disclaimer: Olen tehnyt ja tulen tekemään virheitä blogissani julkaistavissa laskelmissa, koska niiden julkaisukynnys on tarkoitus pitää matalana. Niitä saa ja pitääkin kritisoida, jolloin kenties päästään aikanaan parempaan tulokseen. Olen kiinnostunut oppimisesta ja älyllisestä rehellisyydestä.

sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Maahanmuutto ja huoltosuhteet

Tällä kertaa saadaan laskelmaan mukaan myös väestölliset ja taloudelliset huoltosuhteet.

Väestöllinen huoltosuhde on huollettavien (0-14 -vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden) suhde huoltajiin (15-64 -vuotiaisiin) kerrottuna sadalla. Mitä pienempi luku on, sitä pienempi rasitus työikäisiin kohdistuu.

Taloudellinen huoltosuhde on työvoiman ulkopuolella olevien (eli muun muassa 0-14 -vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ja työttömien) summa suhteessa työllisiin. Mitä pienempi luku on, sitä pienempi rasitus työllisiin kohdistuu.

Vertailin tuloksiani myös Tilastokeskuksen ennusteisiin. Hekin ilman muuta odottavat melko laajamittaista maahanmuuttoa (oma oletukseni jälleen 10000 henkeä vuodessa), koska muuten oletettu syntyvyys ei riitä lähimainkaan ennustettuun väestömäärään. Sain samankaltaisia ennusteita heidän kanssaan, mikäli oletin maahanmuuttajien kokonaishedelmällisyysluvuksi 2,0, mutta graafit olen laatinut oletuksella 3,0. Kantaväestön kokonaishedelmällisyysluvuksi oletetaan 1,84.

Taloudellista huoltosuhdetta Tilastokeskus ei nähdäkseni ennusta ja se onkin vaikeaa työllisyysasteen arvioinnin ongelmallisuuden vuoksi. Laadin ennusteet olettamalla kantaväestön työllisyysasteeksi 70 % (katso EK:n tilasto (pdf)) ja maahanmuuttajien osalta 47 % (katso Thorsin puhe eduskunnassa). Molemmat siis oletetaan toistaiseksi vakioiksi ja tarkempi mallinnus jää myöhempään.

Tällä kertaa myös hetkellä 0 (vastaa vuotta 2007) maassa on maahanmuuttajia. Jako kantaväestöön ja maahanmuuttajiin on aluksi tehty kielen mukaan.

Sitten itse graafit 20 vuoden välein:
Mallissa on tietysti edelleen parannettavaa. Työ jatkuu.

lauantai 22. marraskuuta 2008

Kuolevuuden mallinnus

Olen ehtinyt hieman tutustumaan väestötieteeseen. Huomasin, että aiempi mallini kuolevuudelle ei ollut kovinkaan hyvä, sillä porukkaa ei karsittu riittävästi vanhoista ikäluokista.

Oikeat väestötieteilijät mallintavat kuolemat yksinkertaisella ikäluokkakohtaisella kertoimella, jotka Suomessa on laadittu kunnittain. Oma uusin yritykseni oli miesten osalta kuolemien mallinnus normaalijakaumalla (odotusarvo 76 vuotta, keskihajonta 15 vuotta), josta yksittäisen vuoden aikana kuollut osuus laskettiin ehdollisena todennäköisyytenä niiden joukosta, jotka ovat selvinneet kyseiseen vuoteen asti hengissä. Alla oleva kuva havainnollistaa miesten kuolevuuskertoimia Helsingissä (pylväät) ja oman mallini antamaa arviota kuvaa sininen viiva.
Otan ainakin seuraaviin kahteen demografiseen laskelmaan suoraan käyttöön nämä Helsingin miesten ja naisten kertoimet, jotka yleistän huoletta koko maahan (teen siinä toki virhettä). Uudessa lähestymistavassa on merkittävänä ongelmana se, että en voi yhtä helposti parametreja säätämällä muuttaa odotettavissa olevaa elinikää ja varianssia, mutta tyydytään nyt toistaiseksi tähän.

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Sananen rikostilastoista

Soininvaaran blogissa on käyty vilkasta keskustelua raiskaustilastoista ja erityisesti tiettyjen ryhmien niin sanotusta yliedustuksesta kyseisissä tilastoissa.

Yliedustuksen merkitystä vähättelevät keskustelijat ovat valinneet lähtökohdakseen rikostilaston pilkkomisen mahdollisimman pieneen osajoukkoon eli he tarkastelevat vain yhtä rikostyyppiä (tässä tapauksessa raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen (jatkossa lyhyesti raiskaus)), yhtä kansalaisuutta (Somalia) ja yhtä vuotta (2007) kerrallaan. Näin saadaan kyseiset ehdot täyttävien selvitettyjen rikosten lukumäärä absoluuttisesti pieneksi ja tässä tapauksessa nuo ehdot täyttäviä rikoksia on ollut 6 kappaletta. Päättelyn seuraavana askeleena on todeta, että tällaisesta määrästä on törkeää vetää mitään johtopäätöksiä, ja että sehän voi olla esimerkiksi yksittäisen sarjaraiskaajan aiheuttama vääristymä.

Oma lähtökohtani tällaisiin asioihin on totuuden etsiminen (siinä määrin kuin rajalliset taitoni ja varsinkin aikani sen suinkin mahdollistavat). Yritän siis lähestyä tilastoja objektiivisella otteella, eikä ylläoleva analyysi mielestäni ole riittävää kritiikkiä yliedustuksen merkityksen kumoamiseksi.

Suomessa yksittäisten ulkomaalaisryhmien määrät ovat kuitenkin vielä melko pieniä eli vaatimus siitä, että yksittäisen ryhmän yksittäisenä vuotena yksittäisessä rikostyypissä pitäisi saavuttaa absoluuttisesti shokeeraava rikosmäärä, jotta siitä voisi vetää johtopäätöksiä, ei ole mielekäs, vaan asia vaatii tarkempaa selvitystä.

Aloitetaan tarkastelemalla Somalien suorittamien selvitettyjen raiskausten lukumäärän kehitystä vuosittain vuodesta 2000 lähtien. Keskimäärin näitä on ollut 6,5 kappaletta vuodessa, minimin ollessa 2 ja maksimin 15 vuodessa. Somalien tai somalitaustaisten (jatkossa somali) Suomessa asuvien henkilöiden lukumäärän arviointiin käytän kansalaisuuksiin liittyvän ongelmallisuuden vuoksi somalia puhuvien määrää. Samoin varsinaisten kantasuomalaisten määrä arvioitiin suomea, ruotsia ja saamea puhuvien lukumäärän perusteella. Kielten perusteella tilastointi on varmasti ongelmallista, mutta parempia menetelmiä saa ehdottaa.

Oletetaan jatkossa, että raiskauksiin syyllistyvät vain 20-34 -vuotiaat miehet (ei, en ole profeministi). Tätä käytetään vain vertailun vuoksi, jotta suomalaisten ja somalien erilainen ikä- ja sukupuolijakauma tulisi huomioitua. Sekä somalit että suomalaiset siis käsitellään täsmälleen samoin ja mahdollinen yliedustuksen määrä pysyy oikein laskettuna.

Yliedustuksen kerroin vuosittain:

2000 14,6
2001 9,5
2002 3,4
2003 25,6
2004 7,4
2005 12,2
2006 6,0
2007 6,5


Muina vuosina kuin 2002 raiskaavien somalien suhteellinen osuus on tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin raiskaavien suomalaisten suhteellinen osuus 1 prosentin merkitsevyystasolla. Mistään trendinomaisesta kertoimen pienenemisestä ei näy millään tavoin luotettavia merkkejä.

Kannattaa muistaa, että kyseessä on selvitetyt rikokset, joten pieni määrä yksittäisiä sarjaraiskaajia ei voi jatkuvaa moninkertaista yliedustusta selittää yksinkertaisesti siksi, että syylliset ovat (tai ainakin olisi kuulunut olla) lukemassa tiilenpäitä.

Ymmärtääkseni yliedustus löytyy myös Ruotsin ja Norjan tilastoista, jotka kaivan myöhemmin esiin.

Korostan, että en ole tehnyt tätä laskelmaa mustamaalatakseni tiettyä maahanmuuttajaryhmää. Käytin somaleita ainoastaan esimerkkinä, koska se nousi Soininvaaran blogissa esiin. Muistakin ryhmistä ja maahanmuuttajista kokonaisuutena yritän varmasti tehdä tilastoja myöhemmin ja ehdottomasti yritän säilyttää objektiivisen asenteen.

Voidaan turvallisesti olettaa, että maahanmuuttajien osuuden kasvu tulee toteutuessaan Suomessakin johtamaan raiskausten määrän kasvuun. Tilanne on toistaiseksi jotenkuten hallinnassa ja yritetään säilyttää asianlaita sellaisena.

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Kehitysapu

Saamme sillointällöin lukea, että Suomen pientä kehitysavun osuutta bruttokansantulosta (vain 0,44 %) paheksutaan. Haluaisin hieman antaa perspektiiviä, mitä tuo "vain" 0,44 % bruttokansantulosta tarkoittaa.

Ensinnäkin Suomen maksama osuus ei ole mitenkään erityisen pieni, vaan OECD:n taulukosta ilmenee, että vain yhdeksän maata (luultavasti koko maailmassa) on 2007 antanut suuremman osuuden kuin Suomi (0,40 %) keskiarvon ollessa 0,28 % rikkaiden länsimaiden osalta.

Lisäksi tarpeita on kyllä kotimaassakin. Nykyinen kehitysapuun käytetty summa on samaa suuruusluokkaa kuin opintotukeen käytettävä. Kannattaa pitää mielessä, että näitä rahoja jaetaan samasta yhteisestä kassasta ja johonkin kohdistettu euro on jostain muualta pois, mitään itsestään täyttyvää rahakirstua ei ole olemassa. Kehitysavun lisääminen tarkoittaa punakynän käyttöä jonnekin muualle, minkä kohteen jakopolitiikkaa kannattavat poliitikot toivottavasti automaattisesti mainitsevat samassa yhteydessä, kun vaativat kehitysavun lisäämistä. Verojen nostaminen tai syömävelan ottaminen ei voi aina olla kestävä ratkaisu, mutta asia vaatii laajempaa käsittelyä kuin tässä on mahdollista.

Onko kehitysavun hyödystä sitten näyttöä? Viittaan Der Spiegelin artikkeliin, jossa afrikkalainen ekonomisti James Shikwati ilmasee toiveensa: "Jumalan tähden, lopettakaa kehitysapu." Hän menee jopa niin pitkälle, että kertoo avun tuottavan enemmän haittaa kuin hyötyä. Mielestäni häntä kannattaa kuunnella monessa suhteessa. Apu muun muassa häiritsee normaalia markkinataloudellista yritteliäisyyden heräämistä alueella, joten parasta mitä voimme tehdä on kannustaa heitäkin osallistumaan globaaliin palvelujen ja hyödykkeiden tuotantoon ja ostetaan heidän valmistamiaan tuotteita ilman tulleja. Shikwatin näkemykset saavat tukea muustakin tutkimuksesta.

Onko nyt siis tulkittava, että Vihreiden ja heidän hengenheimolaistensa tavoite kehitysavun nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (he käyttävät tosin ohjelmassaan ilmeisen virheellistä termiä bruttokansantuote) kaikkien aikojen ovelin juoni köyhien Afrikan valtioiden pitämiseksi köyhinä vai mistä tässä on kysymys. Toisaalta tämä kai on sitä, mitä kohtuudella voi odottaa puolueelta, joka fanaattisesti vastustaa sekä ydinvoimaa että hiilidioksidipäästöjä.

Tämä riittäköön siitä, miten asiat tehdään väärin. Yritetään vielä luoda silmäys siihen, miten asiat oikeasti pitää tehdä.

Tunnetusti Kiinan talouskasvu vuoden 1978 uudistusten jälkeen on nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä. Prosessin käyntiin paneva voima on ollut maan avautuminen ulkomaisille investoinneille ja saatavissa olleet halvat kädet. Mielestäni niitä pitäisi olla saatavissa myös Afrikassa, joten yksityissektorin investointibuumille Afrikkaan ei pitäisi olla mitään esteitä, jos yhteiskunnalliset olot sen suinkin sallivat. Nähdäkseni Kiinan menestyksen salaisuus on huomattavasti lähempänä omia visioitani kuin Vihreän liiton visiota, jonka mukaan kehitysapua pitäisi merkittävästi lisätä.

Kiinan malli on sitä parasta mahdollista "kehitysapua", jolla on oikeasti vaikutusta.

torstai 13. marraskuuta 2008

Astrid Thors kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä

Alla oleva Youtube-pätkä osoittaa selvästi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin olevan kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä. Joko hän ei ole tutustunut hallinnonalaansa tai hän tietoisesti valehtelee, jätän lukijan päätettäväksi, kumpi on pahempi vaihtoehto.



Tarkistin videolla olevan väitteen ja se pitää paikkansa. Viittaan siis lopussa mustalla ruudulla olevaan tekstiin, en valitettavasti Suomen maahanmuuttoministeriin. Vaadin eroa.

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Musta kulta

Eräs syy tämän blogin aloittamiseen oli se, että voisin laajentaa sivistystäni erilaisten asioiden suhteen. Tahtoo siis sanoa, että tekstini eivät ole minkään kaikkien alojen asiantuntijan tuotoksia, vaan enemmänkin yritys päästä brassailemaan knoppitiedoilla baaritiskillä. Öljyn ehtyminen on aiheena tästä näkövinkkelistä tarkastelun arvoinen.

Lähdetään liikkeelle nykyisestä kulutuksesta, joka on suuruusluokkaa 85 miljoonaa barrelia päivässä eli suunnilleen 31 miljardia barrelia vuodessa. Vuodesta 1965 vuoteen 2006 sain graafista luettua kulutuksen kasvunopeudeksi noin 2,3 % vuodessa. Kiinan kulutuksen kasvu samalla aikavälillä on tietysti suhteellisesti ottaen valtavan suurta, mutta pohjalta on helppo ponnistaa. Talouskasvu näyttää kuitenkin vielä herran vuonna 2006 kuluttaneen myös öljyä eli oletetaan näin olevan myös lähitulevaisuudessa.

Minkälaiset öljyreservit nykytiedon valossa on olemassa? Asiasta on tietysti olemassa erilaisia arvioita, mutta nyt ei ollakaan kiinnostuneita yksityiskohdista, vaan hyvin karkeista arvioista. Wikipedia ilmoittaa 12 isoimman reservin omistavan maan yhteiseksi reserviksi arvion 1,137 biljoonaa barrelia. Niiden tuotanto vastaa karkeasti 60 % koko maailman tuotannosta, joten stetsonista vetämällä päädytään reservin arvioon 1,9 biljoonaa barrelia.

Katsotaan sitten vaihtoehtoja perinteiselle helposti jalostettavalle öljylle. Öljyliuske, öljyhiekka, ja esimerkiksi kivihiilen käsittely Fischer-Tropsch-menetelmällä mainitaan tässä yhteydessä usein.

Öljyliuskeen reservi on arvioitu Wikipediassa 3 biljoonan eli 3000 miljardin barrelin kokoiseksi, joten jos sitä päästään tehokkaasti hyödyntämään ennen kuin tavallinen öljy käy vähiin, niin ongelmia ei ole lähitulevaisuudessa tiedossa. Suomalainen Wikipedia kertoo, että Viron sähköntuotannosta kolme neljännestä perustuu öljyliuskeeseen, joten ainakin yleisesti ottaen energian lähteenä se on kelvollinen, joskin öljyksi muuttaminen on taloudellisien tekijöiden ansiosta ollut ongelmallisempaa. Käytännön kokemukset öljyksi muuttamisessa lienevät vähäisiä, joten laskelmointi nykytiedon valossa on hyvin ongelmallista.

Öljyhiekan suurimmat reservit ovat Kanadassa, jossa on ollut kaupallista alan kaivostoimintaa vuodesta 1967 lähtien. Ymmärtääkseni vuonna 2006 tuotanto on ollut 1,25 miljoonaa barrelia päivässä ja uusia projekteja on kovasti käynnissä. Reservi yksin Kanadassa on 1,75 biljoonaa barrelia, josta 10 % on jalostettavissa nykyisillä menetelmillä ja öljyn hinnalla.

Kivihiilen reserviä löytyy 900 miljardia tonnia, mutta sitä toki tarvitaan muuhunkin kuin öljyn tuottamiseen. Nykyinen kulutus on 6,2 miljardia tonnia vuodessa, jolla pelkästään säkin pohja näkyy 145 vuodessa nollakasvulla. En löytänyt kivihiilen kulutuksesta kehityksestä mitään hyvää lähdettä, mutta 2006 maailman kivihiilen kulutus oli kasvanut 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Coal-to-oil -tehtaan kustannuksista löysin seuraavan katkelman:

Single plant capable of producing about 80,000 barrels of oil equivalent a day would cost an estimated $6 billion or more to build.

Menetelmää on kuitenkin käytetty Saksassa maailmansotien aikana (tuotanto vuonna 1944 oli 124 000 barrelia päivässä) ja nykyään käytetään Etelä-Afrikassa, joten se on aivan käytännössä mahdollista toteuttaa. Eteläafrikkalainen yritys Sasol pystyy tällä hetkellä tuottamaan ymmärtääkseni maan 502 000 barrelin päiväkäytöstä 30 % eli noin 150 000 barrelia päivässä. Uuden tehtaan rakentamiseen menee vuosikymmen, joten ihan hetkessä laajamittaista tuotantoa ei tällä tavalla pystyyn polkaista. Monia vastaavia projekteja on ilmeisesti kuitenkin käynnissä.

Optimisti keittää ylläolevista aineksista keitoksen, jonka perusteella mitään öljyn ehtymisen vaaraa ei ole, eikä tule, vielä pitkiin aikoihin. Realistisen laskelman tekemistä vaikeuttaa öljyliuskeen ja öljyhiekan reservien arvioinnin vaikeus. Myös tuotannon käynnistämisen kasvuvauhdin arviointi on arvaustasolla. Kaiken lisäksi talouden pitäisi kasvaa, mutta ihan välittömiä apuvoimia tavallisen öljyn rinnalle ei näytä olevan tulossa, vaikka öljyhiekasta saatava tuotanto kasvaisi esim. 20 % vuodessa.

Katselen kerättyä informaatiota tarkemmin paremmalla ajalla.

sunnuntai 9. marraskuuta 2008

Laskelma maahanmuutosta

Tein pienen hypoteettisen laskelman maahanmuuton vaikutuksesta Suomen väestön rakenteeseen. Käyn lyhyesti läpi keskeisiä oletuksia, mutta jos lukijat ovat kiinnostuneita tarkemmasta käsittelystä, kysykää kommenteissa.

Tämä laskelma tulee olemaan vain ensimmäinen pitkässä sarjassa, jossa mallia on kaiken aikaa tarkoitus parantaa ja lisäksi lähtötietojen tarkkuutteen kiinnitetään jatkossa lisää huomiota. Tätä voi siis pitää vasta suuntaa-antavana vedoksena, mutta toki se jotain kertoo.

Lähdetään tässä laskelmassa siitä, että alussa maassa ei ole yhtään maahanmuuttajaa, vaan koko väestöä kutsutaan kantaväestöksi. Maahanmuuttajia alkaa virrata maahan 10000 hengen vuosivauhtia (puolet miehiä, puolet naisia) ja heidän kokonaishedelmällisyyslukunsa on koko tarkastelun ajan 4,0. Maahanmuuttajien iät arvotaan Exp(0,07)-jakaumasta eli voidaan ajatella heidän lähtömaansa väestön jakauman olevan seuraavan kuvan kaltainen:
Löysin Tilastokeskuksesta Suomen nykyisen väestön (2007) ikäjakauman, missä vasemmalla ovat miehet ja oikealla naiset:
Kantaväestön osalta oletetaan kokonaishedelmällisyysluvun olevan 1,83 koko tarkastelun ajan. Sekä kantaväestölle että maahanmuuttajille syntyy enemmän poikia kuin tyttöjä, suhdeluvun ollessa 1,05. Mitään muuta maahanmuuttoa ei ole, eikä maastamuuttoa ole. Kuolevuus mallinnetaan toistaiseksi kaikille samalla normaalijakaumalla, mutta pystyn tekemään laskelmat myös vaihtuvilla kuolevuusjakaumilla. Tilastokeskuksen data oli kasattu viiden vuoden osiin ja kaikki vähintään 75-vuotiaat on laitettu samaan ryhmään. Siksi kuvaaja näyttää yläosasta vähän huonolta, mutta yritän löytää tarkempaa dataa myöhempiin laskelmiin.

Katsotaan tilannetta 20 vuoden välein:
Enempää tuskin tarvitsee näyttää. Eiköhän kannattaisi ottaa tässä väestö- ja maahanmuuttopolitiikassakin ohjenuoraksi niin sanottu kestävä kehitys ja suunnitteluperiodi kannattaa ottaa riittävän pitkäksi, jotta ilmiöiden vaikutus käy selväksi.

torstai 6. marraskuuta 2008

Rauhan ja suvaitsevaisuuden uskonto

Ylen radiouutisissa on kiinnostavia uutisia Berliinin tilanteesta. Viittaan Pertti Rönkön raporttiin, joka alkaa kohdasta 20:10.

Muutamia kiinnostavia lainauksia, joita en pyri irroittamaan asiayhteydestään [hakasulkujen kommentti allekirjoittaneelta]:

"Berliinissä sukupuolivähemmistöihin [toimittaja tarkoittanee seksuaalivähemmistöjä] kuuluvat ovat joutuneet viimeaikoina musliminuorten solvausten ja pahoinpitelyjen kohteiksi. Eräänä syynä pidetään maahanmuuttajien keskuudessa lietsottua homovihaa."

"Islamilaisen lehden mukaan homoja ja lesboja ei saisi kätellä, koska heistä tarttuu iho- ja muita tauteja."

"Homo- ja lesbojärjestöt sekä kaupungin maahanmuuttajavaltuutettu on tehnyt lehteä vastaan rikosilmoituksen kansankiihotuksesta. "

"Saksan poliisi ei kirjaa poliittisista syistä pahoinpitelijöiden etnistä taustaa, kuten ei myöskään uhrin sukupuolista suuntautuneisuutta, mutta homo- ja lesbojärjestöjen omien selvitysten mukaan useimmissa tapauksissa asialla ovat olleet turkkilaisten ja arabipoikien jengit. "

On aivan selvää, että laajamittainen muslimimaahanmuutto tulisi toteutuessaan johtamaan myös Suomessa samanlaisiin ääri-ilmiöhin. Luulisi, että SETA olisi kiinnostunut tällaisesta ja vaihtoehtoväki harkitsisi jatkossa tarkoin, onko muslimimaahanmuutto heidän kannaltaan toivottavaa ja käyttäisi sitten äänensä vaaleissa järkevällä tavalla.

Pitääkö meidän suomalaisten välttämättä oppia kaikki kantapään kautta vai osattaisiinko ottaa oppia muiden virheistä? Toimimalla jo etukäteen vältetään ongelmat kaikkein helpoiten.

perjantai 31. lokakuuta 2008

Yksittäistapaukset yleistettävä!

Palataan edellisen tekstini kohtaan kolme, johon joidenkin mielestä voi olla asiallista vastata vaihtoehto b. Yritän tuoda esiin eräitä syitä, miksi järkevä vastausvaihtoehto kysymykseen on nimenomaan vaihtoehto a.

Käsitellään kuitenkin yksittäistapausten yleistämistä hieman toisesta näkökulmasta, jotta asian perusideat tulevat selkeämmin esiin. Ajatellaan, että on olemassa jokin ihmisjoukko, jonka joillakin edustajilla on jokin ominaisuus, joka ei heti tällaisesta ihmisestä näy päällepäin, eikä muutenkaan ole helposti havaittavissa. Sanokaamme, että osalla heistä puuttuu oikea isovarvas.

Oletetaan aluksi, että heistä 20 prosentilta on mainittu ominaisuus. Nyt väitän, että tällaisen yksittäisen ihmisen kohdatessaan järkevä päätelmä on, että 20 prosentin todennäköisyydellä hänellä ei ole oikeaa isovarvasta. Ei siis pidä ajatella, että tilasto siis sanoisi, että isovarvas puuttuu varmasti, mutta mahdollisuus siihen on huomattavasti suurempi kuin muun väestön yksilön kohdatessaan.

Jokainen, joka väittää, että yksittäistapauksia ei voi yleistää, kertoo ilmeisesti, että kyseinen tilastotieto ei kerro kohdatusta yksilöstä yhtään mitään. Nimitän tätä ajattelutapaa jatkossa nimellä naiivi.

Entä, jos tilastojen mukaan todennäköisyys isovarpaan puuttumisesta olisikin 50 tai vaikkapa 80 prosenttia. Naiivin ajattelun mukaan mitään ongelmaa ei ole, eikä yksittäistapausta vieläkään voi yleistää. Todennäköisyystulkinta sen sijaan näyttää, että riski isovarpaan puuttumisesta kohdatulta yksilöltä on rajusti kasvanut edelliseen esimerkkiin verrattuna.

Annetaan tilastollisen osuuden edelleen kasvaa. Entä jos isovarvas puuttuu 99,999 prosentilta kyseisen ihmisryhmän edustajista? Tämä on edelleen pelkkä tilastollinen tosiasia, jota naiivin ajattelun mukaan ei saa yleistää. Todennäköisyystulkinta sanoo, että riski on edelleen kasvanut merkittävästi ja pitkässä sarjassa tapaamme ehdottomasti suurimmaksi osaksi varpaattomia yksilöitä, kun kyseisen populaation yksilön tapaamme.

Jos osuus kasvaa täyteen sataan prosenttiin, kyse ei välttämättä naiivin ajattelun mukaan enää ole samalla tavoin tilastosta, jota ei saa yleistää, vaan tosiasiasta, joka liittyy kaikkiin kyseisen ryhmän edustajiin. Tässä vaiheessa siis on selvää kaikille, että kenelläkään kohdatulla yksilöllä ei varmasti ole isovarvasta.

Todennäköisyystulkinta antoi siis koko tarkastelun ajan yhä kasvavan riskin siitä, että kohdatulla yksilöllä ei ole isovarvasta. Naiivi ajattelutapa ei nähnyt mitään eroa suhteellisen osuuden kasvaessa, mutta osuuden saavuttaessa 100 prosenttia syntyy hurja epäjatkuvuuskohta, jolloin naiivi ajattelijakin lopulta tunnustaa, että eihän sillä kohdatulla yksilöllä tietenkään sitä varvasta voi olla.

Naiivissa ajattelussa ei ole mitään järkeä. Tilastot kannattaa ja pitää yleistää yksittäistapauksiin. Kun kohdatusta yksilöstä sitten ajan myötä saadaan uutta tietoa, niin todennäköisyysarviota voidaan tarkentaa.

keskiviikko 29. lokakuuta 2008

Kysely tilastojen yleistämisestä

Ongelma tilastojen yleistettävyydestä on aina ajankohtainen. Selvitetään lukijoiden (heh) mielipiteitä asiasta pienellä kyselyllä:

1. Näet kadulla miehen puukottavan kolmea ohikulkijaa. Mies lähtee juoksemaan sinua kohti puukko kädessään. Miten toimit?

a) Juokset karkuun.
b) On hätiköityä vetää mitään johtopäätöksiä miehen tulevasta käytöksestä saatujen havaintojen perusteella. Häneen tulee suhtautua kuin keneen tahansa muuhunkin, eikä tuomita epäreilusti henkilöhistoriansa perusteella. Sitäpaitsi neloismurhaajat ovat tavattoman harvinaisia.

2. Olet etsimässä lapsellesi lastenhoitajaa. Naapurin kiltti setä tulee tarjoamaan auttavaa kättään. Tiedät hänen istuneen vankilassa puolet elämästään toistuvista lapsiin sekaantumisista, joihin hän on syyllistynyt aina nopeasti vapautumisensa jälkeen. Miten toimit?

a) Kieltäydyt kohteliaasti tarjotusta avusta.
b) On hätiköityä vetää mitään johtopäätöksiä miehen tulevasta käytöksestä hänen henkilöhistoriansa perusteella. Vankilassa saatu sensitiivisyyskoulutus on varmasti tuottanut hedelmää ja häneen tulee suhtautua kuin keneen tahansa muuhunkin. Päästät hänet hoitamaan lastasi, sillä tuomitseminen historiatietojen perusteella on epäreilua. Ihmiset muuttuvat.

3. Mikä-mikä-maassa asustava sympaattinen vähemmistö on määräänsä nähden yliedustettuna maan raiskaustilastoissa siten, että kun kantaväestössä yksi sadastatuhannesta on syyllistynyt elämänsä aikana raiskaukseen, niin sympaattisen vähemmistön edustajista 20 henkilöä sadastatuhannesta on syyllistynyt raiskaukseen. Nainen törmää baarissa sympaattisen vähemmistön edustajaan, joka pyytää naisen jatkoille. Nainen on kiinnostunut lähtemään jatkoille, muttei ole kiinnostunut harrastamaan miehen kanssa seksiä. Onko todennäköisyys naisen raiskatuksi tulemiseksi jatkoilla erilainen kuin siinä tapauksessa, että nainen lähtisi jatkoille kantaväestöön kuuluvan henkilön kanssa.

a) Todennäköisyys raiskaukseen on näiden tietojen valossa 20-kertainen ja naisen kannattaa huomioida tämä päätöksenteossaan. Riskeillä on taipumus joskus realisoitua.
b) On epäreilua väittää, että raiskauksen todennäköisyys kasvaisi sympaattisen vähemmistön edustajan mukaan lähdettäessä. Ihminen on yksilö! Nainen voi lähteä jatkoille hyvillä mielin kiinnittämättä huomiota turhiin tilastoihin.

4. Mikä-mikä-maassa asustavan sympaattisen vähemmistön edustajista kukaan ei ole tehnyt päivääkään työtä missään vaiheessa Mikä-mikä-maassa asumansa 600 vuoden aikana. Muut asukkaat ovat töissä 95 prosenttisesti. Mikä on mielestäsi sympaattisen vähemmistön todennäköisin työttömyysaste kymmenen vuoden kuluttua?

a) Tilanne tulee luultavasti jatkumaan samanlaisena, eikä mikään anna ymmärtää, että omaksuttu elämänmeno olisi muuttumassa. Työttymyysaste on luultavasti 100 % myös jatkossa.
b) On epäreilua vetää johtopäätöksiä sympaattisen vähemmistön aikaisemman käytöksen perusteella. He työllistyvät jatkossa siinä missä muutkin. Historiatietojen perusteella tuomitseminen on epäreilua. Ei ole mitään syytä olettaa, että työttömyysaste poikkeaisi muusta väestöstä.

5. Mikä-mikä-maahan on muuttanut sympaattinen vähemmistö, jonka työllisyysaste on ratkaisevasti heikompi kuin kantaväestön. Lisää sympaattisen vähemmistön edustajia olisi kiinnostunut pyrkimään maahan. Miten uudet sympaattisen vähemmistön edustajat arviosi mukaan tulevat työllistymään?

a) Työllisyysaste pysyttelee luultavasti oleellisesti samalla tasolla kuin muullakin sympaattisella vähemmistöllä. Ei ole syytä olettaa, että nyt maahan tulossa oleva porukka olisi ratkaisevasti erilaista kuin maassa jo asusteleva.
b) He työllistyvät siinä missä kantaväestökin. On väärin olettaa, että he muka eivät työllistyisi sen kummemmin kuin aikaisemmin tulleet sympaattisen vähemmistön edustajat. He eivät ole samaa porukkaa, vaan heitä on kohdeltava yksilöinä.

Löytyykö rivistäsi molempia vaihtoehtoja? Miksi?