Suomalaiselta medialta näyttää jääneen seuraava yksityiskohta ammuskelusta huomaamatta:
"Soldiers reported that the gunman shouted "Allahu Akbar!" — an Arabic phrase for "God is great!" — before opening fire Thursday, said Lt. Gen. Robert Cone, the base commander. He said officials had not confirmed Hasan made the comment."
Tämä viittaa selvästi uskonnollissävytteiseen motiiviin, lähde.
Fox Newsistä löytyy seuraavaa:
Interviews with Ali and other worshipers at the mosque, the Islamic Community of Greater Killeen, paint a portrait of a man devoted to his faith and troubled by his impending deployment to Afghanistan to contribute to a war effort he opposed at least partly on religious grounds.
"He obviously didn’t want to go," said Duane Reasoner, 18, who looked up to Hasan as a sort of religious mentor. "He said he shouldn’t be going to Iraq, and Muslims shouldn’t be in the military — it was an obvious conflict of interest. Muslims shouldn’t be killing Muslims. He told me not to join the military."
Reasoner said he wouldn't condemn Hasan after the shooting spree.
“I don’t know his intentions," Reasoner told FoxNews.com. "I don’t know what he was thinking. I won't condemn another Muslim.”
lauantai 7. marraskuuta 2009
maanantai 26. lokakuuta 2009
Kolme skenaariota 2008
Tarkastellaan kolmena skenaariona Suomen väestön kehitystä 80 vuoden ajanjaksolla. Perusskenaariossa vieraskielisten nettomaahanmuuton oletetaan pysyvän samalla tasolla kuin vuoden 2008 aikana (noin 15400 henkilöä, katso 1 ja 2), hitaassa skenaariossa maahanmuutto vähenee 5000 henkeen vuodessa kymmenen vuoden ajanjaksolla ja nopeassa skenaariossa maahanmuutto lisääntyy 25000 henkeen vuodessa. Graafisesti esitettynä maahanmuuton määrät eri skenaarioissa kehittyvät seuraavasti:
Kaikissa skenaarioissa maahanmuuttajien ikä- ja sukupuolijakauma noudattaa likimain vedostasoisen laskelmani Nettomaahanmuutto kansanryhmittäin 2008 tulosta, mutta tuloksia skaalataan sopivasti, jotta yllä mainitut skenaarioiden nettomaahanmuuton määrät saadaan täsmäämään. Esimerkiksi nopeassa skenaariossa viimeisinä vuosina maahanmuuttajia tulee 11162 naista ja 13838 miestä, sillä laskelmani mukaan vieraskielisten nettomuutto oli 15396 henkilöä vuonna 2008 ja heistä 6874 eli 44,6 prosenttia oli naisia. Vastaavalla menetelmällä skaalataan myös ikäjakauma.
Nettomaastamuutto nuorten kantasuomalaisten joukossa on sen verran pientä, että jätän sen edelleen mallintamatta.
Tein nyt ensimmäistä kertaa tarkempia laskelmia syntyvyydestä ja tulokset olivat minulle yllättäviä. Näyttää siltä, että vieraskielisille syntyy lapsia huomattavasti vähemmän kuin olen aikaisemmin näppituntumalta olettanut. Useimmat maahanmuuttajat asuvat isoissa kaupungeissa, joissa suomalaisillekin syntyy vähemmän lapsia kuin muualla maassa ja vieraskieliset noudattavat samaa kaavaa. Vuonna 2008 suomalaisia 15-49 -vuotiaita naisia oli 1109064 kappaletta ja syntyneitä lapsia (oletus: ei maahanmuuttoa 0-vuotiaiden joukossa) 56990 kappaletta, vieraskielisiä 15-49 -vuotiaita naisia oli 62133 ja syntyneitä lapsia 2586.
Syntyvyyden oletetaan hitaassa ja perusskenaariossa pysyvän nykyisellä tasolla sekä kantaväestön että vieraskielisten osalta. Nopeassa skenaariossa oletan vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluvun olevan 3,0. Laskelmani on teknisesti puutteellinen kokonaishedelmällisyysluvun osalta, mutta ongelman korjaaminen on huomattavan työlästä. Parantamisen varaa jää siis jatkossakin.
Kuolleisuuskertoimissa käytin Tilastokeskuksen ennusteesta saatavia Helsingin kertoimia koko maassa. Heidän kertoimensa loppuvat vuoteen 2040, josta eteenpäin käytin vuoden 2040 kertoimia.
Katsotaan ensin väestömme tilanne vuoden 2008 lopussa:
Seurataan skenaarioiden etenemistä 20 vuoden välein. Aluksi perusskenaario, sitten hidas ja viimeisenä nopea, olkaa hyvä.
Kaikissa skenaarioissa maahanmuuttajien ikä- ja sukupuolijakauma noudattaa likimain vedostasoisen laskelmani Nettomaahanmuutto kansanryhmittäin 2008 tulosta, mutta tuloksia skaalataan sopivasti, jotta yllä mainitut skenaarioiden nettomaahanmuuton määrät saadaan täsmäämään. Esimerkiksi nopeassa skenaariossa viimeisinä vuosina maahanmuuttajia tulee 11162 naista ja 13838 miestä, sillä laskelmani mukaan vieraskielisten nettomuutto oli 15396 henkilöä vuonna 2008 ja heistä 6874 eli 44,6 prosenttia oli naisia. Vastaavalla menetelmällä skaalataan myös ikäjakauma.
Nettomaastamuutto nuorten kantasuomalaisten joukossa on sen verran pientä, että jätän sen edelleen mallintamatta.
Tein nyt ensimmäistä kertaa tarkempia laskelmia syntyvyydestä ja tulokset olivat minulle yllättäviä. Näyttää siltä, että vieraskielisille syntyy lapsia huomattavasti vähemmän kuin olen aikaisemmin näppituntumalta olettanut. Useimmat maahanmuuttajat asuvat isoissa kaupungeissa, joissa suomalaisillekin syntyy vähemmän lapsia kuin muualla maassa ja vieraskieliset noudattavat samaa kaavaa. Vuonna 2008 suomalaisia 15-49 -vuotiaita naisia oli 1109064 kappaletta ja syntyneitä lapsia (oletus: ei maahanmuuttoa 0-vuotiaiden joukossa) 56990 kappaletta, vieraskielisiä 15-49 -vuotiaita naisia oli 62133 ja syntyneitä lapsia 2586.
Syntyvyyden oletetaan hitaassa ja perusskenaariossa pysyvän nykyisellä tasolla sekä kantaväestön että vieraskielisten osalta. Nopeassa skenaariossa oletan vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluvun olevan 3,0. Laskelmani on teknisesti puutteellinen kokonaishedelmällisyysluvun osalta, mutta ongelman korjaaminen on huomattavan työlästä. Parantamisen varaa jää siis jatkossakin.
Kuolleisuuskertoimissa käytin Tilastokeskuksen ennusteesta saatavia Helsingin kertoimia koko maassa. Heidän kertoimensa loppuvat vuoteen 2040, josta eteenpäin käytin vuoden 2040 kertoimia.
Katsotaan ensin väestömme tilanne vuoden 2008 lopussa:
Seurataan skenaarioiden etenemistä 20 vuoden välein. Aluksi perusskenaario, sitten hidas ja viimeisenä nopea, olkaa hyvä.
torstai 10. syyskuuta 2009
Kerkkänen parantaa otettaan
Olin iloisesti yllättynyt, että Kerkkänen oli saanut jo hieman annettua palautetta lähettämiini kommentteihin; katso edellinen aihetta koskenut merkintäni.
Voi olla, että hänellä on vain tyylinä miettiä vastaustaan vähän perusteellisemmin, joten en vielä luovu toivosta laadukkaasta vuoropuhelusta. Kommentit saisivat tietenkin ilmestyä näkyviin huomattavasti nopeammin.
En ehtinyt vielä lueskella tarkemmin, mutta arvostan aina vastausta ja haluan vetää aiemman väitteeni Kerkkäsen keskusteluhaluttomuudesta ainakin osittain takaisin.
Voi olla, että hänellä on vain tyylinä miettiä vastaustaan vähän perusteellisemmin, joten en vielä luovu toivosta laadukkaasta vuoropuhelusta. Kommentit saisivat tietenkin ilmestyä näkyviin huomattavasti nopeammin.
En ehtinyt vielä lueskella tarkemmin, mutta arvostan aina vastausta ja haluan vetää aiemman väitteeni Kerkkäsen keskusteluhaluttomuudesta ainakin osittain takaisin.
lauantai 29. elokuuta 2009
Väestöennusteeni osuvuus 2008
Ryhdyn systemaattisesti tutkimaan kaikkien tekemieni ennusteiden osuvuutta, kuten olen aiemmin luvannut. Tein vanhan laskelmani 31.12.2007 vallinneilla tiedoilla. Tilastokeskus on saanut tilastoon yhden uuden vuoden, joten on aika tarkistaa, miten hyvin osuin kohdalleen.
Jaan väestön kolmeen ikäluokkaan (0-14, 15-64 ja yli 64-vuotiaisiin), joissa lasketaan vieraskielisten osuus koko kyseisen ikäluokan väestöön verrattuna. Seuraavissa graafeissa sininen käyrä on ennusteeni ja punainen pieni viiva kuvaa toteutunutta väestökehitystä.
Nuorten osalta ennusteeni liioittelee vieraskielisten määrää. Tämä oli odotettavissa, koska kyseisessä ennusteessa arvoin maahan muuttavien iät eksponenttijakaumasta, joka korostaa nuoria ikäluokkia.
Aktiivi-ikäisessä väestössä vieraskielisten osuus kasvaa ennustettua nopeammin, mihin tuo muuttajien ikäjakauma luonnollisesti tarjoaa jälleen hyvän selityksen. Seuraavissa ennusteissa otan ikäjakauman huomioon huomattavasti tarkemmin.
Vanhusten osalta ennuste osui ensimmäisen vuoden osalta lähes tarkalleen kohdalleen, joten tältä osin olen erittäin tyytyväinen.
Jaan väestön kolmeen ikäluokkaan (0-14, 15-64 ja yli 64-vuotiaisiin), joissa lasketaan vieraskielisten osuus koko kyseisen ikäluokan väestöön verrattuna. Seuraavissa graafeissa sininen käyrä on ennusteeni ja punainen pieni viiva kuvaa toteutunutta väestökehitystä.
Nuorten osalta ennusteeni liioittelee vieraskielisten määrää. Tämä oli odotettavissa, koska kyseisessä ennusteessa arvoin maahan muuttavien iät eksponenttijakaumasta, joka korostaa nuoria ikäluokkia.
Aktiivi-ikäisessä väestössä vieraskielisten osuus kasvaa ennustettua nopeammin, mihin tuo muuttajien ikäjakauma luonnollisesti tarjoaa jälleen hyvän selityksen. Seuraavissa ennusteissa otan ikäjakauman huomioon huomattavasti tarkemmin.
Vanhusten osalta ennuste osui ensimmäisen vuoden osalta lähes tarkalleen kohdalleen, joten tältä osin olen erittäin tyytyväinen.
perjantai 28. elokuuta 2009
Kritiikin kritiikki ja kritiikin kritiikin kritiikki
Kaikki varmasti hyvin tietävät, että maahanmuuttokritiikille on pitkään kaivattu kovan luokan kritiikkiä. Törmäsin jossain Vihreän langan keskustelussa väitteeseen, että Heikki Kerkkänen olisi blogissaan esittänyt jotain ansiokasta.
Luin tekstin ja päätin hieman kommentoida joitakin tekstin ilmeisiä puutteita, vaikka en itse sitä erityisen ansioituneena pitänytkään. Kerkkänen tietysti suvaitsevaistolle tavalliseen tapaan esimoderoi kommentit, joten niiden näkyviin ilmestymistä saa odottaa hyvin pitkään. Kerkkänen vastasi ensimmäiseen kommenttiini, johon olen jo oman vastineeni lähettänyt, mutta se ei yllättäen ole ilmestynyt vielä näkyviin. Viive on ollut jo niin pitkä, että päättelen Kerkkäsen välttelevän keskustelua, enkä enää tuossa formaatissa siis voi jatkaa keskustelua. Niinpä joudun julkaisemaan viimeisen vastineeni täällä. Asiayhteyden ymmärtämiseksi kannattaa lukea alkuperäinen blogimerkintä kommentteineen.
EDIT: Löysin Homma-forumilta ketjun, josta ilmenee Kerkkäsen taipumus jättää kriittisiä kommentteja julkaisematta. Hänen kanssaan keskusteluun ei siis kannata haaskata aikaa. Muistutan tässä yhteydessä kaikkia lukijoitani siitä, että minulle on aina sallittua lähettää kommentteja ja korjata virheitäni. Tiedän tehneeni virheitä ja teksteissäni on heikkouksia, jotka on pienellä vaivalla kaivettavissa esiin.
Tässä siis lähettämäni kommentti:
Kaikella kohteliaisuudella, tekstisi on sen verran pitkä, että tiukat aikatauluni eivät salli sen tarkkaa lukemista uudelleen. Tässä kuitenkin vielä joitakin kommentteja.
Huomaan, että sivuutit kommenttini väestöennusteesta. Kirjoitit kommenteissa:
"Näiden lukujen valossa en näe, että a) suuret asutuskeskukset b) koko maa olisi lähiaikoina ”islamilaistumassa”, mikäli tällä tarkoitetaan uskonnollisen enemmistön muodostamista."
Kuitenkaan antamassasi lähdeviitteessä (Helsingin kaupungin väestöennuste) ei anneta minkäänlaista tietoa väestön uskonnollista jakaumista millään aikavälillä. Voisin kuvitella, että asia ei ole aivan selvä sinua vaatimattomammalla asiantuntemuksella varustetuille, joten voisitko hieman avata tätä päättelyä, jotta pystymme seuraamaan ja ymmärtämään, millä tavoin antamasi lähdeviite on millään tavoin relevantti. Mahdollisesti epärelevantin lähdeviitteen viittaaminen ylimalkaisella 10 sivun (!) lainauksella on lukijoidesi ajan haaskausta.
Iivarin kirja on maksullinen, enkä ole näillä näkymin kiinnostunut siitä riittävästi investoidakseni. Painetun sanan numerodata ja siten myös vakiointimenetelmän lähtökohta vanhenee suhteellisen nopeasti. Itse menetelmä voi olla kiinnostava, mutta datan pitää olla tuoretta.
OPTL:n materiaalista
http://www.optula.om.fi/44467.htm
tosiaan löytyy jonkin verran hyödyllistä tietoa erityisesti henkirikosten alueella (s. 29 ja s. 39). Muun väkivaltarikollisuuden ja erityisesti raiskausten osalta materiaali on huomattavasti heikompi eli lähde ei auta vakioinnissa millään tavoin. Henkirikosten osalta siis jonkinlaista lisäarvoa vakioinnin kannalta oli löydettävissä, mutta valitettavan karkealla tasolla tältä pohjalta joudutaan operoimaan, jos sosioekonomisesta vakioinnista puhutaan.
Kirjoitin aiemmin:
"pelkästään ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla ei saada väestöryhmien rikollisuutta lähellekään toisiaan (erityisesti raiskauksissa), mitä kuvitelmaa yrität nähdäkseni saada lukijat uskomaan."
Aloitin tuon kohdan huolimattomasti, mitä pahoittelen. Epäilen pikemminkin sitä, että vakioinneilla ylipäätään saataisiin rikollisuuden määrä yksittäisissä rikostyypeissä tiettyjen ryhmien välillä lähellekään toisiaan, mitä kantaa myöhemmin nähtävällä tavalla perustelen sinun tekstissäsi yrittäneen jollain tasolla puolustaa.
Ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla päädyttiin linkittämieni alkeellisten vakiointien avulla esimerkiksi somalien osalta kertoimiin 8,0-8,5 vuonna 2008. Siinä on vielä mielestäni melkoinen ero kantasuomalaiseen, mikä pitäisi saada selitettyä muilla keinoin (viittaan lausuntoosi "Väitän, että vakiointien jälkeinen rikollisuuden 1,5-kertaisuus on selitettävissä niillä eri tavoilla...", erityisesti koska konteksti on tulkintani mukaan seksuaalirikollisuus, kuten myöhemmin perustelen). En tietenkään tiedä, miten äärimmäisiä sosioekonomisen aseman aiheuttamat poikkeamat raiskauksien osalta ovat, eikä siitä OPTL:n materiaalikaan mitään kerro. Esimerkiksi henkirikoksia työttömät tekevät suhteessa 19,6-kertaisen määrän verrattuna toimihenkilöihin (mikäli tulkitsin OPTL:n materiaalia oikein), mikä on suurin poikkeama kahden sosiaalisen ryhmän välillä. Epäilen siis tämän lähestymistavan riittävyyttä (tietyissä rikostyypeissä ja tiettyjen ryhmien välillä).
Edellisen lainaukseni loppuosassa jätän varsin suuren varauksen tulkintani oikeellisuudelle ("nähdäkseni"). En katso esittäneeni mitään erityistä todistusta kaipaavaa eksaktia väitettä. Pyrin muotoilemaan (erityisesti vähänkään oleelliset) väitteeni huomattavasti suuremmalla tarkkuudella. Katsotaan kuitenkin, oliko esittämälleni arvelulle minkäänlaista pohjaa.
Esitit tekstissäsi aiheellisen kysymyksen:
"Miksi Suomen maahanmuuttajaväestöstä väestöosuuteensa keskimääräistä isompi osa syyllistyy seksuaalirikollisuuteen?"
Tekstisi jatkuu kyseisen aiheen tavanomaisella käsittelyllä taustamuuttujineen jne. Kuvion jälkeen kirjoitat:
"Vakiointien jälkeen maahanmuuttajaväestön rikollisuus on Stakesin erikoistutkija Juhani Iivarin "Tuomittu maahanmuuttaja"(Stakes 2006)- teoksen mukaan 1,5- kertaista valtaväestöön nähden."
Huomaatko nyt, mitä tarkoitin. Tartuin alkuperäisessä kysymyksessäsi käyttämääsi sanaan seksuaalirikollisuus, mihin Iivarin lausunto ei tuo minkäänlaista lisävalaistusta, koska se käsittelee rikollisuutta kokonaisuutena.
Kokonaan toinen asia sitten on, onko järkevää ehdointahdoin haalia tänne porukkaa, joka empiirisen todistusaineiston nojalla vajoaa sosioekonomisesti haastavaan asemaan.
Sinä puolestasi laitoit sanoja suuhuni kirjoittamalla:
"Väite että Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tai kukaan muukaan pyrkisi peittelemään jotain ”epämiellyttävää dataa” vaikkapa liikennerikkomusten avulla on täysin vailla mitään pohjaa."
En tietenkään missään esittänyt mitään peittelyväitettä. Kerroin, että yksittäisten rikostyyppien mahdollisesti suurikin tilastollinen yliedustus tasoittuu, kun tarkastellaan rikollisuutta kokonaisuutena. Asia on matemaattinen itsestäänselvyys, eikä siihen liity mitään peittelyä. Ei kai kukaan vakavasti otettava maahanmuuttokriitikko väitä maahanmuuttajien tekevän kaikkia mahdollisia rikostyyppejä moninkertaisen määrän kantaväestöön verrattuna (en ainakaan muista tällaista lukeneeni). Kritiikissä keskitytään aina tiettyihin rikostyyppeihin, itse olen käyttänyt sitä useimmin alan keskustelussa esiin nousevaa rikostyyppiä eli raiskauksia.
Kirjoitit:
"Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta, on tarkasteltava aina kokonaisrikollisuutta kaikki rikosnimikkeet mukaan lukien."
Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta (kokonaisuutena), näin on tietenkin toimittava. Jos tarkastellaan erityisiä rikostyyppejä, tarkastellaan täsmälleen niitä, eikä sotketa joukkoon mitään muuta. Molemmat tavat ovat oikein, mutta ne tarkastelevat eri asioita. Useimmiten maahanmuuttokeskustelussa esiin nousevat raiskaukset, jolloin keskustelun kannalta on virheellistä sotkea mukaan muita rikostyyppejä.
"Lisäksi pelkästään raiskauksiin tuijottaminen johtaisi siihen, että muut ongelmat – esimerkiksi pahoinpitelyt, ryöstöt ja perheväkivalta – jäävät vaille huomiota, vaikka niihin puuttuminen on ensisijaisen tärkeää jo niiden raiskauksia huomattavasti suuremman yleisyyden vuoksi."
Ehdottomasti nuo ovat tärkeitä, eikä niiden ole syytä jäädä vaille huomiota.
Luin tekstin ja päätin hieman kommentoida joitakin tekstin ilmeisiä puutteita, vaikka en itse sitä erityisen ansioituneena pitänytkään. Kerkkänen tietysti suvaitsevaistolle tavalliseen tapaan esimoderoi kommentit, joten niiden näkyviin ilmestymistä saa odottaa hyvin pitkään. Kerkkänen vastasi ensimmäiseen kommenttiini, johon olen jo oman vastineeni lähettänyt, mutta se ei yllättäen ole ilmestynyt vielä näkyviin. Viive on ollut jo niin pitkä, että päättelen Kerkkäsen välttelevän keskustelua, enkä enää tuossa formaatissa siis voi jatkaa keskustelua. Niinpä joudun julkaisemaan viimeisen vastineeni täällä. Asiayhteyden ymmärtämiseksi kannattaa lukea alkuperäinen blogimerkintä kommentteineen.
EDIT: Löysin Homma-forumilta ketjun, josta ilmenee Kerkkäsen taipumus jättää kriittisiä kommentteja julkaisematta. Hänen kanssaan keskusteluun ei siis kannata haaskata aikaa. Muistutan tässä yhteydessä kaikkia lukijoitani siitä, että minulle on aina sallittua lähettää kommentteja ja korjata virheitäni. Tiedän tehneeni virheitä ja teksteissäni on heikkouksia, jotka on pienellä vaivalla kaivettavissa esiin.
Tässä siis lähettämäni kommentti:
Kaikella kohteliaisuudella, tekstisi on sen verran pitkä, että tiukat aikatauluni eivät salli sen tarkkaa lukemista uudelleen. Tässä kuitenkin vielä joitakin kommentteja.
Huomaan, että sivuutit kommenttini väestöennusteesta. Kirjoitit kommenteissa:
"Näiden lukujen valossa en näe, että a) suuret asutuskeskukset b) koko maa olisi lähiaikoina ”islamilaistumassa”, mikäli tällä tarkoitetaan uskonnollisen enemmistön muodostamista."
Kuitenkaan antamassasi lähdeviitteessä (Helsingin kaupungin väestöennuste) ei anneta minkäänlaista tietoa väestön uskonnollista jakaumista millään aikavälillä. Voisin kuvitella, että asia ei ole aivan selvä sinua vaatimattomammalla asiantuntemuksella varustetuille, joten voisitko hieman avata tätä päättelyä, jotta pystymme seuraamaan ja ymmärtämään, millä tavoin antamasi lähdeviite on millään tavoin relevantti. Mahdollisesti epärelevantin lähdeviitteen viittaaminen ylimalkaisella 10 sivun (!) lainauksella on lukijoidesi ajan haaskausta.
Iivarin kirja on maksullinen, enkä ole näillä näkymin kiinnostunut siitä riittävästi investoidakseni. Painetun sanan numerodata ja siten myös vakiointimenetelmän lähtökohta vanhenee suhteellisen nopeasti. Itse menetelmä voi olla kiinnostava, mutta datan pitää olla tuoretta.
OPTL:n materiaalista
http://www.optula.om.fi/44467.htm
tosiaan löytyy jonkin verran hyödyllistä tietoa erityisesti henkirikosten alueella (s. 29 ja s. 39). Muun väkivaltarikollisuuden ja erityisesti raiskausten osalta materiaali on huomattavasti heikompi eli lähde ei auta vakioinnissa millään tavoin. Henkirikosten osalta siis jonkinlaista lisäarvoa vakioinnin kannalta oli löydettävissä, mutta valitettavan karkealla tasolla tältä pohjalta joudutaan operoimaan, jos sosioekonomisesta vakioinnista puhutaan.
Kirjoitin aiemmin:
"pelkästään ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla ei saada väestöryhmien rikollisuutta lähellekään toisiaan (erityisesti raiskauksissa), mitä kuvitelmaa yrität nähdäkseni saada lukijat uskomaan."
Aloitin tuon kohdan huolimattomasti, mitä pahoittelen. Epäilen pikemminkin sitä, että vakioinneilla ylipäätään saataisiin rikollisuuden määrä yksittäisissä rikostyypeissä tiettyjen ryhmien välillä lähellekään toisiaan, mitä kantaa myöhemmin nähtävällä tavalla perustelen sinun tekstissäsi yrittäneen jollain tasolla puolustaa.
Ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla päädyttiin linkittämieni alkeellisten vakiointien avulla esimerkiksi somalien osalta kertoimiin 8,0-8,5 vuonna 2008. Siinä on vielä mielestäni melkoinen ero kantasuomalaiseen, mikä pitäisi saada selitettyä muilla keinoin (viittaan lausuntoosi "Väitän, että vakiointien jälkeinen rikollisuuden 1,5-kertaisuus on selitettävissä niillä eri tavoilla...", erityisesti koska konteksti on tulkintani mukaan seksuaalirikollisuus, kuten myöhemmin perustelen). En tietenkään tiedä, miten äärimmäisiä sosioekonomisen aseman aiheuttamat poikkeamat raiskauksien osalta ovat, eikä siitä OPTL:n materiaalikaan mitään kerro. Esimerkiksi henkirikoksia työttömät tekevät suhteessa 19,6-kertaisen määrän verrattuna toimihenkilöihin (mikäli tulkitsin OPTL:n materiaalia oikein), mikä on suurin poikkeama kahden sosiaalisen ryhmän välillä. Epäilen siis tämän lähestymistavan riittävyyttä (tietyissä rikostyypeissä ja tiettyjen ryhmien välillä).
Edellisen lainaukseni loppuosassa jätän varsin suuren varauksen tulkintani oikeellisuudelle ("nähdäkseni"). En katso esittäneeni mitään erityistä todistusta kaipaavaa eksaktia väitettä. Pyrin muotoilemaan (erityisesti vähänkään oleelliset) väitteeni huomattavasti suuremmalla tarkkuudella. Katsotaan kuitenkin, oliko esittämälleni arvelulle minkäänlaista pohjaa.
Esitit tekstissäsi aiheellisen kysymyksen:
"Miksi Suomen maahanmuuttajaväestöstä väestöosuuteensa keskimääräistä isompi osa syyllistyy seksuaalirikollisuuteen?"
Tekstisi jatkuu kyseisen aiheen tavanomaisella käsittelyllä taustamuuttujineen jne. Kuvion jälkeen kirjoitat:
"Vakiointien jälkeen maahanmuuttajaväestön rikollisuus on Stakesin erikoistutkija Juhani Iivarin "Tuomittu maahanmuuttaja"(Stakes 2006)- teoksen mukaan 1,5- kertaista valtaväestöön nähden."
Huomaatko nyt, mitä tarkoitin. Tartuin alkuperäisessä kysymyksessäsi käyttämääsi sanaan seksuaalirikollisuus, mihin Iivarin lausunto ei tuo minkäänlaista lisävalaistusta, koska se käsittelee rikollisuutta kokonaisuutena.
Kokonaan toinen asia sitten on, onko järkevää ehdointahdoin haalia tänne porukkaa, joka empiirisen todistusaineiston nojalla vajoaa sosioekonomisesti haastavaan asemaan.
Sinä puolestasi laitoit sanoja suuhuni kirjoittamalla:
"Väite että Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tai kukaan muukaan pyrkisi peittelemään jotain ”epämiellyttävää dataa” vaikkapa liikennerikkomusten avulla on täysin vailla mitään pohjaa."
En tietenkään missään esittänyt mitään peittelyväitettä. Kerroin, että yksittäisten rikostyyppien mahdollisesti suurikin tilastollinen yliedustus tasoittuu, kun tarkastellaan rikollisuutta kokonaisuutena. Asia on matemaattinen itsestäänselvyys, eikä siihen liity mitään peittelyä. Ei kai kukaan vakavasti otettava maahanmuuttokriitikko väitä maahanmuuttajien tekevän kaikkia mahdollisia rikostyyppejä moninkertaisen määrän kantaväestöön verrattuna (en ainakaan muista tällaista lukeneeni). Kritiikissä keskitytään aina tiettyihin rikostyyppeihin, itse olen käyttänyt sitä useimmin alan keskustelussa esiin nousevaa rikostyyppiä eli raiskauksia.
Kirjoitit:
"Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta, on tarkasteltava aina kokonaisrikollisuutta kaikki rikosnimikkeet mukaan lukien."
Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta (kokonaisuutena), näin on tietenkin toimittava. Jos tarkastellaan erityisiä rikostyyppejä, tarkastellaan täsmälleen niitä, eikä sotketa joukkoon mitään muuta. Molemmat tavat ovat oikein, mutta ne tarkastelevat eri asioita. Useimmiten maahanmuuttokeskustelussa esiin nousevat raiskaukset, jolloin keskustelun kannalta on virheellistä sotkea mukaan muita rikostyyppejä.
"Lisäksi pelkästään raiskauksiin tuijottaminen johtaisi siihen, että muut ongelmat – esimerkiksi pahoinpitelyt, ryöstöt ja perheväkivalta – jäävät vaille huomiota, vaikka niihin puuttuminen on ensisijaisen tärkeää jo niiden raiskauksia huomattavasti suuremman yleisyyden vuoksi."
Ehdottomasti nuo ovat tärkeitä, eikä niiden ole syytä jäädä vaille huomiota.
perjantai 10. heinäkuuta 2009
Vanhustenhoidosta
Eilinen Hesarin artikkeli ikääntyvien maahanmuuttajien aiheuttamasta paineesta terveydenhuollolle sai vaihteeksi verenpaineeni nousemaan.
"Saamamme palautteen mukaan maahanmuuttajaan menee [terveydenhuollossa] puolitoista tai kaksi kertaa enemmän palveluaikaa kuin kantaväestöön kuuluvaan. Se on kustannuskysymys."
Maahanmuuttoasiain koordinaattori Anu Wikman-Immosella on asiaan originelli ratkaisu. Hän haluaa lisää rahaa.
Jatkossa esimerkiksi sairaaloiden täytyy huomioida entistä tarkemmin erilaiset uskonnot, ruokailutavat ja erityisesti kielet. Terveyspalveluilla onkin huutava tarve kielitaitoisista hoitajista.
Tehokas terveydenhuolto voi myös näyttäytyä ulkopuoliselle persoonattomana ja suorituskeskeisenä. Vanhustyön keskusliiton suunnittelija Hilkka Linderborgin mukaan maahanmuuttajat toivovat yksilöllistä palvelua.
Vanhustenhoito ei valitettavasti ole edes ikänsä suomalaisen yhteiskunnan eteen töitä tehneiden ihmisten osalta yksilöllistä. Täällä kylmässä Pohjolassa on pyritty tehokkaisiin ratkaisuihin ja mahdollisuuksien mukaan myös automaatioon. Elämän realiteetit ovat karut, kun niukkoja resursseja yritetään venyttää äärirajoille, eikä siinä tippaakaan auta maailmalta haalitun painolastin vaatimukset yksilöllisyydestä. Arkipäivän tilanteesta alalla on Eduskunnassa ansiokkaasti puhunut Tarja Tallqvist (kd).
Edes yksityisellä puolella luulisi tilanteen olevan parempi, mutta valitettavasti näin ei ole. Esimerkkinä voin ottaa Esperi Care Oy:n Tilkan toimipisteen. Mummot maksavat pienestä huoneestaan 3300 - 4500 euroa kuukaudessa, mihin eivät sisälly lääkkeet. Hoitajia pitäisi olla yksi jokaista kahta asukasta kohti, mutta todella rankalla alimiehityksellä mennään. Viriketoiminnasta ja ohjatusta liikunnasta annettavat lupaukset eivät toteudu lähimainkaan. Jos omaisiani olisi kyseisessä laitoksessa, ottaisin viipymättä yhteyttä kuluttajansuojalautakuntaan, sillä markkinataloudessa rahalle pitää saada luvattu vastine.
Onneksi virkamiehissäkin on vielä kenties toivoa, mistä väkevästi todistaa maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajan Heikki Taskisen järkiperäinen lausunto:
"Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa jonkun kansalaisen omainen on leikkausjonossa, mutta hänen leikkauksensa ei ole akuutti. Sitten henkilön ohittaa ulkomaalainen, jonka leikkaus on kiireellisempi, ja tämä koko ikänsä veroja maksanut joutuu jonon hännille. Siinä voikin mielipide olla vähän erilainen."
Suvaitsevaisella rintamalla ei tietenkään nähdä mitään ongelmaa mamuvanhusten aiheuttamassa kuormituksessa. Meillä kuulemma on varaa hoitaa muutama vanhus. Siltä varalta, että joku ei ymmärrä, minkälaisen ajatusprosessin tuloksena tällaiset lausunnot kumpuavat, valottaa asiaa Anu Silfverbergin kolumni. Luulen suvaitsevaiston suhteen rahaan olevan tyypillisesti jotain samankaltaista kuin Silfverbergillä. He ovat siis niin kertakaikkisen kyvyttömiä raha-asioissa, että edes oman talouden hoitaminen ei onnistu. Ei kai voida kohtuudella olettaa, että heillä olisi mielekkäitä kantoja koko kansakuntaa koskeviin kysymyksiin.
"Saamamme palautteen mukaan maahanmuuttajaan menee [terveydenhuollossa] puolitoista tai kaksi kertaa enemmän palveluaikaa kuin kantaväestöön kuuluvaan. Se on kustannuskysymys."
Maahanmuuttoasiain koordinaattori Anu Wikman-Immosella on asiaan originelli ratkaisu. Hän haluaa lisää rahaa.
Jatkossa esimerkiksi sairaaloiden täytyy huomioida entistä tarkemmin erilaiset uskonnot, ruokailutavat ja erityisesti kielet. Terveyspalveluilla onkin huutava tarve kielitaitoisista hoitajista.
Tehokas terveydenhuolto voi myös näyttäytyä ulkopuoliselle persoonattomana ja suorituskeskeisenä. Vanhustyön keskusliiton suunnittelija Hilkka Linderborgin mukaan maahanmuuttajat toivovat yksilöllistä palvelua.
Vanhustenhoito ei valitettavasti ole edes ikänsä suomalaisen yhteiskunnan eteen töitä tehneiden ihmisten osalta yksilöllistä. Täällä kylmässä Pohjolassa on pyritty tehokkaisiin ratkaisuihin ja mahdollisuuksien mukaan myös automaatioon. Elämän realiteetit ovat karut, kun niukkoja resursseja yritetään venyttää äärirajoille, eikä siinä tippaakaan auta maailmalta haalitun painolastin vaatimukset yksilöllisyydestä. Arkipäivän tilanteesta alalla on Eduskunnassa ansiokkaasti puhunut Tarja Tallqvist (kd).
Edes yksityisellä puolella luulisi tilanteen olevan parempi, mutta valitettavasti näin ei ole. Esimerkkinä voin ottaa Esperi Care Oy:n Tilkan toimipisteen. Mummot maksavat pienestä huoneestaan 3300 - 4500 euroa kuukaudessa, mihin eivät sisälly lääkkeet. Hoitajia pitäisi olla yksi jokaista kahta asukasta kohti, mutta todella rankalla alimiehityksellä mennään. Viriketoiminnasta ja ohjatusta liikunnasta annettavat lupaukset eivät toteudu lähimainkaan. Jos omaisiani olisi kyseisessä laitoksessa, ottaisin viipymättä yhteyttä kuluttajansuojalautakuntaan, sillä markkinataloudessa rahalle pitää saada luvattu vastine.
Onneksi virkamiehissäkin on vielä kenties toivoa, mistä väkevästi todistaa maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajan Heikki Taskisen järkiperäinen lausunto:
"Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa jonkun kansalaisen omainen on leikkausjonossa, mutta hänen leikkauksensa ei ole akuutti. Sitten henkilön ohittaa ulkomaalainen, jonka leikkaus on kiireellisempi, ja tämä koko ikänsä veroja maksanut joutuu jonon hännille. Siinä voikin mielipide olla vähän erilainen."
Suvaitsevaisella rintamalla ei tietenkään nähdä mitään ongelmaa mamuvanhusten aiheuttamassa kuormituksessa. Meillä kuulemma on varaa hoitaa muutama vanhus. Siltä varalta, että joku ei ymmärrä, minkälaisen ajatusprosessin tuloksena tällaiset lausunnot kumpuavat, valottaa asiaa Anu Silfverbergin kolumni. Luulen suvaitsevaiston suhteen rahaan olevan tyypillisesti jotain samankaltaista kuin Silfverbergillä. He ovat siis niin kertakaikkisen kyvyttömiä raha-asioissa, että edes oman talouden hoitaminen ei onnistu. Ei kai voida kohtuudella olettaa, että heillä olisi mielekkäitä kantoja koko kansakuntaa koskeviin kysymyksiin.
Toimintatavan järkevyyden analyysin alkeet
Luin tänään joutavanpäiväistä teosta markkinoinnista, jonka laatu oli niin surullinen, ettei kirja ansaitse edes lähdeviitettä. Se innoitti minut kuitenkin pitkästä aikaa kirjoittamaan rationaalisuuden alkeista.
Havainnollistan kahden esimerkin pohjalta sitä, että minkä tahansa toimintatavan, missä tahansa ongelmatilanteessa, järkevyyden analyysi lähtee siitä, onko toiminta näyttänyt "hyödylliseltä" ratkaisun tekohetkellä. Lopputuloksen perusteella toimintatapaa ei voida arvioida.
Ensimmäinen esimerkki on alkeellinen. Lottoaminen aiheuttaa lottoajan nettovarallisuuden odotusarvon vähenemistä, joten paras taktiikka on panostaa peliin mahdollisimman vähän eli jättää pelaamatta (ei kiinnitetä tässä yhteydessä huomiota utiliteettifunktiolla kikkailuun). Jos Erkki Esimerkki kuitenkin onnistuu saavuttamaan päävoiton, se ei millään tavoin tee Erkin toiminnasta järkevää, sillä hän pelasi väärin ja oli pelkästään onnekas. Onnekkuus ei ole kelvollinen strategia.
Reaalimaailmassa tilanteiden analyysi on vaikeampaa. Sanokaamme, että Erkki Esimerkki olisi huomannut, että yhtiön X osake nousee aina tulosjulkistuksen yhteydessä kymmenen prosenttiä. Tällöin hänen on oman analyysinsä kannalta järkevää ostaa yhtiön X osakkeita ennen tulosjulkistusta. Erkki ei välttämättä tunne syvällisemmin syytä osakkeen hinnan nousulle, hän on vain tehnyt mainitsemani havainnon kurssin reaktiosta. Sen sijaan Harri Harhaton on investoinut merkittäviä ajallisia resursseja yhtiön X kurssin tutkimiseen ja on tietoinen paljon syvällisemmällä tasolla niistä syistä, miksi kurssi on noussut. Hänen tietonsa voivat riittää päättelemään, että kurssi ei tällä kertaa tule nousemaan, eikä hän näinollen sijoita yhtiöön X. Harri toimii oman analyysinsä pohjalta järkevästi, mutta valistuneena sijoittajana hän ymmärtää, että Erkin toiminta ei ole kestävällä pohjalla.
Miten tällaisten perusasioiden hallinta voi olla niin pahasti pielessä joillakin populaaritason teosten kirjoittajilla? Toiminnan järkevyyden analysointiin käytetään pelkästään lopputulosta, eikä esimerkiksi laadita lainkaan tilastoja siitä, onko omissa väitteissä mitään järkeä. Surullista.
Ainoa lukemisen arvoinen materiaali koostuu laadukkaasta tutkimuksesta. Kaikki populaari valitettavasti on luokatonta.
Havainnollistan kahden esimerkin pohjalta sitä, että minkä tahansa toimintatavan, missä tahansa ongelmatilanteessa, järkevyyden analyysi lähtee siitä, onko toiminta näyttänyt "hyödylliseltä" ratkaisun tekohetkellä. Lopputuloksen perusteella toimintatapaa ei voida arvioida.
Ensimmäinen esimerkki on alkeellinen. Lottoaminen aiheuttaa lottoajan nettovarallisuuden odotusarvon vähenemistä, joten paras taktiikka on panostaa peliin mahdollisimman vähän eli jättää pelaamatta (ei kiinnitetä tässä yhteydessä huomiota utiliteettifunktiolla kikkailuun). Jos Erkki Esimerkki kuitenkin onnistuu saavuttamaan päävoiton, se ei millään tavoin tee Erkin toiminnasta järkevää, sillä hän pelasi väärin ja oli pelkästään onnekas. Onnekkuus ei ole kelvollinen strategia.
Reaalimaailmassa tilanteiden analyysi on vaikeampaa. Sanokaamme, että Erkki Esimerkki olisi huomannut, että yhtiön X osake nousee aina tulosjulkistuksen yhteydessä kymmenen prosenttiä. Tällöin hänen on oman analyysinsä kannalta järkevää ostaa yhtiön X osakkeita ennen tulosjulkistusta. Erkki ei välttämättä tunne syvällisemmin syytä osakkeen hinnan nousulle, hän on vain tehnyt mainitsemani havainnon kurssin reaktiosta. Sen sijaan Harri Harhaton on investoinut merkittäviä ajallisia resursseja yhtiön X kurssin tutkimiseen ja on tietoinen paljon syvällisemmällä tasolla niistä syistä, miksi kurssi on noussut. Hänen tietonsa voivat riittää päättelemään, että kurssi ei tällä kertaa tule nousemaan, eikä hän näinollen sijoita yhtiöön X. Harri toimii oman analyysinsä pohjalta järkevästi, mutta valistuneena sijoittajana hän ymmärtää, että Erkin toiminta ei ole kestävällä pohjalla.
Miten tällaisten perusasioiden hallinta voi olla niin pahasti pielessä joillakin populaaritason teosten kirjoittajilla? Toiminnan järkevyyden analysointiin käytetään pelkästään lopputulosta, eikä esimerkiksi laadita lainkaan tilastoja siitä, onko omissa väitteissä mitään järkeä. Surullista.
Ainoa lukemisen arvoinen materiaali koostuu laadukkaasta tutkimuksesta. Kaikki populaari valitettavasti on luokatonta.
tiistai 5. toukokuuta 2009
Draft 2: Nettomaahanmuutto kansanryhmittäin 2008
Teen vielä yhden vedostasoisen tekstin nettomaahanmuutosta kansanryhmittäin ennen lopullista versiota. En erottele muslimeja erikseen, koska se aiheuttaa epätarkkuutta vieraskielisten dataan. Kuolevuuskertoimien sijasta käytän nyt laskelmassa kuolleiden tarkkoja määriä, joiden oletan kussakin ikäluokassa jakautuneen samassa suhteessa kuin kansanryhmiä on kyseisessä ikäluokassa. Tämä varsin kohtuullinen oletus, ja oletus alle yksivuotiaiden syntymisestä Suomessa, ovat laskelman ainoat virhelähteet alle 100-vuotiaiden joukossa.
Vieraskielisten osuus koko väestöstä nuorissa ikäluokissa on neljän prosentin tietämissä ja nuoria kuolee vuosittain melko niukasti, joten kuolleiden osuutta on vaikea laskea edellä kuvatulla menetelmällä. Vaikutus nettomaahanmuuton määrään ei kuitenkaan ole kovin merkittävä.
Laskelman tulokset:
Kantaväestön miesten nettomaahanmuutto oli laskelman mukaan yhteensä 288 henkilöä, naisten -432 henkilöä. Vieraskielisten miesten 8522 henkilöä ja naisten 6874 henkilöä. Kokonaisuutena nettomaahanmuuttoa oli tämän mukaan 15252 henkilöä. Asiasta kertoo lisää Tilastokeskus 14.5.2009, jolloin pääsen tarkistamaan tuloksen; katso edellinen julkistus. Tulos on aiemmin uutisoidun arvion kanssa tyydyttävästi linjassa.
Vieraskielisten osuus koko väestöstä nuorissa ikäluokissa on neljän prosentin tietämissä ja nuoria kuolee vuosittain melko niukasti, joten kuolleiden osuutta on vaikea laskea edellä kuvatulla menetelmällä. Vaikutus nettomaahanmuuton määrään ei kuitenkaan ole kovin merkittävä.
Laskelman tulokset:
| Nettomaahanmuutto Suomeen vuonna 2008 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kantaväestö | Vieraskieliset | |||
| Ikä | Miehet | Naiset | Miehet | Naiset |
| 1 | 115 | 82 | 63 | 52 |
| 2 | 34 | 16 | 115 | 117 |
| 3 | 30 | 7 | 93 | 93 |
| 4 | 32 | 23 | 118 | 104 |
| 5 | 1 | -3 | 101 | 90 |
| 6 | 36 | 21 | 84 | 80 |
| 7 | 19 | -8 | 92 | 91 |
| 8 | 15 | 6 | 85 | 61 |
| 9 | 2 | 10 | 77 | 76 |
| 10 | 10 | -8 | 91 | 52 |
| 11 | 3 | 7 | 77 | 65 |
| 12 | -3 | 3 | 82 | 70 |
| 13 | 8 | 14 | 77 | 66 |
| 14 | 5 | -13 | 66 | 80 |
| 15 | 10 | -20 | 79 | 70 |
| 16 | 11 | 1 | 112 | 68 |
| 17 | -8 | 0 | 109 | 81 |
| 18 | -2 | -1 | 123 | 104 |
| 19 | -36 | -62 | 163 | 179 |
| 20 | -21 | -85 | 233 | 197 |
| 21 | -28 | -41 | 229 | 264 |
| 22 | -12 | -36 | 297 | 260 |
| 23 | 1 | -51 | 390 | 310 |
| 24 | -10 | -54 | 476 | 343 |
| 25 | -47 | -60 | 447 | 343 |
| 26 | -31 | -74 | 494 | 299 |
| 27 | -54 | -87 | 415 | 278 |
| 28 | -17 | -61 | 379 | 259 |
| 29 | -21 | -36 | 354 | 216 |
| 30 | -22 | -83 | 314 | 197 |
| 31 | -16 | 4 | 267 | 200 |
| 32 | -18 | -53 | 196 | 176 |
| 33 | 0 | -53 | 253 | 145 |
| 34 | 4 | 0 | 211 | 129 |
| 35 | 0 | 6 | 163 | 104 |
| 36 | -21 | -16 | 165 | 106 |
| 37 | 40 | 1 | 123 | 108 |
| 38 | 15 | 18 | 112 | 112 |
| 39 | 16 | 1 | 101 | 95 |
| 40 | -9 | -15 | 96 | 75 |
| 41 | 23 | -8 | 85 | 95 |
| 42 | -12 | 19 | 114 | 65 |
| 43 | 18 | 12 | 87 | 81 |
| 44 | 35 | 7 | 65 | 91 |
| 45 | -12 | -22 | 88 | 58 |
| 46 | 9 | 0 | 80 | 63 |
| 47 | 12 | 10 | 55 | 72 |
| 48 | 38 | 24 | 46 | 75 |
| 49 | -14 | -4 | 58 | 55 |
| 50 | 25 | 5 | 43 | 49 |
| 51 | 17 | -5 | 54 | 68 |
| 52 | -2 | 2 | 44 | 42 |
| 53 | 32 | 18 | 34 | 30 |
| 54 | 32 | 5 | 28 | 39 |
| 55 | 26 | 6 | 20 | 19 |
| 56 | 20 | 26 | 15 | 44 |
| 57 | 14 | 8 | 15 | 31 |
| 58 | 43 | 34 | 16 | 17 |
| 59 | 12 | 4 | 9 | 12 |
| 60 | 22 | 12 | 7 | 6 |
| 61 | 22 | -9 | 11 | 17 |
| 62 | 2 | 39 | 8 | 9 |
| 63 | -32 | -16 | -7 | -5 |
| 64 | 16 | 8 | 1 | -1 |
| 65 | -8 | 9 | 7 | 0 |
| 66 | 62 | 23 | -2 | 5 |
| 67 | -61 | -3 | -1 | 4 |
| 68 | 94 | 23 | 8 | 6 |
| 69 | -17 | 45 | 2 | 3 |
| 70 | 37 | -16 | 6 | 4 |
| 71 | 7 | 19 | 10 | 1 |
| 72 | 55 | 55 | 1 | 3 |
| 73 | -10 | 10 | 3 | 1 |
| 74 | 26 | -8 | 3 | 2 |
| 75 | 8 | 32 | -1 | 5 |
| 76 | 47 | 44 | 3 | -1 |
| 77 | 10 | 47 | -5 | 3 |
| 78 | 13 | 85 | 0 | 2 |
| 79 | 32 | -4 | -2 | 1 |
| 80 | -57 | 29 | -1 | 1 |
| 81 | 24 | 91 | -1 | 1 |
| 82 | -22 | 40 | -3 | -7 |
| 83 | -1 | -7 | 1 | -4 |
| 84 | 50 | 94 | -1 | -2 |
| 85 | -47 | -28 | 1 | -1 |
| 86 | -51 | 28 | -1 | 0 |
| 87 | -2 | 5 | -2 | -1 |
| 88 | -80 | -111 | -1 | 2 |
| 89 | -9 | 8 | 0 | -1 |
| 90 | -2 | 3 | 2 | 0 |
| 91 | -50 | -87 | -2 | -2 |
| 92 | -5 | -4 | 0 | 0 |
| 93 | -40 | -30 | 1 | -1 |
| 94 | -23 | -62 | -2 | 0 |
| 95 | -14 | -34 | 1 | 1 |
| 96 | -20 | -74 | 0 | 1 |
| 97 | -19 | -66 | 0 | 1 |
| 98 | -7 | -24 | 0 | 1 |
| 99 | -9 | -39 | 0 | -1 |
Kantaväestön miesten nettomaahanmuutto oli laskelman mukaan yhteensä 288 henkilöä, naisten -432 henkilöä. Vieraskielisten miesten 8522 henkilöä ja naisten 6874 henkilöä. Kokonaisuutena nettomaahanmuuttoa oli tämän mukaan 15252 henkilöä. Asiasta kertoo lisää Tilastokeskus 14.5.2009, jolloin pääsen tarkistamaan tuloksen; katso edellinen julkistus. Tulos on aiemmin uutisoidun arvion kanssa tyydyttävästi linjassa.
sunnuntai 26. huhtikuuta 2009
Draft: Nettomaahanmuutto kansanryhmittäin 2008
Kuolevuuskertoimet ja Tilastokeskuksen väestötilastot antavat keinon arvioida maahanmuuton nettomäärää kansanryhmittäin. Tarkasteltavat kansanryhmät ovat kantaväestö (eli kielet suomi ja ruotsi) ja vieraskieliset, joiden yhtenä osajoukkona käsitellään erikseen muslimimaahanmuuttajien tilanne, koska asia on maassamme vellovan maahanmuuttokeskustelun kannalta arvokas.
Jännittävänä yksityiskohtana mainittakoon, että saamen kieliset (1778 henkilöä vuonna 2008) sijoitetaan joissakin tilastoissa vieraskielisiin ja joissakin ei. Hämmentävää käsitteiden epätäsmällisyyttä Tilastokeskukselta. Saamelaisten ikäjakaumasta on näin ollen käytössä pelkästään viiden vuoden luokkiin jaoteltua dataa, joten jos lähtisin sen itse korjaamaan kantaväestön puolelle, se aiheuttaisi muuten laadukkaan datan pientä korruptoitumista. Käsittelen siis nyt saamelaisia vieraskielisinä, vaikka tiedän meidän vieneen heidän kalavetensä (vrt. Petri Hiltunen: Väinämöisen paluu).
Jos mainittu epäkohta unohdetaan, jaottelu kantaväestöön ja vieraskielisiin on Tilastokeskuksen tietojen avulla eksaktia, mutta vieraskielisten osajoukon muodostavien muslimien suhteen mitään virallista tietoa ei ole saatavissa, joten tyydyn omiin arvoihini vuosien 2007 ja 2008 osalta. Muslimien määrä on aiemmissa laskelmissa ilmaistu viiden vuoden ryhmiin luokiteltuna, joiden sisällä oletan jakauman olevan tasainen (mahdollinen jakojäännös lisätään ensimmäiseen vuoteen). Viimeinen luokka on vähintään 75-vuotiaat, jossa tapauksessa oletan tasajakauman ikäluokille 75-79 (suljettu väli).
Oletuksista tärkein on, että kustakin kansanryhmästä on ikäluokittain kuollut kuolevuuskertoimien (tai tarkemmin Helsingin vuoden 2007 kuolevuuskertoimien) ilmaisema osuus väestöstä. Tämä oletus ei tietenkään voi osua täsmälleen oikeaan kaikissa tapauksissa, eikä ikäluokittaista virhemarginaalia ole erityisen helppo kontrolloida (kokonaisvirhe on todettavissa). Tarkemman tiedon puuttuessa kyseessä on kuitenkin kelvollinen lähtökohta. Pyrkimyksenä on käyttää tuloksia demografisessa laskelmassa, jossa päähuomio on aktiivi-ikäisessä väestössä, jonka kuolevuus on tilastollisesti varsin maltillista tasoa, joten vanhoissa ikäluokissa tapahtuvat mahdollisesti suurehkotkaan virheet eivät ole erityisen tärkeitä.
En laske maahanmuutoksi alle yksivuotiaiden määrän muutoksia, vaan oletan heidän syntyneen Suomessa. Tulen kirjoittamaan vielä erillisen tekstin kunkin ryhmän syntyvyydestä ennen kuin pääsen varsinaisiin demografisiin laskelmiin.
Valitettavasti havaitsin laskelman tekemisen ongelmalliseksi pelkästään kuolevuuskertoimien perusteella. Virhettä kertynee erityisesti vanhoihin ikäluokkiin. Yritän parantaa tulosta käsittelemällä tässä pelkästään "aktiivi-ikäisten" eli ikäluokkien 10-65 tilanteen. Tilastokeskus julkistaa huomenna tarkempaa tietoa vuonna 2008 kuolleista, jolla pystyn ehkä parantamaan laskelmaa.
Yhteensä aktiivi-ikäisten kantaväestön miehien nettomuutto on tämän laskelman perusteella 1026, kantaväestön naisten -190, vieraskielisten miesten 6010, vieraskielisten naisten 5246, muslimimiesten 1674 ja musliminaisten 860. Siis nettomaahanmuutto olisi 14626, mikä on oikeaa kokoluokkaa, mutta tunnustan harrastaneeni hieman kyseenalaisia keinoja tulokseen päästäkseni. Pyrin parantamaan tulosta myöhemmin.
Jännittävänä yksityiskohtana mainittakoon, että saamen kieliset (1778 henkilöä vuonna 2008) sijoitetaan joissakin tilastoissa vieraskielisiin ja joissakin ei. Hämmentävää käsitteiden epätäsmällisyyttä Tilastokeskukselta. Saamelaisten ikäjakaumasta on näin ollen käytössä pelkästään viiden vuoden luokkiin jaoteltua dataa, joten jos lähtisin sen itse korjaamaan kantaväestön puolelle, se aiheuttaisi muuten laadukkaan datan pientä korruptoitumista. Käsittelen siis nyt saamelaisia vieraskielisinä, vaikka tiedän meidän vieneen heidän kalavetensä (vrt. Petri Hiltunen: Väinämöisen paluu).
Jos mainittu epäkohta unohdetaan, jaottelu kantaväestöön ja vieraskielisiin on Tilastokeskuksen tietojen avulla eksaktia, mutta vieraskielisten osajoukon muodostavien muslimien suhteen mitään virallista tietoa ei ole saatavissa, joten tyydyn omiin arvoihini vuosien 2007 ja 2008 osalta. Muslimien määrä on aiemmissa laskelmissa ilmaistu viiden vuoden ryhmiin luokiteltuna, joiden sisällä oletan jakauman olevan tasainen (mahdollinen jakojäännös lisätään ensimmäiseen vuoteen). Viimeinen luokka on vähintään 75-vuotiaat, jossa tapauksessa oletan tasajakauman ikäluokille 75-79 (suljettu väli).
Oletuksista tärkein on, että kustakin kansanryhmästä on ikäluokittain kuollut kuolevuuskertoimien (tai tarkemmin Helsingin vuoden 2007 kuolevuuskertoimien) ilmaisema osuus väestöstä. Tämä oletus ei tietenkään voi osua täsmälleen oikeaan kaikissa tapauksissa, eikä ikäluokittaista virhemarginaalia ole erityisen helppo kontrolloida (kokonaisvirhe on todettavissa). Tarkemman tiedon puuttuessa kyseessä on kuitenkin kelvollinen lähtökohta. Pyrkimyksenä on käyttää tuloksia demografisessa laskelmassa, jossa päähuomio on aktiivi-ikäisessä väestössä, jonka kuolevuus on tilastollisesti varsin maltillista tasoa, joten vanhoissa ikäluokissa tapahtuvat mahdollisesti suurehkotkaan virheet eivät ole erityisen tärkeitä.
En laske maahanmuutoksi alle yksivuotiaiden määrän muutoksia, vaan oletan heidän syntyneen Suomessa. Tulen kirjoittamaan vielä erillisen tekstin kunkin ryhmän syntyvyydestä ennen kuin pääsen varsinaisiin demografisiin laskelmiin.
Valitettavasti havaitsin laskelman tekemisen ongelmalliseksi pelkästään kuolevuuskertoimien perusteella. Virhettä kertynee erityisesti vanhoihin ikäluokkiin. Yritän parantaa tulosta käsittelemällä tässä pelkästään "aktiivi-ikäisten" eli ikäluokkien 10-65 tilanteen. Tilastokeskus julkistaa huomenna tarkempaa tietoa vuonna 2008 kuolleista, jolla pystyn ehkä parantamaan laskelmaa.
| Nettomaahanmuutto Suomeen vuonna 2008 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kantaväestö | Vieraskieliset | Muslimit | ||||
| Ikä | Miehet | Naiset | Miehet | Naiset | Miehet | Naiset |
| 10 | 9 | -8 | 70 | 52 | 21 | 0 |
| 11 | 1 | 8 | 38 | 33 | 39 | 32 |
| 12 | -3 | 3 | 40 | 37 | 42 | 33 |
| 13 | 9 | 12 | 35 | 33 | 42 | 33 |
| 14 | 10 | -10 | 24 | 47 | 42 | 33 |
| 15 | 11 | -19 | 54 | 96 | 25 | -25 |
| 16 | 11 | 0 | 84 | 47 | 28 | 21 |
| 17 | -11 | 0 | 80 | 59 | 29 | 22 |
| 18 | -11 | 0 | 93 | 82 | 29 | 22 |
| 19 | -43 | -62 | 134 | 157 | 29 | 22 |
| 20 | -29 | -96 | 110 | 140 | 122 | 57 |
| 21 | -30 | -44 | 160 | 224 | 69 | 40 |
| 22 | -21 | -42 | 223 | 216 | 73 | 44 |
| 23 | -9 | -51 | 316 | 266 | 73 | 44 |
| 24 | -12 | -55 | 403 | 299 | 73 | 44 |
| 25 | -55 | -63 | 283 | 291 | 164 | 52 |
| 26 | -41 | -79 | 413 | 267 | 80 | 32 |
| 27 | -59 | -81 | 330 | 243 | 84 | 35 |
| 28 | -30 | -69 | 294 | 224 | 84 | 35 |
| 29 | -22 | -37 | 269 | 181 | 84 | 35 |
| 30 | -38 | -87 | 294 | 192 | 19 | 5 |
| 31 | -28 | 2 | 216 | 181 | 50 | 19 |
| 32 | -31 | -59 | 145 | 153 | 50 | 22 |
| 33 | 4 | -55 | 202 | 123 | 50 | 22 |
| 34 | 7 | 4 | 161 | 107 | 50 | 22 |
| 35 | 1 | 3 | 83 | 112 | 80 | -7 |
| 36 | -24 | -14 | 179 | 90 | -14 | 16 |
| 37 | 24 | -2 | 136 | 90 | -14 | 18 |
| 38 | 8 | 14 | 126 | 94 | -14 | 18 |
| 39 | 8 | 4 | 114 | 77 | -13 | 18 |
| 40 | -18 | -15 | 77 | 110 | 19 | -34 |
| 41 | 19 | -7 | 42 | 72 | 42 | 23 |
| 42 | -19 | 40 | 69 | 39 | 45 | 27 |
| 43 | 42 | 22 | 42 | 55 | 45 | 27 |
| 44 | 66 | 5 | 20 | 64 | 46 | 27 |
| 45 | 18 | 2 | 244 | 115 | -155 | -56 |
| 46 | 64 | 29 | 40 | 43 | 42 | 21 |
| 47 | 51 | 30 | 10 | 50 | 46 | 22 |
| 48 | 68 | 51 | 1 | 54 | 46 | 22 |
| 49 | 71 | 37 | 14 | 34 | 47 | 22 |
| 50 | 60 | 34 | 156 | 102 | -110 | -51 |
| 51 | 5 | 41 | 31 | 59 | 24 | 11 |
| 52 | 66 | 17 | 17 | 31 | 28 | 12 |
| 53 | 113 | 42 | 8 | 19 | 28 | 12 |
| 54 | 89 | 26 | 1 | 28 | 28 | 12 |
| 55 | 8 | -31 | 89 | 39 | -68 | -20 |
| 56 | 35 | 50 | 10 | 42 | 5 | 3 |
| 57 | 66 | 49 | 8 | 28 | 7 | 4 |
| 58 | 71 | 45 | 10 | 13 | 7 | 4 |
| 59 | 69 | 11 | 2 | 9 | 8 | 4 |
| 60 | 87 | 7 | 28 | 15 | -19 | -8 |
| 61 | 65 | 56 | 3 | 18 | 9 | 0 |
| 62 | 73 | 86 | 0 | 5 | 9 | 4 |
| 63 | 156 | 43 | -15 | -7 | 9 | 4 |
| 64 | 95 | 23 | -6 | -4 | 10 | 4 |
Yhteensä aktiivi-ikäisten kantaväestön miehien nettomuutto on tämän laskelman perusteella 1026, kantaväestön naisten -190, vieraskielisten miesten 6010, vieraskielisten naisten 5246, muslimimiesten 1674 ja musliminaisten 860. Siis nettomaahanmuutto olisi 14626, mikä on oikeaa kokoluokkaa, mutta tunnustan harrastaneeni hieman kyseenalaisia keinoja tulokseen päästäkseni. Pyrin parantamaan tulosta myöhemmin.
maanantai 20. huhtikuuta 2009
Rikostilastoista lyhyesti
Tilastokeskus on saanut viime vuoden rikostilastot päivitettyä. Teen niihin lyhyen katsauksen ilman mitään syvällisempää analyysiä. Käsittelen vain maahanmuuttokeskustelussa aina esiin nousevat raiskaukset, törkeät raiskaukset ja pakottamiset sukupuoliyhteyteen (jatkossa lyhyesti raiskaukset) ja esitän luvut neljällä tavalla: absoluuttisen raiskausten määrän, miesten kokonaismäärän mukaan suhteutetun eli perinteisen niin sanotun tilastollisen yliedustuksen (verrattuna Suomen kansalaisiin), professori Tötön tavalla normalisoidun yliedustuksen ja aikaisemmin esittämälläni pistetulomenetelmällä normalisoidun yliedustuksen kertoimen; katso lisätietoa normalisoinneista. Lyhyesti sanottuna normalisointien tarkoitus on huomioida eri kansalaisuuksien erilaiset ikärakenteet, mikä on tarpeellista, koska nuoret miehet syyllistyvät raiskauksiin todennäköisemmin kuin vanhat. En ole pistetulomenetelmään lähimainkaan tyytyväinen, mutta katsotaan vertailun vuoksi silläkin saatavia tuloksia.
| Raiskaukset vuonna 2008 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kansalaisuus | Raiskaukset | Yliedustus | Töttö | Pistetulo |
| suomi | 542 | 1 | 1 | 1 |
| venäjä | 7 | 3,0 | 2,2 | 2,2 |
| ruotsi | 2 | 1,9 | 1,7 | 1,8 |
| viro | 10 | 4,4 | 2,8 | 3,1 |
| somalia | 6 | 11,0 | 8,5 | 8,0 |
| ent. jugoslavia | 1 | 19,2 | 12,1 | 13,2 |
| ent. neuvostoliitto | 0 | 0 | 0 | 0 |
| turkki | 6 | 11,5 | 5,8 | 6,2 |
| vietnam | 2 | 8,5 | 5,4 | 5,4 |
| irak | 5 | 11,9 | 7,3 | 7,3 |
| saksa | 1 | 2,2 | 1,5 | 1,8 |
sunnuntai 19. huhtikuuta 2009
Muslimimaahanmuuttajien määrä Suomessa 2008
Ryhdyn päivittämään entisiä tuloksia aina sitä mukaa kuin Tilastokeskus sylkäisee ulos numeroita murskattavaksi. Kaikkien relevanttien ennusteiden osuvuutta tulen seuraamaan systemaattisesti (tekeekö mikään virallinen ennustuslaitos millään alalla vastaavaa?). Tällä kertaa tehdään vasta alustavaa työtä uudelle entistä kattavammalle väestöennusteelle laskemalla vuoden 2008 lopussa Suomessa olleiden muslimimaahanmuuttajien määrä.
Ilokseni huomasin Wikipedia-artikkelin Islam Suomessa kehittyneen huomattavasti sitten viime näkemän ja muslimien lukumäärän arviossakin on päästy samankaltaiseen tulokseen kuin mihin itse päädyin aikaisemmin. Oma kiinnostuksen aiheeni on muslimimaahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten määrän arvioinnissa, mutta on tietenkin mukava nähdä lukuja myös käännynnäisistä. Osaltaan Wikipedian artikkeli antaa lisäuskoa siihen, että oma laskutapani antaa käyttökelpoisia tuloksia, vaikka kaikkia yksityiskohtia ei voidakaan pitää hyvin perusteltuina.
Laskemalla samalla menetelmällä kuin käytin edellisellä kerralla päädytään muslimimiesten osalta lukumäärän arvioon 25333 ja naisten osalta arvioon 17798 eli yhteensä 43131, jossa on kasvua edelliseen arviooni 9,4 prosenttia.
Ikäjakauma on seuraava:
Ilokseni huomasin Wikipedia-artikkelin Islam Suomessa kehittyneen huomattavasti sitten viime näkemän ja muslimien lukumäärän arviossakin on päästy samankaltaiseen tulokseen kuin mihin itse päädyin aikaisemmin. Oma kiinnostuksen aiheeni on muslimimaahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten määrän arvioinnissa, mutta on tietenkin mukava nähdä lukuja myös käännynnäisistä. Osaltaan Wikipedian artikkeli antaa lisäuskoa siihen, että oma laskutapani antaa käyttökelpoisia tuloksia, vaikka kaikkia yksityiskohtia ei voidakaan pitää hyvin perusteltuina.
Laskemalla samalla menetelmällä kuin käytin edellisellä kerralla päädytään muslimimiesten osalta lukumäärän arvioon 25333 ja naisten osalta arvioon 17798 eli yhteensä 43131, jossa on kasvua edelliseen arviooni 9,4 prosenttia.
Ikäjakauma on seuraava:
| Ikä | Miehet | Naiset |
|---|---|---|
| 0-4 | 2301 | 2190 |
| 5-9 | 2041 | 2063 |
| 10-14 | 2042 | 1934 |
| 15-19 | 1939 | 1635 |
| 20-24 | 2400 | 1794 |
| 25-29 | 2839 | 1826 |
| 30-34 | 2494 | 1663 |
| 35-39 | 2636 | 1506 |
| 40-44 | 2784 | 1224 |
| 45-49 | 1771 | 800 |
| 50-54 | 968 | 426 |
| 55-59 | 472 | 248 |
| 60-64 | 314 | 168 |
| 65-69 | 163 | 108 |
| 70-74 | 91 | 80 |
| 75- | 78 | 134 |
perjantai 10. huhtikuuta 2009
Valmistautuminen feissaukseen
Halla-ahon valitsijayhdistyksen allekirjoitusten keräykseen osallistuakseni olen päättänyt valita suoran kansalaisvaikuttamisen tien. Kerään tähän lyhyesti keskeiset tarkistettavissa olevat väitteet, joilla allekirjoitus tuntuu useimmilta irtoavan.
-Vuoteen 2008 asti pärjättiin 15 vastaanottokeskuksella, mutta nyt ollaan perustamassa vuoden sisällä 40-50 uutta vastaanottokeskusta (Turun Sanomat 10.3.2009).
-Ulkomaalaislain muutoksesta alkeet Mäki-Ketelältä. Suurin osa ei-työperäisistä maahanmuuttajista on oleskeluluvan tai turvapaikan saaneita. He eivät ole pakolaisia.
-Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo:
"Tuhatta luvan saanutta somalialaista tai irakilaista kohti maahan saapuu pari vuoden aikana 3 000–4 000 heidän perheenjäsentään" (Helsingin Sanomat 20.12.2008). Nämä henkilöt eivät käy läpi turvapaikkatutkintaa, vaan saavat automaattisesti oleskeluluvan (Mtv3: 45 minuuttia (Bisnestä turvapaikkakeskuksilla)). Perheenyhdistämisiä on tutkittu Yhdysvalloissa ja DNA-testien perusteella on todettu, että vain 20 % pyrkijöistä oli väittämäänsä sukua toisilleen. Yhdysvallat on lopettanut afrikkalaispakolaisten perheenyhdistämiset (MTV 3 21.8.2008).
-Ruotsissa on professori Jan Ekberg arvioinut maahanmuuttajien kuluttavan 30-40 miljardia kruunua (2,8-3,7 miljardia euroa) vuodessa enemmän verotuloja kuin he niitä maksavat suoraan ja välillisesti. Lähteet SvD ja Jan Ekberg, "Immigration to Sweden: Success or Failure?", AEMI Journal Vol. 3, 2005, pp. 33-41 (pdf).
-Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen ilmoittamat luvut: alle 16-vuotiaan turvapaikanhakijan ryhmäkotipaikan hinta 57000 euroa/vuosi, nuorille tukiasumispaikat ovat vähän edullisempia eli kustannustaso on noin 30 000 euroa/vuosi, aikuispaikka vastaanottokeskuksessa maksaa alle 17000 euroa/vuosi (Ajankohtainen kakkonen: Ankkurilapset (27.1.2009), osa 1, osa 2, osa 3).
-Työttömyystilasto kansanryhmittäin Työministeriöstä (pdf).
-Demografia ja taloudellinen huoltosuhde pääasiassa Pitkätukan materiaalin ja omien laskelmien pohjalta. Demografisesta osuudesta voidaan yksinkertaistetusti todeta, että ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvoi viime vuonna yli 10 prosenttia ja kantasuomalaisten määrä kasvoi promillen eli prosentin kymmenesosan (Tilastokeskus).
-Myös Muutama täky Illmanin Mikalle voi tietysti nousta esiin. Effi on asettunut tukemaan Halla-ahoa. Myös imaami Chebabin lausunnot ovat kiinnostavia.
-Vuoteen 2008 asti pärjättiin 15 vastaanottokeskuksella, mutta nyt ollaan perustamassa vuoden sisällä 40-50 uutta vastaanottokeskusta (Turun Sanomat 10.3.2009).
-Ulkomaalaislain muutoksesta alkeet Mäki-Ketelältä. Suurin osa ei-työperäisistä maahanmuuttajista on oleskeluluvan tai turvapaikan saaneita. He eivät ole pakolaisia.
-Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo:
"Tuhatta luvan saanutta somalialaista tai irakilaista kohti maahan saapuu pari vuoden aikana 3 000–4 000 heidän perheenjäsentään" (Helsingin Sanomat 20.12.2008). Nämä henkilöt eivät käy läpi turvapaikkatutkintaa, vaan saavat automaattisesti oleskeluluvan (Mtv3: 45 minuuttia (Bisnestä turvapaikkakeskuksilla)). Perheenyhdistämisiä on tutkittu Yhdysvalloissa ja DNA-testien perusteella on todettu, että vain 20 % pyrkijöistä oli väittämäänsä sukua toisilleen. Yhdysvallat on lopettanut afrikkalaispakolaisten perheenyhdistämiset (MTV 3 21.8.2008).
-Ruotsissa on professori Jan Ekberg arvioinut maahanmuuttajien kuluttavan 30-40 miljardia kruunua (2,8-3,7 miljardia euroa) vuodessa enemmän verotuloja kuin he niitä maksavat suoraan ja välillisesti. Lähteet SvD ja Jan Ekberg, "Immigration to Sweden: Success or Failure?", AEMI Journal Vol. 3, 2005, pp. 33-41 (pdf).
-Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen ilmoittamat luvut: alle 16-vuotiaan turvapaikanhakijan ryhmäkotipaikan hinta 57000 euroa/vuosi, nuorille tukiasumispaikat ovat vähän edullisempia eli kustannustaso on noin 30 000 euroa/vuosi, aikuispaikka vastaanottokeskuksessa maksaa alle 17000 euroa/vuosi (Ajankohtainen kakkonen: Ankkurilapset (27.1.2009), osa 1, osa 2, osa 3).
-Työttömyystilasto kansanryhmittäin Työministeriöstä (pdf).
-Demografia ja taloudellinen huoltosuhde pääasiassa Pitkätukan materiaalin ja omien laskelmien pohjalta. Demografisesta osuudesta voidaan yksinkertaistetusti todeta, että ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvoi viime vuonna yli 10 prosenttia ja kantasuomalaisten määrä kasvoi promillen eli prosentin kymmenesosan (Tilastokeskus).
-Myös Muutama täky Illmanin Mikalle voi tietysti nousta esiin. Effi on asettunut tukemaan Halla-ahoa. Myös imaami Chebabin lausunnot ovat kiinnostavia.
Verkkoviha kukoistaa -paneelikeskustelu 31.3.2009
Tarkoituksenamme oli käydä videokuvaamassa verkkovihaa käsitellyt keskustelu, mutta tiedustellessani ministeri Thorsilta (avustajan välityksellä), olisiko sopivaa kuvata tilaisuus, sain vastaukseksi "videokuvaaminen ei ole toivottavaa, koska se voisi häiritä keskustelua". Katsoin korrektiksi noudattaa toivomusta, vaikka tiedostin, ettei se ollut millään muotoa pakollista. Jatkossa olemme tarvittaessa sinnikkäämpiä, koska tunnemme oikeutemme. Hommafoorumin kannalta voitoksi voidaan laskea, että ministeri ei vaikuta halukkaalta lähtemään foorumilaisten kanssa tarkasti dokumentoitavaan väittelyyn.
Varsinaiset panelistit olivat Arcadan mediakulttuurin opettaja Tiina Räisä (vas.), ministeri Astrid Thors ja ylitarkastaja Yrsa Nyman Vähemmistövaltuutetun toimistosta.
Keskustelu noudatti ennalta-arvattavaa yksimielistä linjaa, eikä esimerkiksi teknisistä ratkaisuista käytännössä keskusteltu. Poliisin ilmiantonappi ja henkilökunnan moderointin mainittiin, mutta siihen jäivät varsinaiset vaikutuskeinot.
Kun puhutaan verkkovihasta, puhutaan tietenkin maahanmuutosta ja Halla-ahosta, mutta myös suomenruotsalaisista ja romaneista. Olin yllättynyt siitä, miten vähäisellä huumorintajulla ruotsin kieliset suhtautuvat muun muassa väsyneeseen homotteluläppään. Halla-ahon katsottiin herkästi yleistävän väitteitään koko kansanryhmään, mitä pidän jossain määrin olkiukkomaisena, mutta on myönnettävä väitteessä olevan hieman perää. Räisä nosti esiin verkkokeskustelujen yleisesti ottaen heikon argumentaation muun muassa Helsingin Sanomissa, johon toki täytyy yhtyä. Täsmällisesti muotoillut argumentit ovat kuitenkin niin vaikeita seurattavia, että useimmilla ei riitä kiinnostusta tai kykyä sellaisen keskustelun seuraamiseen, eikä Halla-aholla olisi likimainkaan nykyisen kaltaista kannatusta, mikäli hän olisi tällaista yrittänyt.
Ainoa varsinaisesti kiinnostava osuus oli, kun Thors avoimesti myönsi maahanmuutosta seuraavan ongelmia. Nähdäkseni maahanmuuttokeskustelun täytyykin siirtyä toistaiseksi nähdystä mustavalkoisesta huomattavasti hienosyisempään argumentaatioon, johon yritän myös antaa oman panokseni. On pyrittävä tutkimaan sitä, minkälaisia kustannuksia ja ongelmia tietyn laajuisesta ja laatuisesta maahanmuutosta seuraa, ja tämän jälkeen kansan on saatava sanoa valistunut mielipiteensä siitä, mikä näyttää parhaalta ratkaisulta.
Varsinaiset panelistit olivat Arcadan mediakulttuurin opettaja Tiina Räisä (vas.), ministeri Astrid Thors ja ylitarkastaja Yrsa Nyman Vähemmistövaltuutetun toimistosta.
Keskustelu noudatti ennalta-arvattavaa yksimielistä linjaa, eikä esimerkiksi teknisistä ratkaisuista käytännössä keskusteltu. Poliisin ilmiantonappi ja henkilökunnan moderointin mainittiin, mutta siihen jäivät varsinaiset vaikutuskeinot.
Kun puhutaan verkkovihasta, puhutaan tietenkin maahanmuutosta ja Halla-ahosta, mutta myös suomenruotsalaisista ja romaneista. Olin yllättynyt siitä, miten vähäisellä huumorintajulla ruotsin kieliset suhtautuvat muun muassa väsyneeseen homotteluläppään. Halla-ahon katsottiin herkästi yleistävän väitteitään koko kansanryhmään, mitä pidän jossain määrin olkiukkomaisena, mutta on myönnettävä väitteessä olevan hieman perää. Räisä nosti esiin verkkokeskustelujen yleisesti ottaen heikon argumentaation muun muassa Helsingin Sanomissa, johon toki täytyy yhtyä. Täsmällisesti muotoillut argumentit ovat kuitenkin niin vaikeita seurattavia, että useimmilla ei riitä kiinnostusta tai kykyä sellaisen keskustelun seuraamiseen, eikä Halla-aholla olisi likimainkaan nykyisen kaltaista kannatusta, mikäli hän olisi tällaista yrittänyt.
Ainoa varsinaisesti kiinnostava osuus oli, kun Thors avoimesti myönsi maahanmuutosta seuraavan ongelmia. Nähdäkseni maahanmuuttokeskustelun täytyykin siirtyä toistaiseksi nähdystä mustavalkoisesta huomattavasti hienosyisempään argumentaatioon, johon yritän myös antaa oman panokseni. On pyrittävä tutkimaan sitä, minkälaisia kustannuksia ja ongelmia tietyn laajuisesta ja laatuisesta maahanmuutosta seuraa, ja tämän jälkeen kansan on saatava sanoa valistunut mielipiteensä siitä, mikä näyttää parhaalta ratkaisulta.
lauantai 28. maaliskuuta 2009
Kommetti eurovaaleista
Kaikki jo varmasti tietävätkin, miten PerSujen ehdokasasettelussa kävi, joten ei siitä sen enempää. Nyt vain on pelattava eteenpäin annetuilla korteilla mahdollisimman vahvaa peliä. Ensisijainen tavoite on edelleen saada muutoksia harjoitettavaan maahanmuuttopolitiikkaan ja sen tavoitteen saavuttamisessa on yksilöllä pelkästään välineellistä arvoa.
Mihinkään välirikkoihin PerSujen kanssa ei ole varaa, maahanmuuttokriittisten omat voimat ovat vielä liian heikot. Näin ollen optimaalinen peli on nähdäkseni siirtää Halla-ahon osalta tavoitteet vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ja asettua näkyvästi jonkun kriittisen ehdokkaan, kuten Sampo Terhon, tukijaksi. Näin toimimalla mahdollistetaan osallistuminen elintärkeisiin eduskuntavaaleihin ja mahdollisesti tuettu ehdokas saa rajun äänivyöryn.
Suuri kuva on pidettävä mielessä vaikeinakin aikoina. Mahdollisuus on muun muassa tiputtaa RKP kokonaan ulos Europarlamentista, minkä arvoa ei voi vähätellä.
Mihinkään välirikkoihin PerSujen kanssa ei ole varaa, maahanmuuttokriittisten omat voimat ovat vielä liian heikot. Näin ollen optimaalinen peli on nähdäkseni siirtää Halla-ahon osalta tavoitteet vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ja asettua näkyvästi jonkun kriittisen ehdokkaan, kuten Sampo Terhon, tukijaksi. Näin toimimalla mahdollistetaan osallistuminen elintärkeisiin eduskuntavaaleihin ja mahdollisesti tuettu ehdokas saa rajun äänivyöryn.
Suuri kuva on pidettävä mielessä vaikeinakin aikoina. Mahdollisuus on muun muassa tiputtaa RKP kokonaan ulos Europarlamentista, minkä arvoa ei voi vähätellä.
perjantai 27. maaliskuuta 2009
Populaatiomalli ja Suomi
Tehdään hieman aiemmin nähtyä kattavampi mallinnus Suomen tulevaisuudesta differentiaaliyhtälöillä ilmaistun populaatiomallin avulla.
Aikaisemmin esitin oman näkemykseni siitä, miten siirtymä joukkojen Me ja Ne välillä on käytännössä mahdollinen. Ehdotelmani ei kuitenkaan ole hyvä, mikäli asiaa halutaan tutkia valmiiden Tilastokeskuksesta saatavien tilastojen perusteella. Siksi käytetään tässä toista määritelmää. Joukko Me koostuu suomea, ruotsia tai saamea puhuvista ja Ne muusta porukasta. Kannattaa muistaa, että vanhemmat ilmoittavat lapsen syntymän yhteydessä kielen rekisteriin. Integraatiota voidaan pitää pahasti puutteellisena, mikäli ilmoitettu kieli on jokin muu kuin mainitut kantaväestön kielet.
Funktio N on käytännössä tyyppiä a1+ a2exp(a3t) ja M tyyppiä c1+c2exp(c3t)+c4exp(c5t), missä ai:t ja ci:t ovat määrättäviä parametreja ja t vapaa muuttuja. Tein jälleen sovitukset pienimmän neliösumman menetelmällä ja tässä graafiset tulokset (sininen viiva on varsinainen data ja punainen siihen tehty sovite).
Kantasuomalaisten tapauksessa sovite saattaa vaikuttaa huonosti sopivalta, mutta kiinnittäkää huomiota pystyakselin asteikkoon eli virhe on kuitenkin kohtuullisen pieni. Kantasuomalaisten määrä on nimittäin kasvanut vaatimatonta vauhtia jo parikymmentä vuotta.
Ekstrapoloidaan laskelmaa tulevaisuuteen ja kuvataan väestön suhteellisten osuuksien kehitys samassa graafissa:
Punainen viiva kertoo kantasuomalaisten osuuden ja sininen viiva maahanmuuttajien osuuden. Viivat leikkaavat toisensa vuonna 2040, jolloin tämän mallin perusteella on siis saman verran kantasuomalaisia ja maahanmuuttajataustaisia.
Mainittakoon, että en pidä tulosta realistisena muiden laskelmien valossa ja näillä näkymin tällaiset differentiaaliyhtälöillä tehtävät mallinnukset tulevat jäämään sivuosaan blogissani.
Aikaisemmin esitin oman näkemykseni siitä, miten siirtymä joukkojen Me ja Ne välillä on käytännössä mahdollinen. Ehdotelmani ei kuitenkaan ole hyvä, mikäli asiaa halutaan tutkia valmiiden Tilastokeskuksesta saatavien tilastojen perusteella. Siksi käytetään tässä toista määritelmää. Joukko Me koostuu suomea, ruotsia tai saamea puhuvista ja Ne muusta porukasta. Kannattaa muistaa, että vanhemmat ilmoittavat lapsen syntymän yhteydessä kielen rekisteriin. Integraatiota voidaan pitää pahasti puutteellisena, mikäli ilmoitettu kieli on jokin muu kuin mainitut kantaväestön kielet.
Funktio N on käytännössä tyyppiä a1+ a2exp(a3t) ja M tyyppiä c1+c2exp(c3t)+c4exp(c5t), missä ai:t ja ci:t ovat määrättäviä parametreja ja t vapaa muuttuja. Tein jälleen sovitukset pienimmän neliösumman menetelmällä ja tässä graafiset tulokset (sininen viiva on varsinainen data ja punainen siihen tehty sovite).
Kantasuomalaisten tapauksessa sovite saattaa vaikuttaa huonosti sopivalta, mutta kiinnittäkää huomiota pystyakselin asteikkoon eli virhe on kuitenkin kohtuullisen pieni. Kantasuomalaisten määrä on nimittäin kasvanut vaatimatonta vauhtia jo parikymmentä vuotta.
Ekstrapoloidaan laskelmaa tulevaisuuteen ja kuvataan väestön suhteellisten osuuksien kehitys samassa graafissa:
Punainen viiva kertoo kantasuomalaisten osuuden ja sininen viiva maahanmuuttajien osuuden. Viivat leikkaavat toisensa vuonna 2040, jolloin tämän mallin perusteella on siis saman verran kantasuomalaisia ja maahanmuuttajataustaisia.Mainittakoon, että en pidä tulosta realistisena muiden laskelmien valossa ja näillä näkymin tällaiset differentiaaliyhtälöillä tehtävät mallinnukset tulevat jäämään sivuosaan blogissani.
tiistai 17. maaliskuuta 2009
Kysymykseni vihreille
Vesa Hack saattoi tietoomme mahdollisuuden kysyä kysymyksiä vihreiltä. Kysymyksien esittämiselle on esitetty tiettyjä ehtoja, kuten pituuden rajoitus 400 merkkiin, joten jouduin lähettämään useamman.
Tällaisia lähetin:
Mikä on ennusteenne taloudellisen huoltosuhteen kehitykselle 50-100 vuoden periodilla? Oletteko valmiita julkisesti jälkikäteen tutkimaan ennusteenne osuvuutta? Jos näyttää, että taloudellinen huoltosuhde kaiken aikaa heikkenee maahanmuuton seurauksena, milloin luovutte argumentista "Maahanmuuton lisääminen on yksi toimenpide, jolla voidaan vastata väestön ikääntymisen aiheuttamaan haasteeseen".
Merkkejä 398 eli toivottavasti kelpaa.
Kuinka pitkän aikavälin suunnitelmia teette maahanmuuton osalta? Väestö tulee kokemaan suuria muutoksia mm. muslimien maahanmuuton seurauksena. Juutalaisia ja homoseksuaaleja vainotaan jo Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa. Millä konkreettisilla toimenpiteillä tämä vältetään Suomessa ja onko samoja toimenpiteitä yritetty jo muualla? Mikä estää myöhempien sukupolvien radikalisoitumisen?
Merkkejä 388 eli toivottavasti kelpaa.
Pidätte ghettoutumista ongelmallisena kehityksenä. Mikä on maahanmuuttajien suhteellisen osuuden maksimi tietyllä alueella? Millä konkreettisilla toimilla kehitys pysäytetään kyseiseen maksimiin, kun huomioidaan maahanmuuttajien suurempi syntyvyys, halu asua samalla alueella, white flight ja kuntien rahapula (joka pakottaa hankkimaan asuntoja halvoilta alueilta).
Merkkejä 365 eli toivottavasti kelpaa.
Odotan innokkaasti vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin ja olen valmis keskustelemaan niistä yksityiskohtaisesti myös itse. Olen myös valmis vedonlyönteihin taloudellisen huoltosuhteen ennustamisessa. Ottaako joku mokuttaja haasteen vastaan? Tässä on teille mahdollisuus voittaa selvää rahaa!
Tällaisia lähetin:
Mikä on ennusteenne taloudellisen huoltosuhteen kehitykselle 50-100 vuoden periodilla? Oletteko valmiita julkisesti jälkikäteen tutkimaan ennusteenne osuvuutta? Jos näyttää, että taloudellinen huoltosuhde kaiken aikaa heikkenee maahanmuuton seurauksena, milloin luovutte argumentista "Maahanmuuton lisääminen on yksi toimenpide, jolla voidaan vastata väestön ikääntymisen aiheuttamaan haasteeseen".
Merkkejä 398 eli toivottavasti kelpaa.
Kuinka pitkän aikavälin suunnitelmia teette maahanmuuton osalta? Väestö tulee kokemaan suuria muutoksia mm. muslimien maahanmuuton seurauksena. Juutalaisia ja homoseksuaaleja vainotaan jo Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa. Millä konkreettisilla toimenpiteillä tämä vältetään Suomessa ja onko samoja toimenpiteitä yritetty jo muualla? Mikä estää myöhempien sukupolvien radikalisoitumisen?
Merkkejä 388 eli toivottavasti kelpaa.
Pidätte ghettoutumista ongelmallisena kehityksenä. Mikä on maahanmuuttajien suhteellisen osuuden maksimi tietyllä alueella? Millä konkreettisilla toimilla kehitys pysäytetään kyseiseen maksimiin, kun huomioidaan maahanmuuttajien suurempi syntyvyys, halu asua samalla alueella, white flight ja kuntien rahapula (joka pakottaa hankkimaan asuntoja halvoilta alueilta).
Merkkejä 365 eli toivottavasti kelpaa.
Odotan innokkaasti vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin ja olen valmis keskustelemaan niistä yksityiskohtaisesti myös itse. Olen myös valmis vedonlyönteihin taloudellisen huoltosuhteen ennustamisessa. Ottaako joku mokuttaja haasteen vastaan? Tässä on teille mahdollisuus voittaa selvää rahaa!
maanantai 16. maaliskuuta 2009
Buffett optioista
Warren Buffett on jälleen julkaissut vuosittaisen kirjeensä (PDF) Berkshire Hathawayn osakkeenomistajille. Buffett kritisoi pitkän juoksuajan optioiden hinnoittelua Black-Scholesin kaavan perusteella. Yritän tutkia lyhyesti, onko hänen kritiikkinsä perusteltua käymällä läpi hänen kirjeessään sivulla 19/22 oleva käsittely.
Buffett tarkastelee esimerkinomaisesti S&P 500 -indeksiin kohdistuvan myyntioption myymistä. Option juoksuaika on 100 vuotta ja toteutushinta 903 (joka oli ko. indeksin arvo 31.12.2008). Black-Scholesia käyttämällä Buffett on laskenut tällaiselle optiolle tulkintani mukaan hinnan $2,2575.
Mielestäni preemio vaikuttaa suhteellisen järkevästi lasketulta, mikäli ylipäätään halutaan B-S:ia käyttää. Tähän tulokseen voidaan päätyä esimerkiksi käyttämällä volatiliteettiarviona vuosien 1926-1988 välisenä aikana Yhdysvaltojen koko osakemarkkinoiden tuoton vuosittaista volatiliteettia, joka oli keskimäärin noin 20 prosenttia. Lisäksi laskelmassa oletetaan riskittömän koron olevan suunnilleen 3,74 prosenttia.
Buffettin kanta on selvästi se, että B-S:n antama option hinta on liian suuri. Hän ei tarjoa tilalle mitään selvää ehdokasta option hinnaksi, joten hän ei varsinaisesti esitä mitään eksaktia väitettä, jota voitaisiin lähteä kumoamaan. Nähdäkseni hän hahmottelee eräänlaista odotusarvoperiaatteen avulla tapahtuvaa option hinnoittelua varustettuna näppituntumalla heitetyillä todennäköisyysarvioilla indeksin liikkeistä. Kuitenkin tämän kaltaisella periaatteella vaikkapa yhden askeleen lelumalleissa päädytään täysin vääriin optioiden hintoihin, eikä option hinta todellisuudessa edes riipu siitä, millä todennäköisyydellä kohde-etuus nousee tai laskee. Ainoastaan option kassavirran toistavan salkun hinta ratkaisee.
Buffett antaa myös ymmärtää, että volatiliteetin huomiointi on jokin perustavanlaatuinen virhe pitkän juoksuajan optioissa, mikä on uskomaton näkemys, kun huomioidaan, että optiokaupankäynnissä nimenomaan volatiliteetin arviointi on täysin keskeisessä asemassa. Perus B-S:ssä muut muuttujat ovat suoraan markkinoilta nähtävissä (vaikka pitkä aikaväli tietysti vaikeuttaa korkotason arviointia).
Black-Scholesia voidaan kritisoida paljon terävämminkin, mistä linkittämäni Wikipedian artikkelikin on hyvä paikka aloittaa asiaan perehtyminen. Ennustan Buffettin tekevän vielä erittäin merkittäviä tappioita johdannaiskaupoissaan. Hän ei ilmeisesti tunne aihetta.
Buffett tarkastelee esimerkinomaisesti S&P 500 -indeksiin kohdistuvan myyntioption myymistä. Option juoksuaika on 100 vuotta ja toteutushinta 903 (joka oli ko. indeksin arvo 31.12.2008). Black-Scholesia käyttämällä Buffett on laskenut tällaiselle optiolle tulkintani mukaan hinnan $2,2575.
Mielestäni preemio vaikuttaa suhteellisen järkevästi lasketulta, mikäli ylipäätään halutaan B-S:ia käyttää. Tähän tulokseen voidaan päätyä esimerkiksi käyttämällä volatiliteettiarviona vuosien 1926-1988 välisenä aikana Yhdysvaltojen koko osakemarkkinoiden tuoton vuosittaista volatiliteettia, joka oli keskimäärin noin 20 prosenttia. Lisäksi laskelmassa oletetaan riskittömän koron olevan suunnilleen 3,74 prosenttia.
Buffettin kanta on selvästi se, että B-S:n antama option hinta on liian suuri. Hän ei tarjoa tilalle mitään selvää ehdokasta option hinnaksi, joten hän ei varsinaisesti esitä mitään eksaktia väitettä, jota voitaisiin lähteä kumoamaan. Nähdäkseni hän hahmottelee eräänlaista odotusarvoperiaatteen avulla tapahtuvaa option hinnoittelua varustettuna näppituntumalla heitetyillä todennäköisyysarvioilla indeksin liikkeistä. Kuitenkin tämän kaltaisella periaatteella vaikkapa yhden askeleen lelumalleissa päädytään täysin vääriin optioiden hintoihin, eikä option hinta todellisuudessa edes riipu siitä, millä todennäköisyydellä kohde-etuus nousee tai laskee. Ainoastaan option kassavirran toistavan salkun hinta ratkaisee.
Buffett antaa myös ymmärtää, että volatiliteetin huomiointi on jokin perustavanlaatuinen virhe pitkän juoksuajan optioissa, mikä on uskomaton näkemys, kun huomioidaan, että optiokaupankäynnissä nimenomaan volatiliteetin arviointi on täysin keskeisessä asemassa. Perus B-S:ssä muut muuttujat ovat suoraan markkinoilta nähtävissä (vaikka pitkä aikaväli tietysti vaikeuttaa korkotason arviointia).
Black-Scholesia voidaan kritisoida paljon terävämminkin, mistä linkittämäni Wikipedian artikkelikin on hyvä paikka aloittaa asiaan perehtyminen. Ennustan Buffettin tekevän vielä erittäin merkittäviä tappioita johdannaiskaupoissaan. Hän ei ilmeisesti tunne aihetta.
sunnuntai 8. maaliskuuta 2009
Pohdintaa populaatiomallista
Edellisessä tekstissäni käsittelemäni populaatiomalli kaivannee kepeämpääkin tulkintaa tuekseen.
Olen taipuvainen tulkitsemaan joukon Me koostuvan kantasuomalaisista ja joukon Ne maahanmuuttajista ja maahanmuuttajataustaisista (vaikka myös vaihtoehtoisia kulttuuriin tai uskontoon liittyviä tulkintoja voidaan pitää perusteltuina). Mitä tämä maahanmuuttajataustainen sitten tarkoittaa ja mihin on vedettävä rajapyykki, jonka jälkeen maahanmuuttajataustainen mahdollisesti tulkitaan kantasuomalaiseksi. Luonnollisena vaatimuksena tällaisessa siirtymässä joukkojen välillä on, että sen tulkinta on niin universaalisti voimassa, ettei se käytännössä mahdollista kaksoisstandardia kielenkäytössä ja esimerkiksi uutisoinnissa. Tarkoitan tällä sitä, että ihminen niin ilmeisesti kuuluu jompaankumpaan luokkaan, ettei hänen positiivisia saavutuksiaan (työllistyminen, yrityksen perustaminen) nähdä merkkinä joukon Ne edustajien hyvyydestä ja hänen negatiivisia saavutuksiaan (työttömyys, rikollisuus) joukon Me pahuuden tuotoksena tai kääntäen, intresseistä riippuen.
Olen itse isoisäni isän syntyperän vuoksi maahanmuuttajataustainen, mutta kaikki muut suvun haarat ovat vaikuttaneet Suomen nykyisellä alueella niin pitkään kuin niitä voidaan sukututkimuksen avulla seurata. Viimeiset kulttuuriset merkit maahanmuuttajataustaisuudesta ovat olleet näkyvissä isoisäni sukupolvessa, eikä mitään erottavia tekijöitä kantasuomalaisuudesta ole tuon jälkeen ollut. Näin ollen katson kuuluvani erittäin vankasti kantasuomalaisten joukkoon, enkä usko kovin monen olevan eri mieltä.
Tästä lähtökohdasta katson siirtymän kantasuomalaisten joukkoon olevan mahdollinen eli esi-isien valtaosan täytyy olla kantasuomalaisiksi tulkittavia. Siirtymä ei todellakaan ole helppo, eikä se ole nopea. Tällä tavoin määritelty siirtymä tarkoittaa, että mitään selvää rajaa siitä, kuinka monennen sukupolven maahanmuuttajataustainen on edelleen maahanmuuttajataustainen ei ole, sillä lisääntyminen oman ryhmänsä sisällä ei välttämättä koskaan muuta maahanmuuttajataustaisuutta.
Edellä annettu "määritelmä" on varmasti epätarkka, monin tavoin ongelmallinen ja monen mielestä rasistinen. Esimerkkien valossa siirtymä kuitenkin on sekä ulkoisen tunnusmerkistön että kulttuurin osalta juuri näin hidasta. Pohjois-Amerikkaan alkoi suuntautua voimakasta maahanmuuttoa 1500-luvun lopussa, mutta alkuperäisväestön ulkoiset piirteet ja kulttuuri on edelleen hyvin voimissaan. Siirtymää joukkojen välillä tapahtuu, mutta pariutumisessa preferoidaan omia sosiaalisia ja kulttuurisia piirejä. Populaatiomallin kannalta tämä tarkoittaa muuttujan d saavan itseisarvoltaan erittäin pieniä arvoja, eikä merkkikään mielestäni ole lainkaan selvä (tämä on rasistista ja alarmistista).
Yritetään seuraavaksi soveltaa mallia Suomeen. Kantasuomalaisten määrän voidaan olettaa lisääntyvän 0,43 prosenttia (2007) vuodessa, vaikka asian mallintaminen vakiolla on erittäin epätarkkaa. Ulkomaalaisten syntyvyydestä Helsingissä on olemassa tilastoja:
On tietenkin huomattava, että kuva käsittelee pelkästään syntyvyyttä. Ulkomaalaisten kuolevuus on suhteessa ratkaisevasti pienempää kuin kantasuomalaisilla, mikä johtuu heidän ikäjakaumastaan. Ilman tarkempaa tietoa kuolevuudesta emme voi tehdä kovin tarkkaa arviota ulkomaalaisten määrän sisäisestä kasvuvauhdista eli muuttujasta b, mutta merkittävästi kantasuomalaisia suuremmasta vauhdista puhutaan. Siten yksittäisten muuttujien arvojen määritys mallin tarpeisiin on vaikeaa. Onneksi meillä on tästä huolimatta keinomme.
Saadakseni funktion N(t) kertoimet jotenkin hallintaan sovitan ulkomaalaisten määrään pienimmän neliösumman menetelmällä funktion tyyppiä f(t) = a1exp(a2t)+a3 (missä ai:t ovat määrättäviä parametreja), joka on samaa tyyppiä kuin N:n lauseke tulee tässä käytännöllisessä tapauksessa väistämättä olemaan. Kannattaa huomata, että kyseinen funktiotyyppi ei ole erityisen helppo sovitettava, sillä algebrallista ratkaisua ei ole olemassa, joten joudutaan turvautumaan numeerisiin menetelmiin.
Tulos on esitetty seuraavassa graafissa, joka kuvaa ulkomaalaisten (kielen mukaan) lukumäärää Suomessa (sininen viiva) ja määrään sovitettua eksponentiaalista mallia (punainen viiva).
Kuten aikaisemman merkinnän laskelmasta nähtiin, on tärkeää tietää, onko b > d ja omilla määritelmilläni voidaan mielestäni turvallisesti lähteä siitä hypoteesista, että näin todellakin on. Dataan fitattu eksponenttifunktio antaa b-d = 0,0344.
Olen valmis lähtemään siitä, että myös b-d-a > 0 eli b on niin rajusti suurempi kuin d, että epäyhtälön suunta on edellä mainittu (suvaitsevaisessa diskurssissa tämä on rasistista ja alarmistista, vaikka ensinäkemältä voisi luulla, että teen vain laskelmia ja arvioita mallin pohjalta).
Näin ollen edellisessä laskelmassani päädyttäisiin Suomen nykytilanteessa suhteen N/M raja-arvoon (b-d-a)/d, jonka arvoa täytyy yrittää myöhemmin approksimoida.
Olen taipuvainen tulkitsemaan joukon Me koostuvan kantasuomalaisista ja joukon Ne maahanmuuttajista ja maahanmuuttajataustaisista (vaikka myös vaihtoehtoisia kulttuuriin tai uskontoon liittyviä tulkintoja voidaan pitää perusteltuina). Mitä tämä maahanmuuttajataustainen sitten tarkoittaa ja mihin on vedettävä rajapyykki, jonka jälkeen maahanmuuttajataustainen mahdollisesti tulkitaan kantasuomalaiseksi. Luonnollisena vaatimuksena tällaisessa siirtymässä joukkojen välillä on, että sen tulkinta on niin universaalisti voimassa, ettei se käytännössä mahdollista kaksoisstandardia kielenkäytössä ja esimerkiksi uutisoinnissa. Tarkoitan tällä sitä, että ihminen niin ilmeisesti kuuluu jompaankumpaan luokkaan, ettei hänen positiivisia saavutuksiaan (työllistyminen, yrityksen perustaminen) nähdä merkkinä joukon Ne edustajien hyvyydestä ja hänen negatiivisia saavutuksiaan (työttömyys, rikollisuus) joukon Me pahuuden tuotoksena tai kääntäen, intresseistä riippuen.
Olen itse isoisäni isän syntyperän vuoksi maahanmuuttajataustainen, mutta kaikki muut suvun haarat ovat vaikuttaneet Suomen nykyisellä alueella niin pitkään kuin niitä voidaan sukututkimuksen avulla seurata. Viimeiset kulttuuriset merkit maahanmuuttajataustaisuudesta ovat olleet näkyvissä isoisäni sukupolvessa, eikä mitään erottavia tekijöitä kantasuomalaisuudesta ole tuon jälkeen ollut. Näin ollen katson kuuluvani erittäin vankasti kantasuomalaisten joukkoon, enkä usko kovin monen olevan eri mieltä.
Tästä lähtökohdasta katson siirtymän kantasuomalaisten joukkoon olevan mahdollinen eli esi-isien valtaosan täytyy olla kantasuomalaisiksi tulkittavia. Siirtymä ei todellakaan ole helppo, eikä se ole nopea. Tällä tavoin määritelty siirtymä tarkoittaa, että mitään selvää rajaa siitä, kuinka monennen sukupolven maahanmuuttajataustainen on edelleen maahanmuuttajataustainen ei ole, sillä lisääntyminen oman ryhmänsä sisällä ei välttämättä koskaan muuta maahanmuuttajataustaisuutta.
Edellä annettu "määritelmä" on varmasti epätarkka, monin tavoin ongelmallinen ja monen mielestä rasistinen. Esimerkkien valossa siirtymä kuitenkin on sekä ulkoisen tunnusmerkistön että kulttuurin osalta juuri näin hidasta. Pohjois-Amerikkaan alkoi suuntautua voimakasta maahanmuuttoa 1500-luvun lopussa, mutta alkuperäisväestön ulkoiset piirteet ja kulttuuri on edelleen hyvin voimissaan. Siirtymää joukkojen välillä tapahtuu, mutta pariutumisessa preferoidaan omia sosiaalisia ja kulttuurisia piirejä. Populaatiomallin kannalta tämä tarkoittaa muuttujan d saavan itseisarvoltaan erittäin pieniä arvoja, eikä merkkikään mielestäni ole lainkaan selvä (tämä on rasistista ja alarmistista).
Yritetään seuraavaksi soveltaa mallia Suomeen. Kantasuomalaisten määrän voidaan olettaa lisääntyvän 0,43 prosenttia (2007) vuodessa, vaikka asian mallintaminen vakiolla on erittäin epätarkkaa. Ulkomaalaisten syntyvyydestä Helsingissä on olemassa tilastoja:
On tietenkin huomattava, että kuva käsittelee pelkästään syntyvyyttä. Ulkomaalaisten kuolevuus on suhteessa ratkaisevasti pienempää kuin kantasuomalaisilla, mikä johtuu heidän ikäjakaumastaan. Ilman tarkempaa tietoa kuolevuudesta emme voi tehdä kovin tarkkaa arviota ulkomaalaisten määrän sisäisestä kasvuvauhdista eli muuttujasta b, mutta merkittävästi kantasuomalaisia suuremmasta vauhdista puhutaan. Siten yksittäisten muuttujien arvojen määritys mallin tarpeisiin on vaikeaa. Onneksi meillä on tästä huolimatta keinomme.
Saadakseni funktion N(t) kertoimet jotenkin hallintaan sovitan ulkomaalaisten määrään pienimmän neliösumman menetelmällä funktion tyyppiä f(t) = a1exp(a2t)+a3 (missä ai:t ovat määrättäviä parametreja), joka on samaa tyyppiä kuin N:n lauseke tulee tässä käytännöllisessä tapauksessa väistämättä olemaan. Kannattaa huomata, että kyseinen funktiotyyppi ei ole erityisen helppo sovitettava, sillä algebrallista ratkaisua ei ole olemassa, joten joudutaan turvautumaan numeerisiin menetelmiin.
Tulos on esitetty seuraavassa graafissa, joka kuvaa ulkomaalaisten (kielen mukaan) lukumäärää Suomessa (sininen viiva) ja määrään sovitettua eksponentiaalista mallia (punainen viiva).
Kuten aikaisemman merkinnän laskelmasta nähtiin, on tärkeää tietää, onko b > d ja omilla määritelmilläni voidaan mielestäni turvallisesti lähteä siitä hypoteesista, että näin todellakin on. Dataan fitattu eksponenttifunktio antaa b-d = 0,0344.
Olen valmis lähtemään siitä, että myös b-d-a > 0 eli b on niin rajusti suurempi kuin d, että epäyhtälön suunta on edellä mainittu (suvaitsevaisessa diskurssissa tämä on rasistista ja alarmistista, vaikka ensinäkemältä voisi luulla, että teen vain laskelmia ja arvioita mallin pohjalta).
Näin ollen edellisessä laskelmassani päädyttäisiin Suomen nykytilanteessa suhteen N/M raja-arvoon (b-d-a)/d, jonka arvoa täytyy yrittää myöhemmin approksimoida.
lauantai 21. helmikuuta 2009
Populaatiomalli
Tiedemies esitti kommenttiosastollaan populaatiomallin maahanmuuttoon liittyen. Tässä hänen tekstinsä:
Mallinetaan tätä näin: On kaksi populaatiota, M ja N (me ja ne). M:n populaatio kasvaa tahdilla aM. Oletetaan, että raja avataan ja N alkaa kasvaa. N:n kasvu tulee syntyvyydesta suhteellisesti bN ja nettomuutosta jokin vakiomäärä c. Oletetaan myös, että populaatiolla ei ole varsinaista rajaa niin, että kokonaispopulaatio voi kasvaa "loputtomiin".
Lisäksi oletetaan, että N:stä alkaa pikkuhiljaa siirtyä väkeä M:än tahdilla d. Tämän osasta mallia voi tietysti kiistää sanomalla, että sopeutunutkin toisen populaation asukas on "vieras" vaikka olisi kuinka monta sukupolvea ollut maassa. [...]
Jos siis meillä on tänä vuonna M "meitä" ja N "niitä", niin seuraavana vuonna M_2 = (1+a)M + dN ja
N_2 = (1+b)N - dN + c.
Tämä voi olla helpompi ratkaista differentiaaliyhtälönä niin että
M'(t) = d*N(t) + aM(t) (I)
N'(t) = (b-d)N(t) + c (II)
En nyt jaksa laskea, mutta a:n, d:n, b:n ja c:n arvoista voi laskea mille suhteelliselle osuudelle N/M stabiloituu.
Nämä luvut voi ratkaista empiirisesti. JA malliin voi lisätä jotain rajoituksia ja muita oletuksia, mutta perusperiaate on tämä.
Käsitellään harjoituksen vuoksi esitettyä differentiaaliyhtälöparia ja suhteen N/M raja-arvoa.
Täsmällisyyden vuoksi tutkitaan mieluummin alkuarvotehtävää, joka koostuu annetuista yhtälöistä (I) ja (II) sekä alkuehdosta M(0) = m ja N(0) = n, missä m ja n siis ovat joitakin tunnettuja vakioita.
Kaikki ratkaisufunktiot tulevat olemaan ratkaisuja koko reaaliakselilla, eikä asiaa korosteta myöhemmin erikseen.
Jälkimmäinen yhtälö (II) on ensimmäisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö, jonka ratkaisu on (todistus derivoimalla)
N(t) = c/(d-b) + f*exp((b-d)t),
missä f on mielivaltainen vakio, kun d-b != 0. Huomioimalla alkuehto saadaan
N(t) = c/(d-b) + (n - c/(d-b))exp((b-d)t).
Kun d = b, saadaan ratkaisu
N(t) = ct + f,
missä f on mielivaltainen vakio. Huomioimalla alkuehto saadaan
N(t) = ct + n.
Jatkossa alkuehto huomioidaan ilman eri mainintaa.
Koska N nyt tunnetaan, saadaan yhtälö (I) ratkaistua samalla tavoin ensimmäisen kertaluvun lineaarisen vakiokertoimisen differentiaaliyhtälön ratkaisukeinolla ja ratkaisuksi saadaan
M(t) = exp(at)d((c/(ab-ad))exp(-at)+(n-c/(d-b))(1/(b-d-a))exp((b-d-a)t) + K*exp(at),
missä K = m-d(c/(ab-ad) + (n-c/(d-b))(1/(b-d-a))), kun a != 0, d-b != 0 ja b-d-a != 0.
Kun a = 0, saadaan M ratkaistua (jakautuu kahteen osaan sen mukaan, onko d-b != 0 vai ei)
M(t) = (1/2)cdt2 + dnt + m,
kun d-b = 0, ja
M(t) = m + K + cdt/(d-b) - K exp((b-d)t),
missä K = d(n(d-b)-c)/(b-d)2, kun d-b != 0.
Kun a != 0 ja d = b, saadaan vakiokertoimisen yhtälön ratkaisutavalla
M(t) = -(cd/a)t - d(c+an)/a2 + (m+d(c+an)/a2)exp(at).
Kun a != 0 ja d != b ja b-d-a = 0, saadaan
M(t) = exp(at)d((c/(ab-ad))exp(-at)+(n-c/(d-b))t) + (m-cd/(ab-ad))exp(at).
Nyt ollaan valmiita tutkimaan suhteen N(t)/M(t) raja-arvoa, kun t:n annetaan kasvaa rajatta.
Kun a = 0 ja d = b, suhde N/M -> 0.
Kun a = 0 ja b-d < 0, suhde N/M -> 0.
Kun a = 0 ja b-d > 0, suhde N/M -> b/d-1.
Kun a > 0 ja d = b, suhde N/M -> 0.
Kun a < 0 ja d = b, suhde N/M -> -a/d.
Kun a > 0 ja b-d > 0 ja b-d-a = 0, suhde N/M -> 0.
Ehdot a > 0 ja b-d < 0 ja b-d-a = 0 eivät voi olla yhtäaikaa voimassa.
Ehdot a < 0 ja b-d > 0 ja b-d-a = 0 eivät voi olla yhtäaikaa voimassa.
Kun a < 0 ja b-d < 0 ja b-d-a = 0, suhde N/M -> -a/d.
Kun a > 0 ja b-d > 0 ja b-d-a > 0, suhde N/M -> (b-d-a)/d.
Kun a > 0 ja b-d > 0 ja b-d-a < 0, suhde N/M -> 0.
Ehdot a > 0 ja b-d < 0 ja b-d-a > 0 eivät voi olla yhtäaikaa voimassa.
Kun a > 0 ja b-d < 0 ja b-d-a < 0, suhde N/M -> 0.
Kun a < 0 ja b-d > 0 ja b-d-a > 0, suhde N/M -> (b-d-a)/d.
Ehdot a < 0 ja b-d > 0 ja b-d-a < 0 eivät voi olla yhtäaikaa voimassa.
Kun a < 0 ja b-d < 0 ja b-d-a > 0, suhde N/M -> -a/d.
Kun a < 0 ja b-d < 0 ja b-d-a < 0, suhde N/M -> -a/d.
Uskoakseni suurempia virheitä ei ole tuloksiin eksynyt. Huomauttakaa toki, jos jotain löydätte. Filosofista pohdintaa mallista seuraa myöhemmissä merkinnöissä.
Mallinetaan tätä näin: On kaksi populaatiota, M ja N (me ja ne). M:n populaatio kasvaa tahdilla aM. Oletetaan, että raja avataan ja N alkaa kasvaa. N:n kasvu tulee syntyvyydesta suhteellisesti bN ja nettomuutosta jokin vakiomäärä c. Oletetaan myös, että populaatiolla ei ole varsinaista rajaa niin, että kokonaispopulaatio voi kasvaa "loputtomiin".
Lisäksi oletetaan, että N:stä alkaa pikkuhiljaa siirtyä väkeä M:än tahdilla d. Tämän osasta mallia voi tietysti kiistää sanomalla, että sopeutunutkin toisen populaation asukas on "vieras" vaikka olisi kuinka monta sukupolvea ollut maassa. [...]
Jos siis meillä on tänä vuonna M "meitä" ja N "niitä", niin seuraavana vuonna M_2 = (1+a)M + dN ja
N_2 = (1+b)N - dN + c.
Tämä voi olla helpompi ratkaista differentiaaliyhtälönä niin että
M'(t) = d*N(t) + aM(t) (I)
N'(t) = (b-d)N(t) + c (II)
En nyt jaksa laskea, mutta a:n, d:n, b:n ja c:n arvoista voi laskea mille suhteelliselle osuudelle N/M stabiloituu.
Nämä luvut voi ratkaista empiirisesti. JA malliin voi lisätä jotain rajoituksia ja muita oletuksia, mutta perusperiaate on tämä.
Käsitellään harjoituksen vuoksi esitettyä differentiaaliyhtälöparia ja suhteen N/M raja-arvoa.
Täsmällisyyden vuoksi tutkitaan mieluummin alkuarvotehtävää, joka koostuu annetuista yhtälöistä (I) ja (II) sekä alkuehdosta M(0) = m ja N(0) = n, missä m ja n siis ovat joitakin tunnettuja vakioita.
Kaikki ratkaisufunktiot tulevat olemaan ratkaisuja koko reaaliakselilla, eikä asiaa korosteta myöhemmin erikseen.
Jälkimmäinen yhtälö (II) on ensimmäisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö, jonka ratkaisu on (todistus derivoimalla)
N(t) = c/(d-b) + f*exp((b-d)t),
missä f on mielivaltainen vakio, kun d-b != 0. Huomioimalla alkuehto saadaan
N(t) = c/(d-b) + (n - c/(d-b))exp((b-d)t).
Kun d = b, saadaan ratkaisu
N(t) = ct + f,
missä f on mielivaltainen vakio. Huomioimalla alkuehto saadaan
N(t) = ct + n.
Jatkossa alkuehto huomioidaan ilman eri mainintaa.
Koska N nyt tunnetaan, saadaan yhtälö (I) ratkaistua samalla tavoin ensimmäisen kertaluvun lineaarisen vakiokertoimisen differentiaaliyhtälön ratkaisukeinolla ja ratkaisuksi saadaan
M(t) = exp(at)d((c/(ab-ad))exp(-at)+(n-c/(d-b))(1/(b-d-a))exp((b-d-a)t) + K*exp(at),
missä K = m-d(c/(ab-ad) + (n-c/(d-b))(1/(b-d-a))), kun a != 0, d-b != 0 ja b-d-a != 0.
Kun a = 0, saadaan M ratkaistua (jakautuu kahteen osaan sen mukaan, onko d-b != 0 vai ei)
M(t) = (1/2)cdt2 + dnt + m,
kun d-b = 0, ja
M(t) = m + K + cdt/(d-b) - K exp((b-d)t),
missä K = d(n(d-b)-c)/(b-d)2, kun d-b != 0.
Kun a != 0 ja d = b, saadaan vakiokertoimisen yhtälön ratkaisutavalla
M(t) = -(cd/a)t - d(c+an)/a2 + (m+d(c+an)/a2)exp(at).
Kun a != 0 ja d != b ja b-d-a = 0, saadaan
M(t) = exp(at)d((c/(ab-ad))exp(-at)+(n-c/(d-b))t) + (m-cd/(ab-ad))exp(at).
Nyt ollaan valmiita tutkimaan suhteen N(t)/M(t) raja-arvoa, kun t:n annetaan kasvaa rajatta.
Kun a = 0 ja d = b, suhde N/M -> 0.
Kun a = 0 ja b-d < 0, suhde N/M -> 0.
Kun a = 0 ja b-d > 0, suhde N/M -> b/d-1.
Kun a > 0 ja d = b, suhde N/M -> 0.
Kun a < 0 ja d = b, suhde N/M -> -a/d.
Kun a > 0 ja b-d > 0 ja b-d-a = 0, suhde N/M -> 0.
Ehdot a > 0 ja b-d < 0 ja b-d-a = 0 eivät voi olla yhtäaikaa voimassa.
Ehdot a < 0 ja b-d > 0 ja b-d-a = 0 eivät voi olla yhtäaikaa voimassa.
Kun a < 0 ja b-d < 0 ja b-d-a = 0, suhde N/M -> -a/d.
Kun a > 0 ja b-d > 0 ja b-d-a > 0, suhde N/M -> (b-d-a)/d.
Kun a > 0 ja b-d > 0 ja b-d-a < 0, suhde N/M -> 0.
Ehdot a > 0 ja b-d < 0 ja b-d-a > 0 eivät voi olla yhtäaikaa voimassa.
Kun a > 0 ja b-d < 0 ja b-d-a < 0, suhde N/M -> 0.
Kun a < 0 ja b-d > 0 ja b-d-a > 0, suhde N/M -> (b-d-a)/d.
Ehdot a < 0 ja b-d > 0 ja b-d-a < 0 eivät voi olla yhtäaikaa voimassa.
Kun a < 0 ja b-d < 0 ja b-d-a > 0, suhde N/M -> -a/d.
Kun a < 0 ja b-d < 0 ja b-d-a < 0, suhde N/M -> -a/d.
Uskoakseni suurempia virheitä ei ole tuloksiin eksynyt. Huomauttakaa toki, jos jotain löydätte. Filosofista pohdintaa mallista seuraa myöhemmissä merkinnöissä.
tiistai 17. helmikuuta 2009
Järkiperäinen päätöksentekoprosessi
Pyrin kuvailemaan mielestäni keskeisiä vaiheita päätöksenteko-ongelmassa. Vaikka esitän nämä kaavamaisena listana, usein kyseessä on toisteinen ja pitkäkestoinen itseään korjaava ja paranteleva kehityskulku.
Vaihe 1: Tiedon kerääminen
Aluksi pyritään löytämään mahdollisimman paljon tarkkaa, mieluusti numeerista, tietoa ongelmasta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja näiden vuorovaikutuksesta. Tässä vaiheessa ei mielestäni ole korrektia syyttää alan vaikuttajia esimerkiksi rasismista tai fasismista. Tulokset ovat sellaisia kuin ovat. Kritiikin täytyy kohdistua pääasiassa metodiikkaan ja kritiikin yhteydessä on suotavaa osoittaa parempi toimintatapa.
Jos kuitenkin vaikuttaa siltä, että joku toimija pyrkii tarkoitushakuisesti vääristelemään tuloksia, hän menettää lähinnä uskottavuutensa kyseisen alan toimijana. Virheitä sattuu tietysti kenelle tahansa, enkä minä ole missään tapauksessa poikkeus. Erityisesti blogit eivät ole sellainen alusta, että voidaan olettaa jokaisen luvun olevan aina täsmälleen oikein. Tietenkin se on suotavaa ja luonnollinen tavoite.
Vaihe 2: Preferenssien selvittäminen
Vaihe sisältää runsaasti diskuteeraamista punaviinilasi kädessä pikkusormi pystyssä. Ihmiset arvostavat erilaisia asioita, eikä niiden paremmuusjärjestys ole mitenkään itsestäänselvä. Mitään varsinaista teoreettisesti rakennettavaa yhtä parasta ratkaisua ei luultavasti usein edes ole olemassa, ellei ongelma kokonaisuudessaan ole lähes puhtaan matemaattinen.
Mahdollisesti muodostettavan utiliteettifunktion suhteen pitää olla hyvin kriittinen. Kaikkea tuloksen arvostukseen vaikuttavaa ei todellakaan ole helppoa ilmaista tiiviissä muodossa, josta yritysjohdon palkitsemiseen käytettävät optiot ovat hyvä ja varoittava esimerkki.
Tarkastellaan vielä toista esimerkkiä. Mahdolliset mittausongelmat sivuuttaen oletetaan, että vaiheen 1 nojalla päädyimme tulokseen, että jossain ihmisryhmässä A keskimääräinen älykkyysosamäärä on 70 ja joissain toisessa ryhmässä B keskimäärin 100. Jos joku mieleltään sairas henkilö ilmaisee preferenssikseen tästä syystä sen, että ryhmä A on viipymättä toimitettava kaasukammioihin, voidaan mielestäni puhua fasistisesta ohjelmasta. Vaiheen 1 suorittaneen tutkijan metodiikassa sen sijaan ei ole välttämättä mitään huomautettavaa, eikä hänen voida ainakaan kovin vähäisen todistusaineiston pohjalta väittää tavoitelleen tällaista poliittista ohjelmaa.
Vaihe 3: Utiliteetin maksimointi
Tähän hengeltään tekniseen vaiheeseen päästään käytännössä hyvin harvoin, eikä se useimmiten edes ole mielekästä tai realistista. Jos kuitenkin ollaan edellisessä vaiheessa päädytty johonkin keinoon, jolla saadaan koko ongelman kokonaistilanne hallintaan esimerkiksi utiliteettifunktiona, seuraa vaihe, jossa kerättyä tietoa hyödyntäen laskelmoidaan paras mahdollinen toimintatapa, kun tiedetään, miten tuloksia arvostetaan.
Vaikka tähän vaiheeseen pääsemistä voidaankin pitää erityisesti poliittisissa ongelmissa mahdottomana, sitä ei kuitenkaan mielestäni ole syytä sivuuttaa arvottomana. Skenaarioanalyysi voi paljastaa kiinnostavia seikkoja seurauksista, jos tuloksia arvostettaisiin tietyllä tavalla. Tällainen analyysi saattaa auttaa löytämään yllättäviäkin puutteita keskustelijoiden argumentaatiossa.
Luulen ainakin joidenkin nettikeskustelujen erimielisyyksistä johtuvan siitä, että näitä vaiheita ei kovinkaan tarkasti erotella. Teksti, tutkielma tai ohjelma nähdään fasistisena, vaikka kirjoittaja ei ole mitään sellaista tarkoittanut. Erityisesti älykkyysosamäärästä kirjoittaminen on tässä suhteessa punainen vaate.
Toinen seikka on argumentaatiovirheiden käsittely keskusteluissa. Tiedän jo etukäteen, että kun jossain vaiheessa kirjoitan tekstiini sanan korrelaatio, joku kirjoittaa kommentteihin, ettei korrelaatio implikoi kausaliteettia. Kuitenkin minä kirjoitan lähtökohtaisesti vain täsmällisesti määritellystä korrelaatiosta satunnaismuuttujien välillä ja lukija näkee tässä jotain päätelmiä, joita minä en koskaan ole kirjoittanut esiin, enkä edes ole tavoitellut. Korrelaatioden tutkiminen ei sinänsä ole argumentaatiovirhe. Tähän tullaan lähes varmasti törmäämään tässäkin blogissa ja viittaan silloin tähän tekstiin.
Vaihe 1: Tiedon kerääminen
Aluksi pyritään löytämään mahdollisimman paljon tarkkaa, mieluusti numeerista, tietoa ongelmasta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja näiden vuorovaikutuksesta. Tässä vaiheessa ei mielestäni ole korrektia syyttää alan vaikuttajia esimerkiksi rasismista tai fasismista. Tulokset ovat sellaisia kuin ovat. Kritiikin täytyy kohdistua pääasiassa metodiikkaan ja kritiikin yhteydessä on suotavaa osoittaa parempi toimintatapa.
Jos kuitenkin vaikuttaa siltä, että joku toimija pyrkii tarkoitushakuisesti vääristelemään tuloksia, hän menettää lähinnä uskottavuutensa kyseisen alan toimijana. Virheitä sattuu tietysti kenelle tahansa, enkä minä ole missään tapauksessa poikkeus. Erityisesti blogit eivät ole sellainen alusta, että voidaan olettaa jokaisen luvun olevan aina täsmälleen oikein. Tietenkin se on suotavaa ja luonnollinen tavoite.
Vaihe 2: Preferenssien selvittäminen
Vaihe sisältää runsaasti diskuteeraamista punaviinilasi kädessä pikkusormi pystyssä. Ihmiset arvostavat erilaisia asioita, eikä niiden paremmuusjärjestys ole mitenkään itsestäänselvä. Mitään varsinaista teoreettisesti rakennettavaa yhtä parasta ratkaisua ei luultavasti usein edes ole olemassa, ellei ongelma kokonaisuudessaan ole lähes puhtaan matemaattinen.
Mahdollisesti muodostettavan utiliteettifunktion suhteen pitää olla hyvin kriittinen. Kaikkea tuloksen arvostukseen vaikuttavaa ei todellakaan ole helppoa ilmaista tiiviissä muodossa, josta yritysjohdon palkitsemiseen käytettävät optiot ovat hyvä ja varoittava esimerkki.
Tarkastellaan vielä toista esimerkkiä. Mahdolliset mittausongelmat sivuuttaen oletetaan, että vaiheen 1 nojalla päädyimme tulokseen, että jossain ihmisryhmässä A keskimääräinen älykkyysosamäärä on 70 ja joissain toisessa ryhmässä B keskimäärin 100. Jos joku mieleltään sairas henkilö ilmaisee preferenssikseen tästä syystä sen, että ryhmä A on viipymättä toimitettava kaasukammioihin, voidaan mielestäni puhua fasistisesta ohjelmasta. Vaiheen 1 suorittaneen tutkijan metodiikassa sen sijaan ei ole välttämättä mitään huomautettavaa, eikä hänen voida ainakaan kovin vähäisen todistusaineiston pohjalta väittää tavoitelleen tällaista poliittista ohjelmaa.
Vaihe 3: Utiliteetin maksimointi
Tähän hengeltään tekniseen vaiheeseen päästään käytännössä hyvin harvoin, eikä se useimmiten edes ole mielekästä tai realistista. Jos kuitenkin ollaan edellisessä vaiheessa päädytty johonkin keinoon, jolla saadaan koko ongelman kokonaistilanne hallintaan esimerkiksi utiliteettifunktiona, seuraa vaihe, jossa kerättyä tietoa hyödyntäen laskelmoidaan paras mahdollinen toimintatapa, kun tiedetään, miten tuloksia arvostetaan.
Vaikka tähän vaiheeseen pääsemistä voidaankin pitää erityisesti poliittisissa ongelmissa mahdottomana, sitä ei kuitenkaan mielestäni ole syytä sivuuttaa arvottomana. Skenaarioanalyysi voi paljastaa kiinnostavia seikkoja seurauksista, jos tuloksia arvostettaisiin tietyllä tavalla. Tällainen analyysi saattaa auttaa löytämään yllättäviäkin puutteita keskustelijoiden argumentaatiossa.
Luulen ainakin joidenkin nettikeskustelujen erimielisyyksistä johtuvan siitä, että näitä vaiheita ei kovinkaan tarkasti erotella. Teksti, tutkielma tai ohjelma nähdään fasistisena, vaikka kirjoittaja ei ole mitään sellaista tarkoittanut. Erityisesti älykkyysosamäärästä kirjoittaminen on tässä suhteessa punainen vaate.
Toinen seikka on argumentaatiovirheiden käsittely keskusteluissa. Tiedän jo etukäteen, että kun jossain vaiheessa kirjoitan tekstiini sanan korrelaatio, joku kirjoittaa kommentteihin, ettei korrelaatio implikoi kausaliteettia. Kuitenkin minä kirjoitan lähtökohtaisesti vain täsmällisesti määritellystä korrelaatiosta satunnaismuuttujien välillä ja lukija näkee tässä jotain päätelmiä, joita minä en koskaan ole kirjoittanut esiin, enkä edes ole tavoitellut. Korrelaatioden tutkiminen ei sinänsä ole argumentaatiovirhe. Tähän tullaan lähes varmasti törmäämään tässäkin blogissa ja viittaan silloin tähän tekstiin.
tiistai 10. helmikuuta 2009
Maahanmuuttokeskustelun lyhyt oppimäärä
Suosittelen lämpimästi seuraavaa Youtube-videota kaikille maahanmuuttokeskustelun realiteeteista kiinnostuneille.
sunnuntai 8. helmikuuta 2009
Mediakatsaus: Yle paljastaa karvansa
TV1:ssä lauantaina 7.2.2009 klo 20.30 nähtyjä uutisia voidaan pitää merkkitapauksena. Kiinnostava kohta alkaa ajassa 7:32 ja käsittelee Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien vaaliliittoa eurovaaleissa 2009.
Toimittaja Jyri Rantalan tekemässä jutussa todetaan seuraavasti:
"Varsinainen ässä piilee vielä hihassa, sillä myös helsinkiläinen kohuvaltuutettu Jussi Halla-aho hinkuu tiettävästi eurovaaleihin. Ulkomaalaisvastaisen Halla-ahon ehdokkuus tuskin riemastuttaisi kristillisdemokraatteja, mutta antaisi perussuomalaisten johdolle mahdollisuuden passittaa kiusallinen rotutohtori turvallisen välimatkan päähän."
En muista koskaan kuulleeni yhtä ala-arvoista nimittelyä Ylen televisiouutisten päälähetyksessä kuin mitä nähty katkelma edustaa. Ovatkohan toimittaja Jyri Rantala ja uutispäällikkö Ilmari Kontio täysin tehtäviensä tasolla neutraaleina tiedonvälittäjinä?
Jussi Halla-ahon oppiarvo on filosofian tohtori, eikä rotutohtorin oppiarvoa ole Suomessa tai missään muuallakaan käytössä. Lisäksi viimeksi perjantaina nähdyssä Pressiklubissa sosiaalipsykologian tutkija Tuuli Anna Mähönen kertoi, että koko rodun käsite on ihmisten yhteydessä ongelmallinen. Ylen uutislähetyksessä tällainen käsite näyttää kuitenkin olevan aktiivikäytössä.
Toimittaja Jyri Rantalan tekemässä jutussa todetaan seuraavasti:
"Varsinainen ässä piilee vielä hihassa, sillä myös helsinkiläinen kohuvaltuutettu Jussi Halla-aho hinkuu tiettävästi eurovaaleihin. Ulkomaalaisvastaisen Halla-ahon ehdokkuus tuskin riemastuttaisi kristillisdemokraatteja, mutta antaisi perussuomalaisten johdolle mahdollisuuden passittaa kiusallinen rotutohtori turvallisen välimatkan päähän."
En muista koskaan kuulleeni yhtä ala-arvoista nimittelyä Ylen televisiouutisten päälähetyksessä kuin mitä nähty katkelma edustaa. Ovatkohan toimittaja Jyri Rantala ja uutispäällikkö Ilmari Kontio täysin tehtäviensä tasolla neutraaleina tiedonvälittäjinä?
Jussi Halla-ahon oppiarvo on filosofian tohtori, eikä rotutohtorin oppiarvoa ole Suomessa tai missään muuallakaan käytössä. Lisäksi viimeksi perjantaina nähdyssä Pressiklubissa sosiaalipsykologian tutkija Tuuli Anna Mähönen kertoi, että koko rodun käsite on ihmisten yhteydessä ongelmallinen. Ylen uutislähetyksessä tällainen käsite näyttää kuitenkin olevan aktiivikäytössä.
lauantai 7. helmikuuta 2009
Mediakatsaus: Halla-aho Pressiklubissa
Kommentoimani pikapeli pelattiin TV2:lla perjantaina 6.2.2009 klo 19.20. Valkealla pelaa nettianalyyseistään tunnettu tohtori Halla-aho ja mustalla pelaavat keskenään neuvottelevat Leif Salmén, Saska Saarikoski ja Ruben Stiller.
Avauksessaan tohtori Halla-aho kertoo aikaisemmin äänestäneensä muun muassa Vihreitä, kuten Osmo Soininvaaraa. Avauksessaan tohtori Halla-aho välttää astumasta ilmeiseen ansaan käyttämällä tarkkoja ilmaisuja, kuten "maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva", "ennakkoluuloinen" ja "suvaitsematon" tarjolla olleen termin "rasisti" asemasta. Siirto johtaa avoimeen peliin.
Salmén: "No, kyllä hän [tohtori Halla-aho] vähän säälittävä ja surullinen hahmo on. Siis tässä nyt on kyse miehestä, Jussista, joka monomaanisesti keskittyy vieraiden kulttuurien ja vieraiden uskontojen, maahanmuuttajien, pakolaisten ja muiden [...] halveksimiseen ja tekee politiikkaa tällaisen yhden asian ennakkoluulon varassa. Tälle ei voi ennustaa kuin surullista loppua."
Salménin vastaus on kilpapeleissä harvoin nähty Ad Hominem -gambiitti, jossa väittelijä heti avauksessa uhraa uskottavuutensa saadakseen vastustajansa avausvalmisteluiden ulkopuolelle. Loppuosalla musta tempaa aloitteen pakottaen tohtori Halla-ahon vastaamaan esimerkiksi monomaanisuus-teemaan. Mustan vastausta on pidettävä faktuaalisesti heikkona, kuten tohtori Halla-ahon analyyseihin tutustuneet hyvin tietävät. Salmén luultavasti laskee sen varaan, että kyseessä on pikapeli, eikä aikaa ole syvällisempään analyysiin pelilaudan äärellä.
Tohtori Halla-ahon ei kuitenkaan sallita vielä esittävän vastasiirtoaan, vaan Stiller ottaa aloitteen kysymällä häneltä, minkälaiset hänen henkilökohtaiset kokemuksensa maahanmuuttajista ovat. Saarikoski pyrkii horjuttamaan tohtori Halla-ahon asiantuntijuusasemaa siirrollaan "Ei kai niitä siellä Eirassa paljon kävele vastaan".
Tohtori Halla-aho: "Eira ja Ullanlinnahan ovat täynnä maahanmuuttajia ja tästähän Helsingin Sanomat on muistanut moneen kertaan mainita markkinoidessaan sitä, miten hieno asia maahanmuutto ja monikulttuurisuus on..."
Salmén keskeyttää tohtori Halla-ahon vastauksen tavoitellakseen tempovoittoa. Lyhyen käyttämänsä puheenvuoron aikana tohtori Halla-aho kuitenkin onnistui osoittamaan heikkouden Saarikosken asemassa.
Salmén: "Anteeksi, että keskeytän, minkä verran muuten olet matkustellut näissä maissa, joista nämä ihmiset Suomeen tulevat. Esimerkiksi muslimimaissa [...] ja Baltiassa, josta meillä on paljon maahanmuuttajia. Ja Venäjällä ja näin poispäin. Somaliassa et varmaan ole käynyt, ei kukaan meistä."
Siirrollaan Salmén kehittää johdonmukaisesti Saarikosken aloittamaa hyökkäystä tohtori Halla-ahon asiantuntijuusasemaa kohtaan. Kulttuurien tuntemuksen relevanssi maahanmuuttoon liittyvässä pelissä saattaa vaikuttaa vähäarvoiselta, mutta se liittyy erääseen perusasiaan, joka jokaisen edistyshaluisen pelaajan on omaksuttava. Tämä asia on se, että edun saavuttaminen on sitä todennäköisempää, mitä pienemmästä edusta on kysymys. Merkittävää etua voi toivoa vain, kun vastustaja on tehnyt pahoja virheitä. Kiinnostavana nyanssina on huomattava lopussa oleva tunnustus, että kukaan heistä ei ole luultavasti käynyt Somaliassa, joten jos Salménin hyökkäystä ylipäätään pidetään relevanttina, se murentaa myös heidän omaa asiantuntijuusasemaansa. Tämä saattaa olla Salménin pyrkimys niin sanottuun hypermoderniin peliin, jossa asiantuntijuusasemaa hallitaan epäsuorasti ilman omaa asiantuntijuutta.
Tohtori Halla-aho: "Tuota, mun matkakokemukseni Somaliasta, Afganistanista ja Irakista ovat yhtä niukkoja kuin maahanmuuton kannattajillakin keskimäärin varmaankin..."
Tohtori Halla-aho ei välittömästi saavuta puolustuksensa terävintä ajatusta ja näemme, ettei hänen anneta kehitellä vastaustaan pidemmälle, koska hänet keskeyttää Salmén: "No, mutta Pohjois-Afrikka esimerkiksi, sieltähän tulee myöskin aika paljon."
Tohtori Halla-aho: "Mä en oikein näe, millä tavalla on oleellista, olenko mä käynyt siellä. Mehän puhutaan nyt maahanmuutosta."
Puolustus saavuttaa kliimaksinsa ja sisältää samalla vastapeliä koko Salménin taktiikkaa vastaan pakottaen hänet välittömään vastaukseen.
Salmén: "Sinä haukut myöskin muita kulttuureja. Pysytään nyt totuudessa. Sinä haukut esimerkiksi islamilaista kulttuuria sillä tavalla, että se mukamas ihannoi väkivaltaa ja voimaa."
Salménin puolustus ei niinkään pyri osoittamaan hänen taktiikkansa relevanssia, vaan hän yrittää vapauttaa peliään kömpelöllä vastahyökkäysmanöveerillä.
Tohtori Halla-aho: "No, onko Salménille tuttuja esimerkiksi nämä tanskalaisista pilakuvista puhjenneet mellakat."
Mestaripeleissä on tässä nähty esimerkiksi viittauksia muslimien opetuksiin brittiläisissä moskeijoissa, imaamien näkemyksiin terrori-iskuista ja siihen faktaan, että merkittävä osa muslimeista tutkimusten mukaan hyväksyy terrori-iskut. Myös Sharia-lakiin (erityisesti rangaistuskäytäntöön), kivitystuomioihin, kunniamurhiin ja vaimojen kurittamiseen viittaamista pidetään vahvana. Ottaen huomioon pikapelin vaatimukset, tohtori Halla-ahon käsittelyä on pidettävä tyydyttävänä, joskin se mahdollistaa vastapelin.
Salmén: "Väkivaltaa se voi olla, mutta ei se mitään voiman ihannointia, sehän on epätoivon tuottamaa raivoa."
Tohtori Halla-aho: "Epätoivoa?!? Tanskassa julkaistuista pilakuvista?"
Salmén: "Niin, no, kulttuurin mollaamisesta."
Tohtori Halla-aho: "Euroopan kaduilla kannetaan kylttejä ja pamfletteja, joissa vaaditaan leikkaamaan kurkut vääräuskoisilta. Tuo on naurettavaa."
Salmén hukkaa tilaisuutensa tehokkaaseen vastapeliin. Siirtoja ei voida pitää kummaltakaan osapuolelta parhaina mahdollisina, joskin tohtori Halla-aho aivan oikein kiinnittää huomiota Salménin siirtojen naurettavuuteen, joka on aseman kannalta keskeistä.
Salmén: "Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut [kurkun leikkaamisia]."
Tohtori Halla-aho: "Eikö ole tapahtunut? Theo van Gogh ammuttiin ja puukotettiin keskelle katua Hollannissa."
Salmén: "No, mutta herranjumala, yksittäisiä väkivaltatapauksia tapahtuu missä vaan ja kuinka vaan. Miljoona irakilaista on tapettu!"
Theo van Gogh -variantista olisi ollut irroitettavissa enemmänkin erityisesti, koska Salménin vastaus on heikko. On huomattava, että juuri hetkeä aikaisemmin Salmén väitti, ettei tällaisia väkivallantekoja olisi tapahtunut. Theo van Goghin ohella myös Pim Fortuyn, Ayaan Hirsi Alin ja Salman Rushdien tapaukset osoittavat kuitenkin, miten muslimiyhteisö suhtautuu heitä kritisoiviin henkilöihin.
Tohtori Halla-aho: "Miten se [miljoona irakilaista tapettu] liittyy maahanmuuttoon?"
Salmén: "No, se liittyy suoraan tähän... Islamilaisen kulttuurin reaktioihin."
Tohtori Halla-aho ottaa tempovoiton. Vastustaja syyllistyy aikapulassa heikkoon siirtoon ja ainoastaan pelitoverin tulo hätiin pelastaa mustan aseman edes jossain määrin.
Saarikoski: "Se mikä minua siinä samaisessa blogissa, jota minäkin luin, niin kiinnosti, että loppujen lopuksi ei nämä ongelmat Suomessa ole kovin suuria. Meillä on aika vähän maahanmuuttajia. Heidän rikollisuutensa ei loppujen lopuksi ole niin valtavan suurta, että se, että sä jollain tavalla monomaanisesti keskityt mustiin raiskaajiin tai muuhun, niin on mun mielestä jollain tavalla outoa siinä, että meidän tilanne tässä suhteessa ei ole mitenkään hälyttävä ja suoraan sanottuna kun mä katsoin sun blogia, mä katsoin, että ei nämä luvut ole mitään kauheita. [...] Maahanmuuttohan aiheuttaa ongelmia, maahanmuuttajilla on kasvanut rikollisuuden riski, niin se on kaikissa maissa."
Tohtori Halla-aho: "Aivan ja siitä voidaan tehdä johtopäätöksiä."
Parempi olisi lisäksi huomauttaa, että maahanmuuttajien osuus väestöstä on toistaiseksi suhteellisen pieni, mutta kasvu on nopeaa. Lisäksi mestaripelikäytännössä valistaminen rikostilastojen karuudesta pitäisi olla rutiininomaista. Tuore artikkeli Turun Sanomista käsittelee muunnelman erästä modernia päävarianttia.
Peli etenee tavanomaisia latuja Ruotsiin lähteneiden suomalaisten aiheuttamiin ongelmiin. Olemme vankasti molempien osapuolten avausvalmistelujen alueella, eikä mullistavia teoreettisia uutuuksia nähdä. Tohtori Halla-aho voisi tästä huolimatta valita tehokkaammankin vastauksen kuin toteamuksen "tuo on niin kulunutta", jotta variantin historiasta vähemmän perillä olevat kykenisivät seuraamaan peliä. Toki hän myöhemmin valottaa tapauksen historiaa tyydyttävällä tavalla.
Monomaanisuusteemaan palataan tohtori Halla-ahon saatua puheenvuoro:
"En minä keskity monomaanisesti mustiin raiskaajiin. Lehdistö keskittyy monomaanisesti minun muutamiin mainintoihini maahanmuuttajataustaisista raiskaajista ja minun blogini käsittelee maahanmuuton ongelmia. Se on sen blogin ominaisuus, ei minun."
[...]
Tohtori Halla-aho: "Saska Saarikoski itse hysteerisessä kolumnissaan viime vuoden puolella myönsi sen, että Helsingin Sanomat on hyssytellyt maahanmuuttoon liittyviä ongelmia."
Saarikoski ei saanut muotoiltua järkevää siirtoa vastaukseksi. Tohtori Halla-aho voittaa laadun.
Stiller lähtee yrittämään kaksiteräistä "Halla-aho toivoo Vihreiden naisten raiskauksia" -varianttia. Huomaamme siis, että mustalla pelaavat ovat valmistautuneet, mutta tohtori Halla-aho on laskenut pidemmälle. Peli on vahvaa ja varmasti etukäteen suunniteltua.
Tohtori Halla-aho ottaa tilanteen suvereenisti hallintaansa toteamalla kaikkien siirtojensa aluksi: "Toivottavaa on, että kukaan ei tule raiskatuksi." Varustamme tämän siirron huutomerkillä (!) merkkinä erinomaisesta siirrosta. Lisäksi hän hyvin selkeään sävyyn ilmoittaa pitävänsä vastenmielisenä politiikkaa, joka lisää raiskauksia.
Huomaan tohtori Halla-ahon yksinkertaistaneen kohutun kirjoituksensa perusidean äärimmilleen, jonka hän ilmaiseen käyttämällä vertauksena humaltuneena ajamista autolla. Peli on vahvaa ja varustamme siirron huutomerkillä.
Pelimme päättyy Salménin virheeseen:
"Minä erotan tämän tyyppisestä puheesta kaikuja hyvin pimeästä maailmasta, jonka luulin jo jääneen taakse. Tässä spekuloidaan ihmisen pimeimmillä vaistoilla, seksuaalisuudella, raiskauksilla, puhtaalla suomalaisuudella... [...] Sinä olet fasisti!"
Hitler-kortti pelattu:
Musta häviää välittömästi. Jatko on pelkästään muodollisuus.
Avauksessaan tohtori Halla-aho kertoo aikaisemmin äänestäneensä muun muassa Vihreitä, kuten Osmo Soininvaaraa. Avauksessaan tohtori Halla-aho välttää astumasta ilmeiseen ansaan käyttämällä tarkkoja ilmaisuja, kuten "maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva", "ennakkoluuloinen" ja "suvaitsematon" tarjolla olleen termin "rasisti" asemasta. Siirto johtaa avoimeen peliin.
Salmén: "No, kyllä hän [tohtori Halla-aho] vähän säälittävä ja surullinen hahmo on. Siis tässä nyt on kyse miehestä, Jussista, joka monomaanisesti keskittyy vieraiden kulttuurien ja vieraiden uskontojen, maahanmuuttajien, pakolaisten ja muiden [...] halveksimiseen ja tekee politiikkaa tällaisen yhden asian ennakkoluulon varassa. Tälle ei voi ennustaa kuin surullista loppua."
Salménin vastaus on kilpapeleissä harvoin nähty Ad Hominem -gambiitti, jossa väittelijä heti avauksessa uhraa uskottavuutensa saadakseen vastustajansa avausvalmisteluiden ulkopuolelle. Loppuosalla musta tempaa aloitteen pakottaen tohtori Halla-ahon vastaamaan esimerkiksi monomaanisuus-teemaan. Mustan vastausta on pidettävä faktuaalisesti heikkona, kuten tohtori Halla-ahon analyyseihin tutustuneet hyvin tietävät. Salmén luultavasti laskee sen varaan, että kyseessä on pikapeli, eikä aikaa ole syvällisempään analyysiin pelilaudan äärellä.
Tohtori Halla-ahon ei kuitenkaan sallita vielä esittävän vastasiirtoaan, vaan Stiller ottaa aloitteen kysymällä häneltä, minkälaiset hänen henkilökohtaiset kokemuksensa maahanmuuttajista ovat. Saarikoski pyrkii horjuttamaan tohtori Halla-ahon asiantuntijuusasemaa siirrollaan "Ei kai niitä siellä Eirassa paljon kävele vastaan".
Tohtori Halla-aho: "Eira ja Ullanlinnahan ovat täynnä maahanmuuttajia ja tästähän Helsingin Sanomat on muistanut moneen kertaan mainita markkinoidessaan sitä, miten hieno asia maahanmuutto ja monikulttuurisuus on..."
Salmén keskeyttää tohtori Halla-ahon vastauksen tavoitellakseen tempovoittoa. Lyhyen käyttämänsä puheenvuoron aikana tohtori Halla-aho kuitenkin onnistui osoittamaan heikkouden Saarikosken asemassa.
Salmén: "Anteeksi, että keskeytän, minkä verran muuten olet matkustellut näissä maissa, joista nämä ihmiset Suomeen tulevat. Esimerkiksi muslimimaissa [...] ja Baltiassa, josta meillä on paljon maahanmuuttajia. Ja Venäjällä ja näin poispäin. Somaliassa et varmaan ole käynyt, ei kukaan meistä."
Siirrollaan Salmén kehittää johdonmukaisesti Saarikosken aloittamaa hyökkäystä tohtori Halla-ahon asiantuntijuusasemaa kohtaan. Kulttuurien tuntemuksen relevanssi maahanmuuttoon liittyvässä pelissä saattaa vaikuttaa vähäarvoiselta, mutta se liittyy erääseen perusasiaan, joka jokaisen edistyshaluisen pelaajan on omaksuttava. Tämä asia on se, että edun saavuttaminen on sitä todennäköisempää, mitä pienemmästä edusta on kysymys. Merkittävää etua voi toivoa vain, kun vastustaja on tehnyt pahoja virheitä. Kiinnostavana nyanssina on huomattava lopussa oleva tunnustus, että kukaan heistä ei ole luultavasti käynyt Somaliassa, joten jos Salménin hyökkäystä ylipäätään pidetään relevanttina, se murentaa myös heidän omaa asiantuntijuusasemaansa. Tämä saattaa olla Salménin pyrkimys niin sanottuun hypermoderniin peliin, jossa asiantuntijuusasemaa hallitaan epäsuorasti ilman omaa asiantuntijuutta.
Tohtori Halla-aho: "Tuota, mun matkakokemukseni Somaliasta, Afganistanista ja Irakista ovat yhtä niukkoja kuin maahanmuuton kannattajillakin keskimäärin varmaankin..."
Tohtori Halla-aho ei välittömästi saavuta puolustuksensa terävintä ajatusta ja näemme, ettei hänen anneta kehitellä vastaustaan pidemmälle, koska hänet keskeyttää Salmén: "No, mutta Pohjois-Afrikka esimerkiksi, sieltähän tulee myöskin aika paljon."
Tohtori Halla-aho: "Mä en oikein näe, millä tavalla on oleellista, olenko mä käynyt siellä. Mehän puhutaan nyt maahanmuutosta."
Puolustus saavuttaa kliimaksinsa ja sisältää samalla vastapeliä koko Salménin taktiikkaa vastaan pakottaen hänet välittömään vastaukseen.
Salmén: "Sinä haukut myöskin muita kulttuureja. Pysytään nyt totuudessa. Sinä haukut esimerkiksi islamilaista kulttuuria sillä tavalla, että se mukamas ihannoi väkivaltaa ja voimaa."
Salménin puolustus ei niinkään pyri osoittamaan hänen taktiikkansa relevanssia, vaan hän yrittää vapauttaa peliään kömpelöllä vastahyökkäysmanöveerillä.
Tohtori Halla-aho: "No, onko Salménille tuttuja esimerkiksi nämä tanskalaisista pilakuvista puhjenneet mellakat."
Mestaripeleissä on tässä nähty esimerkiksi viittauksia muslimien opetuksiin brittiläisissä moskeijoissa, imaamien näkemyksiin terrori-iskuista ja siihen faktaan, että merkittävä osa muslimeista tutkimusten mukaan hyväksyy terrori-iskut. Myös Sharia-lakiin (erityisesti rangaistuskäytäntöön), kivitystuomioihin, kunniamurhiin ja vaimojen kurittamiseen viittaamista pidetään vahvana. Ottaen huomioon pikapelin vaatimukset, tohtori Halla-ahon käsittelyä on pidettävä tyydyttävänä, joskin se mahdollistaa vastapelin.
Salmén: "Väkivaltaa se voi olla, mutta ei se mitään voiman ihannointia, sehän on epätoivon tuottamaa raivoa."
Tohtori Halla-aho: "Epätoivoa?!? Tanskassa julkaistuista pilakuvista?"
Salmén: "Niin, no, kulttuurin mollaamisesta."
Tohtori Halla-aho: "Euroopan kaduilla kannetaan kylttejä ja pamfletteja, joissa vaaditaan leikkaamaan kurkut vääräuskoisilta. Tuo on naurettavaa."
Salmén hukkaa tilaisuutensa tehokkaaseen vastapeliin. Siirtoja ei voida pitää kummaltakaan osapuolelta parhaina mahdollisina, joskin tohtori Halla-aho aivan oikein kiinnittää huomiota Salménin siirtojen naurettavuuteen, joka on aseman kannalta keskeistä.
Salmén: "Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut [kurkun leikkaamisia]."
Tohtori Halla-aho: "Eikö ole tapahtunut? Theo van Gogh ammuttiin ja puukotettiin keskelle katua Hollannissa."
Salmén: "No, mutta herranjumala, yksittäisiä väkivaltatapauksia tapahtuu missä vaan ja kuinka vaan. Miljoona irakilaista on tapettu!"
Theo van Gogh -variantista olisi ollut irroitettavissa enemmänkin erityisesti, koska Salménin vastaus on heikko. On huomattava, että juuri hetkeä aikaisemmin Salmén väitti, ettei tällaisia väkivallantekoja olisi tapahtunut. Theo van Goghin ohella myös Pim Fortuyn, Ayaan Hirsi Alin ja Salman Rushdien tapaukset osoittavat kuitenkin, miten muslimiyhteisö suhtautuu heitä kritisoiviin henkilöihin.
Tohtori Halla-aho: "Miten se [miljoona irakilaista tapettu] liittyy maahanmuuttoon?"
Salmén: "No, se liittyy suoraan tähän... Islamilaisen kulttuurin reaktioihin."
Tohtori Halla-aho ottaa tempovoiton. Vastustaja syyllistyy aikapulassa heikkoon siirtoon ja ainoastaan pelitoverin tulo hätiin pelastaa mustan aseman edes jossain määrin.
Saarikoski: "Se mikä minua siinä samaisessa blogissa, jota minäkin luin, niin kiinnosti, että loppujen lopuksi ei nämä ongelmat Suomessa ole kovin suuria. Meillä on aika vähän maahanmuuttajia. Heidän rikollisuutensa ei loppujen lopuksi ole niin valtavan suurta, että se, että sä jollain tavalla monomaanisesti keskityt mustiin raiskaajiin tai muuhun, niin on mun mielestä jollain tavalla outoa siinä, että meidän tilanne tässä suhteessa ei ole mitenkään hälyttävä ja suoraan sanottuna kun mä katsoin sun blogia, mä katsoin, että ei nämä luvut ole mitään kauheita. [...] Maahanmuuttohan aiheuttaa ongelmia, maahanmuuttajilla on kasvanut rikollisuuden riski, niin se on kaikissa maissa."
Tohtori Halla-aho: "Aivan ja siitä voidaan tehdä johtopäätöksiä."
Parempi olisi lisäksi huomauttaa, että maahanmuuttajien osuus väestöstä on toistaiseksi suhteellisen pieni, mutta kasvu on nopeaa. Lisäksi mestaripelikäytännössä valistaminen rikostilastojen karuudesta pitäisi olla rutiininomaista. Tuore artikkeli Turun Sanomista käsittelee muunnelman erästä modernia päävarianttia.
Peli etenee tavanomaisia latuja Ruotsiin lähteneiden suomalaisten aiheuttamiin ongelmiin. Olemme vankasti molempien osapuolten avausvalmistelujen alueella, eikä mullistavia teoreettisia uutuuksia nähdä. Tohtori Halla-aho voisi tästä huolimatta valita tehokkaammankin vastauksen kuin toteamuksen "tuo on niin kulunutta", jotta variantin historiasta vähemmän perillä olevat kykenisivät seuraamaan peliä. Toki hän myöhemmin valottaa tapauksen historiaa tyydyttävällä tavalla.
Monomaanisuusteemaan palataan tohtori Halla-ahon saatua puheenvuoro:
"En minä keskity monomaanisesti mustiin raiskaajiin. Lehdistö keskittyy monomaanisesti minun muutamiin mainintoihini maahanmuuttajataustaisista raiskaajista ja minun blogini käsittelee maahanmuuton ongelmia. Se on sen blogin ominaisuus, ei minun."
[...]
Tohtori Halla-aho: "Saska Saarikoski itse hysteerisessä kolumnissaan viime vuoden puolella myönsi sen, että Helsingin Sanomat on hyssytellyt maahanmuuttoon liittyviä ongelmia."
Saarikoski ei saanut muotoiltua järkevää siirtoa vastaukseksi. Tohtori Halla-aho voittaa laadun.
Stiller lähtee yrittämään kaksiteräistä "Halla-aho toivoo Vihreiden naisten raiskauksia" -varianttia. Huomaamme siis, että mustalla pelaavat ovat valmistautuneet, mutta tohtori Halla-aho on laskenut pidemmälle. Peli on vahvaa ja varmasti etukäteen suunniteltua.
Tohtori Halla-aho ottaa tilanteen suvereenisti hallintaansa toteamalla kaikkien siirtojensa aluksi: "Toivottavaa on, että kukaan ei tule raiskatuksi." Varustamme tämän siirron huutomerkillä (!) merkkinä erinomaisesta siirrosta. Lisäksi hän hyvin selkeään sävyyn ilmoittaa pitävänsä vastenmielisenä politiikkaa, joka lisää raiskauksia.
Huomaan tohtori Halla-ahon yksinkertaistaneen kohutun kirjoituksensa perusidean äärimmilleen, jonka hän ilmaiseen käyttämällä vertauksena humaltuneena ajamista autolla. Peli on vahvaa ja varustamme siirron huutomerkillä.
Pelimme päättyy Salménin virheeseen:
"Minä erotan tämän tyyppisestä puheesta kaikuja hyvin pimeästä maailmasta, jonka luulin jo jääneen taakse. Tässä spekuloidaan ihmisen pimeimmillä vaistoilla, seksuaalisuudella, raiskauksilla, puhtaalla suomalaisuudella... [...] Sinä olet fasisti!"
Hitler-kortti pelattu:
Musta häviää välittömästi. Jatko on pelkästään muodollisuus.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)