 |
| Kuva 1: Vaarallinen tieosuus, etene varoen |
Ensimmäinen esimerkki käsittelee kuvan 1 tilannetta eli hirvivaara-aluetta. Riskialttiista tieosuudesta on tapana varoittaa ihmisiä, jotta he ymmärtävät tehdä ajotapaansa liittyviä valintoja. Vaikka tieosuus on tavallista riskialttiimpi, voidaan näitä teitä aivan hyvin käyttää arkipäivän tilanteissa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että näillä tieosuuksilla saattaa olla hirviä.
Kaikki hirvet eivät kuitenkaan juoksentele maanteillä, enkä halua syyllistää kaikkia hirviä. Tuhannet ihmiset ajavat päivittäin hirvivaara-alueilla, eikä heille aiheudu valinnastaan minkäänlaisia ongelmia. Hirvipopulaation koon kasvaessa esiintyy kuitenkin yhä enemmän tilanteita, joissa joillekin hirville tulee tarve mennä tien yli. Voimme loputtomasti käydä arvokeskustelua siitä, onko oikein, että hirvi näin tekee ja erityisesti siitä, ettei kolareita voi pitää millään tavalla hyväksyttävinä. Tämä arvokeskustelu ei kuitenkaan vaikuta siihen reaalimaailmassa esiintyvään tilanteeseen, että joillekin hirville tulee tarve kulkea teiden yli ja tästä aiheutuu riskejä autoilijoille.
Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri varoittaa autoilijoita:
Paras keino välttää hirvikolari on ottaa varoitusmerkit tosissaan, alentaa tilannenopeutta etenkin hämärällä tai pimeässä sekä tarkkailla jatkuvasti tien pientareita vähän pidemmällekin matkalle
Yhteiskuntamme on nähnyt arvokkaaksi tiedottaa autoilijoita tieosuuksista, joissa on tavallista korkeampi todennäköisyys joutua onnettomuuteen. Tietyllä tieosuudella voidaan määritellä hirven tiellä olemisen todennäköisyys jakamalla hirvien tiellä viettämä aika tarkasteltavan aikavälin pituudella. Jos kyseinen todennäköisyys todetaan korkeaksi tietyllä tieosuudella, on autoilijoita syytä varoittaa asiasta.
Jokainen hirvikolari on valtava inhimillinen tragedia. Hirvikolareihin liittyvien riskien vuoksi on hirvipopulaation kokoa katsottu tarpeelliseksi rajoittaa. Matemaattisella varmuudella vaarallisia tieosuuksia tulee lisää ja hirvikolareita sattuu enemmän, jos hirvipopulaation koko kasvaa hallitsemattomasti. Voidaan sanoa, että hirvikolarien määrän odotusarvo kasvaa.
Toisena esimerkkinä käsitellään maahanmuuton vaikutusta raiskausten määrän odotusarvoon. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportin (pdf) sivulla 31 oleva kuvio 7 antaa taustatietoa riskianalyysin tekemiseksi.
 |
| Kuva 2: Miesten raiskausrikollisuuden taso pääväestöryhmissä vuosina 2010-2011 |
Voimme keskustella ja arvioida loputtomasti, muodostavatko maahan aiemmin Afrikasta tai Lähi-idästä tulleet henkilöt satunnaisotoksen näiltä alueita jatkossa tulevasta väestöstä. Suomessa ja kansainvälisesti saatavissa oleva tutkimus kuitenkin tukee sitä, että ongelmat ovat samantapaisia muissakin maissa ja muilla aikaväleillä. Riskianalyysin lähtökohdaksi on rationaalista ottaa toistaiseksi toteutuneet luvut ja huoletta ekstrapoloida ne myös tulevaisuuteen, kunnes saadaan muuta todistusaineistoa.
Todennäköisyyksien arviointia vaikeuttaa, että tämän aineiston pohjalta ei voida sanoa, syyllistyykö hyvin pieni joukko useisiin raiskauksiin. Uutisointia seuraamalla voitaisiin olettaa, että näin voi olla. Sama tilanne vallitsee luultavasti kuitenkin myös kantaväestön keskuudessa, eikä mikään tilasto anna meille mahdollisuutta arvioida tämän ilmiön vaikutusta laskentaan. Jos joskus saadaan tarkempaa tietoa, voidaan riskianalyysiä parantaa.
Tarkastellaan, mitä kuvan 2 tiedot käytännössä tarkoittavat. Havainnollistetaan yliedustuskerrointa 3,0 kahdella kuvalla.
 |
| Kuva 3: Rikoksiin syyllistyneet kantaväestön edustajat kuvassa punaisella ja muut kantaväestön edustajat sinisellä |
 |
| Kuva 4: Rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat kuvassa punaisella ja muut maahanmuuttajat sinisellä |
Kuvassa 3 on punaisella merkitty rikokseen elämänsä aikana syyllistyneet henkilöt koko kantaväestöstä. Kuvassa 4 esitetään vastaavasti punaisella rikokseen syyllistyneet maahanmuuttajat koko maahanmuuttajapopulaatiosta. Yliedustuskerroin syntyy joko siten, että suurempi osuus populaatiosta syyllistyy rikoksiin tai jotkut mädät omenat syyllistyvät niihin toistuvasti. Kuten yllä jo mainitsin, jälkimmäisestä ilmiöstä ei ole tilastotietoa, eikä ilmiötä siksi voida verrata kantaväestöön tai käyttää järkiperäisen riskianalyysin lähtökohtana.
Valitettavasti kuvan 2 ilmaisemat tilastotiedot ovat olleet hyvin pysyvä ilmiö ja voidaan olettaa näin olevan jatkossakin. Kun maahanmuuttajien määrä ja osuus Suomen väestöstä kasvaa, muistuttaa tilanteemme yhä suuremmassa määrin kuvaa 4. Yhä useampi ihminen kohtaa elämänsä aikana (satunnaisessa arvonnassa) punaisella merkityn henkilön. Riski tällaiseen kohtaamiseen kasvaa. Tämä tarkoittaa, että raiskausten määrän odotusarvo tulee kasvamaan, jos sallimme yliedustettujen ryhmien määrän kasvun.
Epäilemättä moni ajattelee, että yliedustuksesta ei voida suoraan vetää todennäköisyyksiin liittyviä johtopäätöksiä. Heille annan harjoitustehtävän. Laadi tietokonesimulaatio, jossa esiintyy kaksi väestöryhmää, joiden edustajat syyllistyvät rikoksiin siten, että toisen ryhmän edustajat ovat yliedustettuina. Kerro, minkälaisilla parametreilla ja oletuksilla väestöryhmistä saat tämän yliedustuksen aikaan. Jos ratkaiseva oletus on jotain muuta kuin todennäköisyys syyllistyä rikokseen elinkaaren aikana, informoi minua välittömästi.
Johtopäätös: Afrikasta ja Lähi-idästä tulevan maahanmuuton salliminen tarkoittaa sen hyväksymistä, että raiskausten määrä Suomessa kasvaa. Kyseessä on matemaattisella varmuudella maahanmuutosta seuraava ilmiö käytettävissä olevan aineiston perusteella.
On täysin vastuutonta ottaa näiltä alueilta väestöä Suomeen pelkästään sillä olettamalla, että pystymme heitä kouluttamaan. Ensin on osoitettava tilastollisesti, että koulutuksella on ollut jotain vaikutusta. Jäämme odottamaan todistusaineistoa siitä.
Kunnes toisin todistetaan, suosittelen huomioimaan tässä tekstissä käsitellyt asiat henkilökohtaisissa riskianalyyseissä niin auton ratissa kuin muutenkin elämässä.
Haluan lopuksi muistuttaa lukijoitani siitä, että kommenttiosioni on aina auki ja otan mielelläni vastaan kritiikkiä tekstistäni. Suhtaudun erittäin positiivisesti, jos minua lahjakkaammat henkilöt osoittavat virheitä ja parannuksia tekstiini. Riskianalyyseistä on aina hyvä oppia uutta.
