Suomalaiselta medialta näyttää jääneen seuraava yksityiskohta ammuskelusta huomaamatta:
"Soldiers reported that the gunman shouted "Allahu Akbar!" — an Arabic phrase for "God is great!" — before opening fire Thursday, said Lt. Gen. Robert Cone, the base commander. He said officials had not confirmed Hasan made the comment."
Tämä viittaa selvästi uskonnollissävytteiseen motiiviin, lähde.
Fox Newsistä löytyy seuraavaa:
Interviews with Ali and other worshipers at the mosque, the Islamic Community of Greater Killeen, paint a portrait of a man devoted to his faith and troubled by his impending deployment to Afghanistan to contribute to a war effort he opposed at least partly on religious grounds.
"He obviously didn’t want to go," said Duane Reasoner, 18, who looked up to Hasan as a sort of religious mentor. "He said he shouldn’t be going to Iraq, and Muslims shouldn’t be in the military — it was an obvious conflict of interest. Muslims shouldn’t be killing Muslims. He told me not to join the military."
Reasoner said he wouldn't condemn Hasan after the shooting spree.
“I don’t know his intentions," Reasoner told FoxNews.com. "I don’t know what he was thinking. I won't condemn another Muslim.”
lauantaina 7. marraskuuta 2009
maanantaina 26. lokakuuta 2009
Kolme skenaariota 2008
Tarkastellaan kolmena skenaariona Suomen väestön kehitystä 80 vuoden ajanjaksolla. Perusskenaariossa vieraskielisten nettomaahanmuuton oletetaan pysyvän samalla tasolla kuin vuoden 2008 aikana (noin 15400 henkilöä, katso 1 ja 2), hitaassa skenaariossa maahanmuutto vähenee 5000 henkeen vuodessa kymmenen vuoden ajanjaksolla ja nopeassa skenaariossa maahanmuutto lisääntyy 25000 henkeen vuodessa. Graafisesti esitettynä maahanmuuton määrät eri skenaarioissa kehittyvät seuraavasti:
Kaikissa skenaarioissa maahanmuuttajien ikä- ja sukupuolijakauma noudattaa likimain vedostasoisen laskelmani Nettomaahanmuutto kansanryhmittäin 2008 tulosta, mutta tuloksia skaalataan sopivasti, jotta yllä mainitut skenaarioiden nettomaahanmuuton määrät saadaan täsmäämään. Esimerkiksi nopeassa skenaariossa viimeisinä vuosina maahanmuuttajia tulee 11162 naista ja 13838 miestä, sillä laskelmani mukaan vieraskielisten nettomuutto oli 15396 henkilöä vuonna 2008 ja heistä 6874 eli 44,6 prosenttia oli naisia. Vastaavalla menetelmällä skaalataan myös ikäjakauma.
Nettomaastamuutto nuorten kantasuomalaisten joukossa on sen verran pientä, että jätän sen edelleen mallintamatta.
Tein nyt ensimmäistä kertaa tarkempia laskelmia syntyvyydestä ja tulokset olivat minulle yllättäviä. Näyttää siltä, että vieraskielisille syntyy lapsia huomattavasti vähemmän kuin olen aikaisemmin näppituntumalta olettanut. Useimmat maahanmuuttajat asuvat isoissa kaupungeissa, joissa suomalaisillekin syntyy vähemmän lapsia kuin muualla maassa ja vieraskieliset noudattavat samaa kaavaa. Vuonna 2008 suomalaisia 15-49 -vuotiaita naisia oli 1109064 kappaletta ja syntyneitä lapsia (oletus: ei maahanmuuttoa 0-vuotiaiden joukossa) 56990 kappaletta, vieraskielisiä 15-49 -vuotiaita naisia oli 62133 ja syntyneitä lapsia 2586.
Syntyvyyden oletetaan hitaassa ja perusskenaariossa pysyvän nykyisellä tasolla sekä kantaväestön että vieraskielisten osalta. Nopeassa skenaariossa oletan vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluvun olevan 3,0. Laskelmani on teknisesti puutteellinen kokonaishedelmällisyysluvun osalta, mutta ongelman korjaaminen on huomattavan työlästä. Parantamisen varaa jää siis jatkossakin.
Kuolleisuuskertoimissa käytin Tilastokeskuksen ennusteesta saatavia Helsingin kertoimia koko maassa. Heidän kertoimensa loppuvat vuoteen 2040, josta eteenpäin käytin vuoden 2040 kertoimia.
Katsotaan ensin väestömme tilanne vuoden 2008 lopussa:
Seurataan skenaarioiden etenemistä 20 vuoden välein. Aluksi perusskenaario, sitten hidas ja viimeisenä nopea, olkaa hyvä.
Kaikissa skenaarioissa maahanmuuttajien ikä- ja sukupuolijakauma noudattaa likimain vedostasoisen laskelmani Nettomaahanmuutto kansanryhmittäin 2008 tulosta, mutta tuloksia skaalataan sopivasti, jotta yllä mainitut skenaarioiden nettomaahanmuuton määrät saadaan täsmäämään. Esimerkiksi nopeassa skenaariossa viimeisinä vuosina maahanmuuttajia tulee 11162 naista ja 13838 miestä, sillä laskelmani mukaan vieraskielisten nettomuutto oli 15396 henkilöä vuonna 2008 ja heistä 6874 eli 44,6 prosenttia oli naisia. Vastaavalla menetelmällä skaalataan myös ikäjakauma.
Nettomaastamuutto nuorten kantasuomalaisten joukossa on sen verran pientä, että jätän sen edelleen mallintamatta.
Tein nyt ensimmäistä kertaa tarkempia laskelmia syntyvyydestä ja tulokset olivat minulle yllättäviä. Näyttää siltä, että vieraskielisille syntyy lapsia huomattavasti vähemmän kuin olen aikaisemmin näppituntumalta olettanut. Useimmat maahanmuuttajat asuvat isoissa kaupungeissa, joissa suomalaisillekin syntyy vähemmän lapsia kuin muualla maassa ja vieraskieliset noudattavat samaa kaavaa. Vuonna 2008 suomalaisia 15-49 -vuotiaita naisia oli 1109064 kappaletta ja syntyneitä lapsia (oletus: ei maahanmuuttoa 0-vuotiaiden joukossa) 56990 kappaletta, vieraskielisiä 15-49 -vuotiaita naisia oli 62133 ja syntyneitä lapsia 2586.
Syntyvyyden oletetaan hitaassa ja perusskenaariossa pysyvän nykyisellä tasolla sekä kantaväestön että vieraskielisten osalta. Nopeassa skenaariossa oletan vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluvun olevan 3,0. Laskelmani on teknisesti puutteellinen kokonaishedelmällisyysluvun osalta, mutta ongelman korjaaminen on huomattavan työlästä. Parantamisen varaa jää siis jatkossakin.
Kuolleisuuskertoimissa käytin Tilastokeskuksen ennusteesta saatavia Helsingin kertoimia koko maassa. Heidän kertoimensa loppuvat vuoteen 2040, josta eteenpäin käytin vuoden 2040 kertoimia.
Katsotaan ensin väestömme tilanne vuoden 2008 lopussa:
Seurataan skenaarioiden etenemistä 20 vuoden välein. Aluksi perusskenaario, sitten hidas ja viimeisenä nopea, olkaa hyvä.
torstaina 10. syyskuuta 2009
Kerkkänen parantaa otettaan
Olin iloisesti yllättynyt, että Kerkkänen oli saanut jo hieman annettua palautetta lähettämiini kommentteihin; katso edellinen aihetta koskenut merkintäni.
Voi olla, että hänellä on vain tyylinä miettiä vastaustaan vähän perusteellisemmin, joten en vielä luovu toivosta laadukkaasta vuoropuhelusta. Kommentit saisivat tietenkin ilmestyä näkyviin huomattavasti nopeammin.
En ehtinyt vielä lueskella tarkemmin, mutta arvostan aina vastausta ja haluan vetää aiemman väitteeni Kerkkäsen keskusteluhaluttomuudesta ainakin osittain takaisin.
Voi olla, että hänellä on vain tyylinä miettiä vastaustaan vähän perusteellisemmin, joten en vielä luovu toivosta laadukkaasta vuoropuhelusta. Kommentit saisivat tietenkin ilmestyä näkyviin huomattavasti nopeammin.
En ehtinyt vielä lueskella tarkemmin, mutta arvostan aina vastausta ja haluan vetää aiemman väitteeni Kerkkäsen keskusteluhaluttomuudesta ainakin osittain takaisin.
lauantaina 29. elokuuta 2009
Väestöennusteeni osuvuus 2008
Ryhdyn systemaattisesti tutkimaan kaikkien tekemieni ennusteiden osuvuutta, kuten olen aiemmin luvannut. Tein vanhan laskelmani 31.12.2007 vallinneilla tiedoilla. Tilastokeskus on saanut tilastoon yhden uuden vuoden, joten on aika tarkistaa, miten hyvin osuin kohdalleen.
Jaan väestön kolmeen ikäluokkaan (0-14, 15-64 ja yli 64-vuotiaisiin), joissa lasketaan vieraskielisten osuus koko kyseisen ikäluokan väestöön verrattuna. Seuraavissa graafeissa sininen käyrä on ennusteeni ja punainen pieni viiva kuvaa toteutunutta väestökehitystä.
Nuorten osalta ennusteeni liioittelee vieraskielisten määrää. Tämä oli odotettavissa, koska kyseisessä ennusteessa arvoin maahan muuttavien iät eksponenttijakaumasta, joka korostaa nuoria ikäluokkia.
Aktiivi-ikäisessä väestössä vieraskielisten osuus kasvaa ennustettua nopeammin, mihin tuo muuttajien ikäjakauma luonnollisesti tarjoaa jälleen hyvän selityksen. Seuraavissa ennusteissa otan ikäjakauman huomioon huomattavasti tarkemmin.
Vanhusten osalta ennuste osui ensimmäisen vuoden osalta lähes tarkalleen kohdalleen, joten tältä osin olen erittäin tyytyväinen.
Jaan väestön kolmeen ikäluokkaan (0-14, 15-64 ja yli 64-vuotiaisiin), joissa lasketaan vieraskielisten osuus koko kyseisen ikäluokan väestöön verrattuna. Seuraavissa graafeissa sininen käyrä on ennusteeni ja punainen pieni viiva kuvaa toteutunutta väestökehitystä.
Nuorten osalta ennusteeni liioittelee vieraskielisten määrää. Tämä oli odotettavissa, koska kyseisessä ennusteessa arvoin maahan muuttavien iät eksponenttijakaumasta, joka korostaa nuoria ikäluokkia.
Aktiivi-ikäisessä väestössä vieraskielisten osuus kasvaa ennustettua nopeammin, mihin tuo muuttajien ikäjakauma luonnollisesti tarjoaa jälleen hyvän selityksen. Seuraavissa ennusteissa otan ikäjakauman huomioon huomattavasti tarkemmin.
Vanhusten osalta ennuste osui ensimmäisen vuoden osalta lähes tarkalleen kohdalleen, joten tältä osin olen erittäin tyytyväinen.
perjantaina 28. elokuuta 2009
Kritiikin kritiikki ja kritiikin kritiikin kritiikki
Kaikki varmasti hyvin tietävät, että maahanmuuttokritiikille on pitkään kaivattu kovan luokan kritiikkiä. Törmäsin jossain Vihreän langan keskustelussa väitteeseen, että Heikki Kerkkänen olisi blogissaan esittänyt jotain ansiokasta.
Luin tekstin ja päätin hieman kommentoida joitakin tekstin ilmeisiä puutteita, vaikka en itse sitä erityisen ansioituneena pitänytkään. Kerkkänen tietysti suvaitsevaistolle tavalliseen tapaan esimoderoi kommentit, joten niiden näkyviin ilmestymistä saa odottaa hyvin pitkään. Kerkkänen vastasi ensimmäiseen kommenttiini, johon olen jo oman vastineeni lähettänyt, mutta se ei yllättäen ole ilmestynyt vielä näkyviin. Viive on ollut jo niin pitkä, että päättelen Kerkkäsen välttelevän keskustelua, enkä enää tuossa formaatissa siis voi jatkaa keskustelua. Niinpä joudun julkaisemaan viimeisen vastineeni täällä. Asiayhteyden ymmärtämiseksi kannattaa lukea alkuperäinen blogimerkintä kommentteineen.
EDIT: Löysin Homma-forumilta ketjun, josta ilmenee Kerkkäsen taipumus jättää kriittisiä kommentteja julkaisematta. Hänen kanssaan keskusteluun ei siis kannata haaskata aikaa. Muistutan tässä yhteydessä kaikkia lukijoitani siitä, että minulle on aina sallittua lähettää kommentteja ja korjata virheitäni. Tiedän tehneeni virheitä ja teksteissäni on heikkouksia, jotka on pienellä vaivalla kaivettavissa esiin.
Tässä siis lähettämäni kommentti:
Kaikella kohteliaisuudella, tekstisi on sen verran pitkä, että tiukat aikatauluni eivät salli sen tarkkaa lukemista uudelleen. Tässä kuitenkin vielä joitakin kommentteja.
Huomaan, että sivuutit kommenttini väestöennusteesta. Kirjoitit kommenteissa:
"Näiden lukujen valossa en näe, että a) suuret asutuskeskukset b) koko maa olisi lähiaikoina ”islamilaistumassa”, mikäli tällä tarkoitetaan uskonnollisen enemmistön muodostamista."
Kuitenkaan antamassasi lähdeviitteessä (Helsingin kaupungin väestöennuste) ei anneta minkäänlaista tietoa väestön uskonnollista jakaumista millään aikavälillä. Voisin kuvitella, että asia ei ole aivan selvä sinua vaatimattomammalla asiantuntemuksella varustetuille, joten voisitko hieman avata tätä päättelyä, jotta pystymme seuraamaan ja ymmärtämään, millä tavoin antamasi lähdeviite on millään tavoin relevantti. Mahdollisesti epärelevantin lähdeviitteen viittaaminen ylimalkaisella 10 sivun (!) lainauksella on lukijoidesi ajan haaskausta.
Iivarin kirja on maksullinen, enkä ole näillä näkymin kiinnostunut siitä riittävästi investoidakseni. Painetun sanan numerodata ja siten myös vakiointimenetelmän lähtökohta vanhenee suhteellisen nopeasti. Itse menetelmä voi olla kiinnostava, mutta datan pitää olla tuoretta.
OPTL:n materiaalista
http://www.optula.om.fi/44467.htm
tosiaan löytyy jonkin verran hyödyllistä tietoa erityisesti henkirikosten alueella (s. 29 ja s. 39). Muun väkivaltarikollisuuden ja erityisesti raiskausten osalta materiaali on huomattavasti heikompi eli lähde ei auta vakioinnissa millään tavoin. Henkirikosten osalta siis jonkinlaista lisäarvoa vakioinnin kannalta oli löydettävissä, mutta valitettavan karkealla tasolla tältä pohjalta joudutaan operoimaan, jos sosioekonomisesta vakioinnista puhutaan.
Kirjoitin aiemmin:
"pelkästään ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla ei saada väestöryhmien rikollisuutta lähellekään toisiaan (erityisesti raiskauksissa), mitä kuvitelmaa yrität nähdäkseni saada lukijat uskomaan."
Aloitin tuon kohdan huolimattomasti, mitä pahoittelen. Epäilen pikemminkin sitä, että vakioinneilla ylipäätään saataisiin rikollisuuden määrä yksittäisissä rikostyypeissä tiettyjen ryhmien välillä lähellekään toisiaan, mitä kantaa myöhemmin nähtävällä tavalla perustelen sinun tekstissäsi yrittäneen jollain tasolla puolustaa.
Ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla päädyttiin linkittämieni alkeellisten vakiointien avulla esimerkiksi somalien osalta kertoimiin 8,0-8,5 vuonna 2008. Siinä on vielä mielestäni melkoinen ero kantasuomalaiseen, mikä pitäisi saada selitettyä muilla keinoin (viittaan lausuntoosi "Väitän, että vakiointien jälkeinen rikollisuuden 1,5-kertaisuus on selitettävissä niillä eri tavoilla...", erityisesti koska konteksti on tulkintani mukaan seksuaalirikollisuus, kuten myöhemmin perustelen). En tietenkään tiedä, miten äärimmäisiä sosioekonomisen aseman aiheuttamat poikkeamat raiskauksien osalta ovat, eikä siitä OPTL:n materiaalikaan mitään kerro. Esimerkiksi henkirikoksia työttömät tekevät suhteessa 19,6-kertaisen määrän verrattuna toimihenkilöihin (mikäli tulkitsin OPTL:n materiaalia oikein), mikä on suurin poikkeama kahden sosiaalisen ryhmän välillä. Epäilen siis tämän lähestymistavan riittävyyttä (tietyissä rikostyypeissä ja tiettyjen ryhmien välillä).
Edellisen lainaukseni loppuosassa jätän varsin suuren varauksen tulkintani oikeellisuudelle ("nähdäkseni"). En katso esittäneeni mitään erityistä todistusta kaipaavaa eksaktia väitettä. Pyrin muotoilemaan (erityisesti vähänkään oleelliset) väitteeni huomattavasti suuremmalla tarkkuudella. Katsotaan kuitenkin, oliko esittämälleni arvelulle minkäänlaista pohjaa.
Esitit tekstissäsi aiheellisen kysymyksen:
"Miksi Suomen maahanmuuttajaväestöstä väestöosuuteensa keskimääräistä isompi osa syyllistyy seksuaalirikollisuuteen?"
Tekstisi jatkuu kyseisen aiheen tavanomaisella käsittelyllä taustamuuttujineen jne. Kuvion jälkeen kirjoitat:
"Vakiointien jälkeen maahanmuuttajaväestön rikollisuus on Stakesin erikoistutkija Juhani Iivarin "Tuomittu maahanmuuttaja"(Stakes 2006)- teoksen mukaan 1,5- kertaista valtaväestöön nähden."
Huomaatko nyt, mitä tarkoitin. Tartuin alkuperäisessä kysymyksessäsi käyttämääsi sanaan seksuaalirikollisuus, mihin Iivarin lausunto ei tuo minkäänlaista lisävalaistusta, koska se käsittelee rikollisuutta kokonaisuutena.
Kokonaan toinen asia sitten on, onko järkevää ehdointahdoin haalia tänne porukkaa, joka empiirisen todistusaineiston nojalla vajoaa sosioekonomisesti haastavaan asemaan.
Sinä puolestasi laitoit sanoja suuhuni kirjoittamalla:
"Väite että Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tai kukaan muukaan pyrkisi peittelemään jotain ”epämiellyttävää dataa” vaikkapa liikennerikkomusten avulla on täysin vailla mitään pohjaa."
En tietenkään missään esittänyt mitään peittelyväitettä. Kerroin, että yksittäisten rikostyyppien mahdollisesti suurikin tilastollinen yliedustus tasoittuu, kun tarkastellaan rikollisuutta kokonaisuutena. Asia on matemaattinen itsestäänselvyys, eikä siihen liity mitään peittelyä. Ei kai kukaan vakavasti otettava maahanmuuttokriitikko väitä maahanmuuttajien tekevän kaikkia mahdollisia rikostyyppejä moninkertaisen määrän kantaväestöön verrattuna (en ainakaan muista tällaista lukeneeni). Kritiikissä keskitytään aina tiettyihin rikostyyppeihin, itse olen käyttänyt sitä useimmin alan keskustelussa esiin nousevaa rikostyyppiä eli raiskauksia.
Kirjoitit:
"Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta, on tarkasteltava aina kokonaisrikollisuutta kaikki rikosnimikkeet mukaan lukien."
Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta (kokonaisuutena), näin on tietenkin toimittava. Jos tarkastellaan erityisiä rikostyyppejä, tarkastellaan täsmälleen niitä, eikä sotketa joukkoon mitään muuta. Molemmat tavat ovat oikein, mutta ne tarkastelevat eri asioita. Useimmiten maahanmuuttokeskustelussa esiin nousevat raiskaukset, jolloin keskustelun kannalta on virheellistä sotkea mukaan muita rikostyyppejä.
"Lisäksi pelkästään raiskauksiin tuijottaminen johtaisi siihen, että muut ongelmat – esimerkiksi pahoinpitelyt, ryöstöt ja perheväkivalta – jäävät vaille huomiota, vaikka niihin puuttuminen on ensisijaisen tärkeää jo niiden raiskauksia huomattavasti suuremman yleisyyden vuoksi."
Ehdottomasti nuo ovat tärkeitä, eikä niiden ole syytä jäädä vaille huomiota.
Luin tekstin ja päätin hieman kommentoida joitakin tekstin ilmeisiä puutteita, vaikka en itse sitä erityisen ansioituneena pitänytkään. Kerkkänen tietysti suvaitsevaistolle tavalliseen tapaan esimoderoi kommentit, joten niiden näkyviin ilmestymistä saa odottaa hyvin pitkään. Kerkkänen vastasi ensimmäiseen kommenttiini, johon olen jo oman vastineeni lähettänyt, mutta se ei yllättäen ole ilmestynyt vielä näkyviin. Viive on ollut jo niin pitkä, että päättelen Kerkkäsen välttelevän keskustelua, enkä enää tuossa formaatissa siis voi jatkaa keskustelua. Niinpä joudun julkaisemaan viimeisen vastineeni täällä. Asiayhteyden ymmärtämiseksi kannattaa lukea alkuperäinen blogimerkintä kommentteineen.
EDIT: Löysin Homma-forumilta ketjun, josta ilmenee Kerkkäsen taipumus jättää kriittisiä kommentteja julkaisematta. Hänen kanssaan keskusteluun ei siis kannata haaskata aikaa. Muistutan tässä yhteydessä kaikkia lukijoitani siitä, että minulle on aina sallittua lähettää kommentteja ja korjata virheitäni. Tiedän tehneeni virheitä ja teksteissäni on heikkouksia, jotka on pienellä vaivalla kaivettavissa esiin.
Tässä siis lähettämäni kommentti:
Kaikella kohteliaisuudella, tekstisi on sen verran pitkä, että tiukat aikatauluni eivät salli sen tarkkaa lukemista uudelleen. Tässä kuitenkin vielä joitakin kommentteja.
Huomaan, että sivuutit kommenttini väestöennusteesta. Kirjoitit kommenteissa:
"Näiden lukujen valossa en näe, että a) suuret asutuskeskukset b) koko maa olisi lähiaikoina ”islamilaistumassa”, mikäli tällä tarkoitetaan uskonnollisen enemmistön muodostamista."
Kuitenkaan antamassasi lähdeviitteessä (Helsingin kaupungin väestöennuste) ei anneta minkäänlaista tietoa väestön uskonnollista jakaumista millään aikavälillä. Voisin kuvitella, että asia ei ole aivan selvä sinua vaatimattomammalla asiantuntemuksella varustetuille, joten voisitko hieman avata tätä päättelyä, jotta pystymme seuraamaan ja ymmärtämään, millä tavoin antamasi lähdeviite on millään tavoin relevantti. Mahdollisesti epärelevantin lähdeviitteen viittaaminen ylimalkaisella 10 sivun (!) lainauksella on lukijoidesi ajan haaskausta.
Iivarin kirja on maksullinen, enkä ole näillä näkymin kiinnostunut siitä riittävästi investoidakseni. Painetun sanan numerodata ja siten myös vakiointimenetelmän lähtökohta vanhenee suhteellisen nopeasti. Itse menetelmä voi olla kiinnostava, mutta datan pitää olla tuoretta.
OPTL:n materiaalista
http://www.optula.om.fi/44467.htm
tosiaan löytyy jonkin verran hyödyllistä tietoa erityisesti henkirikosten alueella (s. 29 ja s. 39). Muun väkivaltarikollisuuden ja erityisesti raiskausten osalta materiaali on huomattavasti heikompi eli lähde ei auta vakioinnissa millään tavoin. Henkirikosten osalta siis jonkinlaista lisäarvoa vakioinnin kannalta oli löydettävissä, mutta valitettavan karkealla tasolla tältä pohjalta joudutaan operoimaan, jos sosioekonomisesta vakioinnista puhutaan.
Kirjoitin aiemmin:
"pelkästään ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla ei saada väestöryhmien rikollisuutta lähellekään toisiaan (erityisesti raiskauksissa), mitä kuvitelmaa yrität nähdäkseni saada lukijat uskomaan."
Aloitin tuon kohdan huolimattomasti, mitä pahoittelen. Epäilen pikemminkin sitä, että vakioinneilla ylipäätään saataisiin rikollisuuden määrä yksittäisissä rikostyypeissä tiettyjen ryhmien välillä lähellekään toisiaan, mitä kantaa myöhemmin nähtävällä tavalla perustelen sinun tekstissäsi yrittäneen jollain tasolla puolustaa.
Ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla päädyttiin linkittämieni alkeellisten vakiointien avulla esimerkiksi somalien osalta kertoimiin 8,0-8,5 vuonna 2008. Siinä on vielä mielestäni melkoinen ero kantasuomalaiseen, mikä pitäisi saada selitettyä muilla keinoin (viittaan lausuntoosi "Väitän, että vakiointien jälkeinen rikollisuuden 1,5-kertaisuus on selitettävissä niillä eri tavoilla...", erityisesti koska konteksti on tulkintani mukaan seksuaalirikollisuus, kuten myöhemmin perustelen). En tietenkään tiedä, miten äärimmäisiä sosioekonomisen aseman aiheuttamat poikkeamat raiskauksien osalta ovat, eikä siitä OPTL:n materiaalikaan mitään kerro. Esimerkiksi henkirikoksia työttömät tekevät suhteessa 19,6-kertaisen määrän verrattuna toimihenkilöihin (mikäli tulkitsin OPTL:n materiaalia oikein), mikä on suurin poikkeama kahden sosiaalisen ryhmän välillä. Epäilen siis tämän lähestymistavan riittävyyttä (tietyissä rikostyypeissä ja tiettyjen ryhmien välillä).
Edellisen lainaukseni loppuosassa jätän varsin suuren varauksen tulkintani oikeellisuudelle ("nähdäkseni"). En katso esittäneeni mitään erityistä todistusta kaipaavaa eksaktia väitettä. Pyrin muotoilemaan (erityisesti vähänkään oleelliset) väitteeni huomattavasti suuremmalla tarkkuudella. Katsotaan kuitenkin, oliko esittämälleni arvelulle minkäänlaista pohjaa.
Esitit tekstissäsi aiheellisen kysymyksen:
"Miksi Suomen maahanmuuttajaväestöstä väestöosuuteensa keskimääräistä isompi osa syyllistyy seksuaalirikollisuuteen?"
Tekstisi jatkuu kyseisen aiheen tavanomaisella käsittelyllä taustamuuttujineen jne. Kuvion jälkeen kirjoitat:
"Vakiointien jälkeen maahanmuuttajaväestön rikollisuus on Stakesin erikoistutkija Juhani Iivarin "Tuomittu maahanmuuttaja"(Stakes 2006)- teoksen mukaan 1,5- kertaista valtaväestöön nähden."
Huomaatko nyt, mitä tarkoitin. Tartuin alkuperäisessä kysymyksessäsi käyttämääsi sanaan seksuaalirikollisuus, mihin Iivarin lausunto ei tuo minkäänlaista lisävalaistusta, koska se käsittelee rikollisuutta kokonaisuutena.
Kokonaan toinen asia sitten on, onko järkevää ehdointahdoin haalia tänne porukkaa, joka empiirisen todistusaineiston nojalla vajoaa sosioekonomisesti haastavaan asemaan.
Sinä puolestasi laitoit sanoja suuhuni kirjoittamalla:
"Väite että Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tai kukaan muukaan pyrkisi peittelemään jotain ”epämiellyttävää dataa” vaikkapa liikennerikkomusten avulla on täysin vailla mitään pohjaa."
En tietenkään missään esittänyt mitään peittelyväitettä. Kerroin, että yksittäisten rikostyyppien mahdollisesti suurikin tilastollinen yliedustus tasoittuu, kun tarkastellaan rikollisuutta kokonaisuutena. Asia on matemaattinen itsestäänselvyys, eikä siihen liity mitään peittelyä. Ei kai kukaan vakavasti otettava maahanmuuttokriitikko väitä maahanmuuttajien tekevän kaikkia mahdollisia rikostyyppejä moninkertaisen määrän kantaväestöön verrattuna (en ainakaan muista tällaista lukeneeni). Kritiikissä keskitytään aina tiettyihin rikostyyppeihin, itse olen käyttänyt sitä useimmin alan keskustelussa esiin nousevaa rikostyyppiä eli raiskauksia.
Kirjoitit:
"Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta, on tarkasteltava aina kokonaisrikollisuutta kaikki rikosnimikkeet mukaan lukien."
Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta (kokonaisuutena), näin on tietenkin toimittava. Jos tarkastellaan erityisiä rikostyyppejä, tarkastellaan täsmälleen niitä, eikä sotketa joukkoon mitään muuta. Molemmat tavat ovat oikein, mutta ne tarkastelevat eri asioita. Useimmiten maahanmuuttokeskustelussa esiin nousevat raiskaukset, jolloin keskustelun kannalta on virheellistä sotkea mukaan muita rikostyyppejä.
"Lisäksi pelkästään raiskauksiin tuijottaminen johtaisi siihen, että muut ongelmat – esimerkiksi pahoinpitelyt, ryöstöt ja perheväkivalta – jäävät vaille huomiota, vaikka niihin puuttuminen on ensisijaisen tärkeää jo niiden raiskauksia huomattavasti suuremman yleisyyden vuoksi."
Ehdottomasti nuo ovat tärkeitä, eikä niiden ole syytä jäädä vaille huomiota.
perjantaina 10. heinäkuuta 2009
Vanhustenhoidosta
Eilinen Hesarin artikkeli ikääntyvien maahanmuuttajien aiheuttamasta paineesta terveydenhuollolle sai vaihteeksi verenpaineeni nousemaan.
"Saamamme palautteen mukaan maahanmuuttajaan menee [terveydenhuollossa] puolitoista tai kaksi kertaa enemmän palveluaikaa kuin kantaväestöön kuuluvaan. Se on kustannuskysymys."
Maahanmuuttoasiain koordinaattori Anu Wikman-Immosella on asiaan originelli ratkaisu. Hän haluaa lisää rahaa.
Jatkossa esimerkiksi sairaaloiden täytyy huomioida entistä tarkemmin erilaiset uskonnot, ruokailutavat ja erityisesti kielet. Terveyspalveluilla onkin huutava tarve kielitaitoisista hoitajista.
Tehokas terveydenhuolto voi myös näyttäytyä ulkopuoliselle persoonattomana ja suorituskeskeisenä. Vanhustyön keskusliiton suunnittelija Hilkka Linderborgin mukaan maahanmuuttajat toivovat yksilöllistä palvelua.
Vanhustenhoito ei valitettavasti ole edes ikänsä suomalaisen yhteiskunnan eteen töitä tehneiden ihmisten osalta yksilöllistä. Täällä kylmässä Pohjolassa on pyritty tehokkaisiin ratkaisuihin ja mahdollisuuksien mukaan myös automaatioon. Elämän realiteetit ovat karut, kun niukkoja resursseja yritetään venyttää äärirajoille, eikä siinä tippaakaan auta maailmalta haalitun painolastin vaatimukset yksilöllisyydestä. Arkipäivän tilanteesta alalla on Eduskunnassa ansiokkaasti puhunut Tarja Tallqvist (kd).
Edes yksityisellä puolella luulisi tilanteen olevan parempi, mutta valitettavasti näin ei ole. Esimerkkinä voin ottaa Esperi Care Oy:n Tilkan toimipisteen. Mummot maksavat pienestä huoneestaan 3300 - 4500 euroa kuukaudessa, mihin eivät sisälly lääkkeet. Hoitajia pitäisi olla yksi jokaista kahta asukasta kohti, mutta todella rankalla alimiehityksellä mennään. Viriketoiminnasta ja ohjatusta liikunnasta annettavat lupaukset eivät toteudu lähimainkaan. Jos omaisiani olisi kyseisessä laitoksessa, ottaisin viipymättä yhteyttä kuluttajansuojalautakuntaan, sillä markkinataloudessa rahalle pitää saada luvattu vastine.
Onneksi virkamiehissäkin on vielä kenties toivoa, mistä väkevästi todistaa maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajan Heikki Taskisen järkiperäinen lausunto:
"Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa jonkun kansalaisen omainen on leikkausjonossa, mutta hänen leikkauksensa ei ole akuutti. Sitten henkilön ohittaa ulkomaalainen, jonka leikkaus on kiireellisempi, ja tämä koko ikänsä veroja maksanut joutuu jonon hännille. Siinä voikin mielipide olla vähän erilainen."
Suvaitsevaisella rintamalla ei tietenkään nähdä mitään ongelmaa mamuvanhusten aiheuttamassa kuormituksessa. Meillä kuulemma on varaa hoitaa muutama vanhus. Siltä varalta, että joku ei ymmärrä, minkälaisen ajatusprosessin tuloksena tällaiset lausunnot kumpuavat, valottaa asiaa Anu Silfverbergin kolumni. Luulen suvaitsevaiston suhteen rahaan olevan tyypillisesti jotain samankaltaista kuin Silfverbergillä. He ovat siis niin kertakaikkisen kyvyttömiä raha-asioissa, että edes oman talouden hoitaminen ei onnistu. Ei kai voida kohtuudella olettaa, että heillä olisi mielekkäitä kantoja koko kansakuntaa koskeviin kysymyksiin.
"Saamamme palautteen mukaan maahanmuuttajaan menee [terveydenhuollossa] puolitoista tai kaksi kertaa enemmän palveluaikaa kuin kantaväestöön kuuluvaan. Se on kustannuskysymys."
Maahanmuuttoasiain koordinaattori Anu Wikman-Immosella on asiaan originelli ratkaisu. Hän haluaa lisää rahaa.
Jatkossa esimerkiksi sairaaloiden täytyy huomioida entistä tarkemmin erilaiset uskonnot, ruokailutavat ja erityisesti kielet. Terveyspalveluilla onkin huutava tarve kielitaitoisista hoitajista.
Tehokas terveydenhuolto voi myös näyttäytyä ulkopuoliselle persoonattomana ja suorituskeskeisenä. Vanhustyön keskusliiton suunnittelija Hilkka Linderborgin mukaan maahanmuuttajat toivovat yksilöllistä palvelua.
Vanhustenhoito ei valitettavasti ole edes ikänsä suomalaisen yhteiskunnan eteen töitä tehneiden ihmisten osalta yksilöllistä. Täällä kylmässä Pohjolassa on pyritty tehokkaisiin ratkaisuihin ja mahdollisuuksien mukaan myös automaatioon. Elämän realiteetit ovat karut, kun niukkoja resursseja yritetään venyttää äärirajoille, eikä siinä tippaakaan auta maailmalta haalitun painolastin vaatimukset yksilöllisyydestä. Arkipäivän tilanteesta alalla on Eduskunnassa ansiokkaasti puhunut Tarja Tallqvist (kd).
Edes yksityisellä puolella luulisi tilanteen olevan parempi, mutta valitettavasti näin ei ole. Esimerkkinä voin ottaa Esperi Care Oy:n Tilkan toimipisteen. Mummot maksavat pienestä huoneestaan 3300 - 4500 euroa kuukaudessa, mihin eivät sisälly lääkkeet. Hoitajia pitäisi olla yksi jokaista kahta asukasta kohti, mutta todella rankalla alimiehityksellä mennään. Viriketoiminnasta ja ohjatusta liikunnasta annettavat lupaukset eivät toteudu lähimainkaan. Jos omaisiani olisi kyseisessä laitoksessa, ottaisin viipymättä yhteyttä kuluttajansuojalautakuntaan, sillä markkinataloudessa rahalle pitää saada luvattu vastine.
Onneksi virkamiehissäkin on vielä kenties toivoa, mistä väkevästi todistaa maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajan Heikki Taskisen järkiperäinen lausunto:
"Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa jonkun kansalaisen omainen on leikkausjonossa, mutta hänen leikkauksensa ei ole akuutti. Sitten henkilön ohittaa ulkomaalainen, jonka leikkaus on kiireellisempi, ja tämä koko ikänsä veroja maksanut joutuu jonon hännille. Siinä voikin mielipide olla vähän erilainen."
Suvaitsevaisella rintamalla ei tietenkään nähdä mitään ongelmaa mamuvanhusten aiheuttamassa kuormituksessa. Meillä kuulemma on varaa hoitaa muutama vanhus. Siltä varalta, että joku ei ymmärrä, minkälaisen ajatusprosessin tuloksena tällaiset lausunnot kumpuavat, valottaa asiaa Anu Silfverbergin kolumni. Luulen suvaitsevaiston suhteen rahaan olevan tyypillisesti jotain samankaltaista kuin Silfverbergillä. He ovat siis niin kertakaikkisen kyvyttömiä raha-asioissa, että edes oman talouden hoitaminen ei onnistu. Ei kai voida kohtuudella olettaa, että heillä olisi mielekkäitä kantoja koko kansakuntaa koskeviin kysymyksiin.
Toimintatavan järkevyyden analyysin alkeet
Luin tänään joutavanpäiväistä teosta markkinoinnista, jonka laatu oli niin surullinen, ettei kirja ansaitse edes lähdeviitettä. Se innoitti minut kuitenkin pitkästä aikaa kirjoittamaan rationaalisuuden alkeista.
Havainnollistan kahden esimerkin pohjalta sitä, että minkä tahansa toimintatavan, missä tahansa ongelmatilanteessa, järkevyyden analyysi lähtee siitä, onko toiminta näyttänyt "hyödylliseltä" ratkaisun tekohetkellä. Lopputuloksen perusteella toimintatapaa ei voida arvioida.
Ensimmäinen esimerkki on alkeellinen. Lottoaminen aiheuttaa lottoajan nettovarallisuuden odotusarvon vähenemistä, joten paras taktiikka on panostaa peliin mahdollisimman vähän eli jättää pelaamatta (ei kiinnitetä tässä yhteydessä huomiota utiliteettifunktiolla kikkailuun). Jos Erkki Esimerkki kuitenkin onnistuu saavuttamaan päävoiton, se ei millään tavoin tee Erkin toiminnasta järkevää, sillä hän pelasi väärin ja oli pelkästään onnekas. Onnekkuus ei ole kelvollinen strategia.
Reaalimaailmassa tilanteiden analyysi on vaikeampaa. Sanokaamme, että Erkki Esimerkki olisi huomannut, että yhtiön X osake nousee aina tulosjulkistuksen yhteydessä kymmenen prosenttiä. Tällöin hänen on oman analyysinsä kannalta järkevää ostaa yhtiön X osakkeita ennen tulosjulkistusta. Erkki ei välttämättä tunne syvällisemmin syytä osakkeen hinnan nousulle, hän on vain tehnyt mainitsemani havainnon kurssin reaktiosta. Sen sijaan Harri Harhaton on investoinut merkittäviä ajallisia resursseja yhtiön X kurssin tutkimiseen ja on tietoinen paljon syvällisemmällä tasolla niistä syistä, miksi kurssi on noussut. Hänen tietonsa voivat riittää päättelemään, että kurssi ei tällä kertaa tule nousemaan, eikä hän näinollen sijoita yhtiöön X. Harri toimii oman analyysinsä pohjalta järkevästi, mutta valistuneena sijoittajana hän ymmärtää, että Erkin toiminta ei ole kestävällä pohjalla.
Miten tällaisten perusasioiden hallinta voi olla niin pahasti pielessä joillakin populaaritason teosten kirjoittajilla? Toiminnan järkevyyden analysointiin käytetään pelkästään lopputulosta, eikä esimerkiksi laadita lainkaan tilastoja siitä, onko omissa väitteissä mitään järkeä. Surullista.
Ainoa lukemisen arvoinen materiaali koostuu laadukkaasta tutkimuksesta. Kaikki populaari valitettavasti on luokatonta.
Havainnollistan kahden esimerkin pohjalta sitä, että minkä tahansa toimintatavan, missä tahansa ongelmatilanteessa, järkevyyden analyysi lähtee siitä, onko toiminta näyttänyt "hyödylliseltä" ratkaisun tekohetkellä. Lopputuloksen perusteella toimintatapaa ei voida arvioida.
Ensimmäinen esimerkki on alkeellinen. Lottoaminen aiheuttaa lottoajan nettovarallisuuden odotusarvon vähenemistä, joten paras taktiikka on panostaa peliin mahdollisimman vähän eli jättää pelaamatta (ei kiinnitetä tässä yhteydessä huomiota utiliteettifunktiolla kikkailuun). Jos Erkki Esimerkki kuitenkin onnistuu saavuttamaan päävoiton, se ei millään tavoin tee Erkin toiminnasta järkevää, sillä hän pelasi väärin ja oli pelkästään onnekas. Onnekkuus ei ole kelvollinen strategia.
Reaalimaailmassa tilanteiden analyysi on vaikeampaa. Sanokaamme, että Erkki Esimerkki olisi huomannut, että yhtiön X osake nousee aina tulosjulkistuksen yhteydessä kymmenen prosenttiä. Tällöin hänen on oman analyysinsä kannalta järkevää ostaa yhtiön X osakkeita ennen tulosjulkistusta. Erkki ei välttämättä tunne syvällisemmin syytä osakkeen hinnan nousulle, hän on vain tehnyt mainitsemani havainnon kurssin reaktiosta. Sen sijaan Harri Harhaton on investoinut merkittäviä ajallisia resursseja yhtiön X kurssin tutkimiseen ja on tietoinen paljon syvällisemmällä tasolla niistä syistä, miksi kurssi on noussut. Hänen tietonsa voivat riittää päättelemään, että kurssi ei tällä kertaa tule nousemaan, eikä hän näinollen sijoita yhtiöön X. Harri toimii oman analyysinsä pohjalta järkevästi, mutta valistuneena sijoittajana hän ymmärtää, että Erkin toiminta ei ole kestävällä pohjalla.
Miten tällaisten perusasioiden hallinta voi olla niin pahasti pielessä joillakin populaaritason teosten kirjoittajilla? Toiminnan järkevyyden analysointiin käytetään pelkästään lopputulosta, eikä esimerkiksi laadita lainkaan tilastoja siitä, onko omissa väitteissä mitään järkeä. Surullista.
Ainoa lukemisen arvoinen materiaali koostuu laadukkaasta tutkimuksesta. Kaikki populaari valitettavasti on luokatonta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)