Silmät avautuvat hiljalleen

Tässä itsenäisyyspäivän kunniaksi Mikael Sandströmin (Ruotsin Kokoomus) avautuminen maahanmuuttokriisistä ja keskustelua aiheesta.

Haitallisen maahanmuuton realiteetit alkavat selvitä hitaammillekin. Toivotaan tämän herättelevän myös kotimaisia päättäjiä. Harjoitetun politiikan täytyy olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.

Jatkokommentti Vartiaisen päättelyistä

Teoksessaan Työvoima tehokkaaseen käyttöön (pdf) Juhana Vartiainen esittelee päättelynsä ytimen sivulla 38. Hän kirjoittaa:

"Näitä tarjontatekijöitä kohentamalla saadaan siis lisää työllisyyttä, vaikka kansantaloudessa olisi työttömiäkin."

Hän jatkaa osuvasti alaviitteessä:

"Tähän nyrkkisääntöön on kuitenkin yksi poikkeus: vaikka työttömyysaste ei riipukaan työvoiman määrästä, työvoiman määrän muutos voi tietenkin vaikuttaa työttömyyteen jos työvoiman koostumus muuttuu. Eri ikä- ja koulutusryhmillä on erilaiset rakenteelliset työttömyysasteet, ja siksi koko kansantalouden rakenteellinen työttömyys muuttuu jonkin verran kun työvoiman koostumus muuttuu."

Vartiainen on siis ymmärtänyt ajattelunsa puutteen, mutta ei ole suhtautunut vakavasti maahanmuutosta seuraavaan työvoiman koostumuksen radikaaliin muutokseen. Saimme alustavaa tietoa asiasta tällä viikolla. Tällä hetkellä maahamme tulevasta muuttoliikkeestä siis noin 20 prosenttia ei kykene lukemaan tai kirjoittamaan mitään kieltä. Myös Saksasta saadut tiedot ovat vastaavia ja lisäksi on saatavissa tietoa, että vähintään puolet maahanmuuttajista on psyykkisesti sairaita.

Niina Halme on gradussaan tutkinut kahdeksan luku- ja kirjoitustaidottoman kehitystä suomen kielessä kuuden kuukauden intensiivisen opiskelun päätteeksi. Tiivistelmässä kerrotaan seuraavaa:

"Tuloksista käy ilmi informanttiryhmän heterogeenisuus. Heikoimman ja parhaimman testisuorituksen välillä on suuria eroja. Tulos osoittaa, kuinka jokainen oppija oppii yksilöllisten voimavarojensa mukaan omalla vauhdillaan. Kolme informanteista ei kykene vielä lukemaan mekaanisella tasolla, kun taas neljä informanttia osoittaa oppineensa funktionaalisen lukutaidon alkeet. Yksi informanteista osoittaa ymmärtävänsä mekaanisen lukutaidon periaatteen mutta ei vielä kykene lukemaan itsenäisesti. Tasoeroja kuvaa seuraava esimerkki: Tehtävässä 5 tuli jatkaa annettuja lauseita, joista ensimmäinen täydennettävä alkoi sanalla Puhelin. Paras oppija täydensi lauseen Puhelin SOITA ja heikoin oppija Puhelin PUNEATE TUAIEN."

Onko meillä ylipäätään mitään resursseja ja organisaatioita tällaisen intensiivisen opetuksen tarjoamiseen. Epäilen sitä suuresti.

Samuli Salmisen tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous (pdf) kerrotaan, että Somaliasta ja Irakista tulleiden maahanmuuttajien julkisen talouden nettovaikutus oli -12400 euroa/henkilö vuonna 2011. Samasta lähteestä saadaan myös työllistyneiden maahanmuuttajien nettovaikutukset -2 998 euroa/henkilö (Somalia) ja -4 174 euroa/henkilö (Irak). Esitän väitteen, että resurssimme nyt maahan muuttavien kotouttamiseksi ovat vähäisemmät kuin kotoutettaessa näitä henkilöitä, joita Salmisen tutkimuksessa esiintyy. Ei ole realistista olettaa tulosten paranevan, vaan päinvastoin.

En odota näiden tietojen pohjalta nykyisestä maahanmuutosta suurta menestystarinaa. Toivottavasti päättäjät eivät noudata Vartiaisen tarjontatekijöitä lisäävää linjaa pohtimatta erittäin huolellisesti strategian riskejä.

Riskien tiedostamisesta

Riskien tiedostaminen auttaa ihmistä elämään pitkän ja onnellisen elämän. Ihminen valitsee omalla toiminnallaan ja käyttäytymisellään, minkälaisille riskeille hän altistuu. Kun tarkastellaan suurta joukkoa ihmisiä, jotka tekevät tiedostaen tai tiedostamatta tietyn riskialttiin valinnan, osalle heistä kyseinen riski toteutuu. Olisi yhteiskunnallisella tasolla arvokasta, että ihmiset laajasti ymmärtäisivät tekoihinsa liittyviä riskejä ja pystyisivät valinnoissaan huomioimaan niitä. Tarkastellaan asiaa kahden esimerkin avulla.

Kuva 1: Vaarallinen tieosuus, etene varoen

Ensimmäinen esimerkki käsittelee kuvan 1 tilannetta eli hirvivaara-aluetta. Riskialttiista tieosuudesta on tapana varoittaa ihmisiä, jotta he ymmärtävät tehdä ajotapaansa liittyviä valintoja. Vaikka tieosuus on tavallista riskialttiimpi, voidaan näitä teitä aivan hyvin käyttää arkipäivän tilanteissa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että näillä tieosuuksilla saattaa olla hirviä.

Kaikki hirvet eivät kuitenkaan juoksentele maanteillä, enkä halua syyllistää kaikkia hirviä. Tuhannet ihmiset ajavat päivittäin hirvivaara-alueilla, eikä heille aiheudu valinnastaan minkäänlaisia ongelmia. Hirvipopulaation koon kasvaessa esiintyy kuitenkin yhä enemmän tilanteita, joissa joillekin hirville tulee tarve mennä tien yli. Voimme loputtomasti käydä arvokeskustelua siitä, onko oikein, että hirvi näin tekee ja erityisesti siitä, ettei kolareita voi pitää millään tavalla hyväksyttävinä. Tämä arvokeskustelu ei kuitenkaan vaikuta siihen reaalimaailmassa esiintyvään tilanteeseen, että joillekin hirville tulee tarve kulkea teiden yli ja tästä aiheutuu riskejä autoilijoille.

Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri varoittaa autoilijoita:

Paras keino välttää hirvikolari on ottaa varoitusmerkit tosissaan, alentaa tilannenopeutta etenkin hämärällä tai pimeässä sekä tarkkailla jatkuvasti tien pientareita vähän pidemmällekin matkalle

Yhteiskuntamme on nähnyt arvokkaaksi tiedottaa autoilijoita tieosuuksista, joissa on tavallista korkeampi todennäköisyys joutua onnettomuuteen. Tietyllä tieosuudella voidaan määritellä hirven tiellä olemisen todennäköisyys jakamalla hirvien tiellä viettämä aika tarkasteltavan aikavälin pituudella. Jos kyseinen todennäköisyys todetaan korkeaksi tietyllä tieosuudella, on autoilijoita syytä varoittaa asiasta.

Jokainen hirvikolari on valtava inhimillinen tragedia. Hirvikolareihin liittyvien riskien vuoksi on hirvipopulaation kokoa katsottu tarpeelliseksi rajoittaa. Matemaattisella varmuudella vaarallisia tieosuuksia tulee lisää ja hirvikolareita sattuu enemmän, jos hirvipopulaation koko kasvaa hallitsemattomasti. Voidaan sanoa, että hirvikolarien määrän odotusarvo kasvaa.

Toisena esimerkkinä käsitellään maahanmuuton vaikutusta raiskausten määrän odotusarvoon. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportin (pdf) sivulla 31 oleva kuvio 7 antaa taustatietoa riskianalyysin tekemiseksi.

Kuva 2: Miesten raiskausrikollisuuden taso pääväestöryhmissä vuosina 2010-2011

Voimme keskustella ja arvioida loputtomasti, muodostavatko maahan aiemmin Afrikasta tai Lähi-idästä tulleet henkilöt satunnaisotoksen näiltä alueita jatkossa tulevasta väestöstä. Suomessa ja kansainvälisesti saatavissa oleva tutkimus kuitenkin tukee sitä, että ongelmat ovat samantapaisia muissakin maissa ja muilla aikaväleillä. Riskianalyysin lähtökohdaksi on rationaalista ottaa toistaiseksi toteutuneet luvut ja huoletta ekstrapoloida ne myös tulevaisuuteen, kunnes saadaan muuta todistusaineistoa.

Todennäköisyyksien arviointia vaikeuttaa, että tämän aineiston pohjalta ei voida sanoa, syyllistyykö hyvin pieni joukko useisiin raiskauksiin. Uutisointia seuraamalla voitaisiin olettaa, että näin voi olla. Sama tilanne vallitsee luultavasti kuitenkin myös kantaväestön keskuudessa, eikä mikään tilasto anna meille mahdollisuutta arvioida tämän ilmiön vaikutusta laskentaan. Jos joskus saadaan tarkempaa tietoa, voidaan riskianalyysiä parantaa.

Tarkastellaan, mitä kuvan 2 tiedot käytännössä tarkoittavat. Havainnollistetaan yliedustuskerrointa 3,0 kahdella kuvalla.

Kuva 3: Rikoksiin syyllistyneet kantaväestön edustajat kuvassa punaisella ja muut kantaväestön edustajat sinisellä

Kuva 4: Rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat kuvassa punaisella ja muut maahanmuuttajat sinisellä

Kuvassa 3 on punaisella merkitty rikokseen elämänsä aikana syyllistyneet henkilöt koko kantaväestöstä. Kuvassa 4 esitetään vastaavasti punaisella rikokseen syyllistyneet maahanmuuttajat koko maahanmuuttajapopulaatiosta. Yliedustuskerroin syntyy joko siten, että suurempi osuus populaatiosta syyllistyy rikoksiin tai jotkut mädät omenat syyllistyvät niihin toistuvasti. Kuten yllä jo mainitsin, jälkimmäisestä ilmiöstä ei ole tilastotietoa, eikä ilmiötä siksi voida verrata kantaväestöön tai käyttää järkiperäisen riskianalyysin lähtökohtana.

Valitettavasti kuvan 2 ilmaisemat tilastotiedot ovat olleet hyvin pysyvä ilmiö ja voidaan olettaa näin olevan jatkossakin. Kun maahanmuuttajien määrä ja osuus Suomen väestöstä kasvaa, muistuttaa tilanteemme yhä suuremmassa määrin kuvaa 4. Yhä useampi ihminen kohtaa elämänsä aikana (satunnaisessa arvonnassa) punaisella merkityn henkilön. Riski tällaiseen kohtaamiseen kasvaa. Tämä tarkoittaa, että raiskausten määrän odotusarvo tulee kasvamaan, jos sallimme yliedustettujen ryhmien määrän kasvun.

Epäilemättä moni ajattelee, että yliedustuksesta ei voida suoraan vetää todennäköisyyksiin liittyviä johtopäätöksiä. Heille annan harjoitustehtävän. Laadi tietokonesimulaatio, jossa esiintyy kaksi väestöryhmää, joiden edustajat syyllistyvät rikoksiin siten, että toisen ryhmän edustajat ovat yliedustettuina. Kerro, minkälaisilla parametreilla ja oletuksilla väestöryhmistä saat tämän yliedustuksen aikaan. Jos ratkaiseva oletus on jotain muuta kuin todennäköisyys syyllistyä rikokseen elinkaaren aikana, informoi minua välittömästi.

Johtopäätös: Afrikasta ja Lähi-idästä tulevan maahanmuuton salliminen tarkoittaa sen hyväksymistä, että raiskausten määrä Suomessa kasvaa. Kyseessä on matemaattisella varmuudella maahanmuutosta seuraava ilmiö käytettävissä olevan aineiston perusteella.

On täysin vastuutonta ottaa näiltä alueilta väestöä Suomeen pelkästään sillä olettamalla, että pystymme heitä kouluttamaan. Ensin on osoitettava tilastollisesti, että koulutuksella on ollut jotain vaikutusta. Jäämme odottamaan todistusaineistoa siitä.

Kunnes toisin todistetaan, suosittelen huomioimaan tässä tekstissä käsitellyt asiat henkilökohtaisissa riskianalyyseissä niin auton ratissa kuin muutenkin elämässä.

Haluan lopuksi muistuttaa lukijoitani siitä, että kommenttiosioni on aina auki ja otan mielelläni vastaan kritiikkiä tekstistäni. Suhtaudun erittäin positiivisesti, jos minua lahjakkaammat henkilöt osoittavat virheitä ja parannuksia tekstiini. Riskianalyyseistä on aina hyvä oppia uutta.

Juhana Vartiaisen analyysistä

Kommentoin lyhyesti Juhana Vartiaisen analyysiä, jonka viimein löysin sopivassa formaatissa.

Hän on oikeassa analyysissään, mutta ei huomioi Suomeen saatavissa olevan maahanmuuton heikkoa laatua. Tärkein yksittäinen mittari kansantalouden kannalta on kokonaistuotanto jaettuna koko väestön määrällä, mihin pitää siis laskea myös nuoret ja vanhukset mukaan.

Maahanmuuttajan päästäminen maahan on täällä asuvan väestön kannalta kannattavaa, mikäli hänen voidaan parhaiden tilastollisten malliemme perusteella ennakoida kasvattavan tuota mainittua mittaria. Asiaa tulee tarkastella odotettavissa olevan elinajan yli ja ennakoiden lisääntyminen jne. Laskelma on vaativa, mutta kohtuullisiin arvioihin pystytään melko helposti.

Vartiaisen analyysin suurin puute liittyy videolla mainittuun osallistumisasteeseen. Se ei ole väestön osaamisprofiilista riippumaton vakio. Jos päästämme maahan runsaasti maahanmuuttajia, jotka eivät täytä yllä mainitsemaani kriteeriä, osallistumisaste laskee.

Muslimit haluavat Suomeen sharian

Aamulehden haastattelussa Suomen islamilaisen yhdyskunnan uusi pääimaami Anas Hajjar paljastaa heidän tavoitteenaan olevan asteittainen sharia-lain käyttöönotto:

"Hajjar vahvistaisi islamilaisen lain, sharian, asemaa esimerkiksi avioeroissa.

Avioero voi jäädä vahvistamatta islamilaisessa yhteisössä etenkin, jos nainen pyytää eroa. Suomen lain tuomio ei riitä, eikä nainen voi mennä uusiin naimisiin."

On selvää, että Hajjar pitää ainoana oikeana lakina shariaa, eikä asia tule tästä koskaan muuttumaan, eikä islam järjestelmänä koskaan salli minkäänlaista reformia. Hajjarin mielestä Suomessa noudatettavia lakeja ei pidä päättää eduskunnassa, koska paremman järjestelmän loi 600-luvulla elänyt sotapäällikkö.

Tässä ei tietenkään ole mitään yllättävää huomioiden, että vastaava tavoite on aivan ilmeinen ympäri Eurooppaa. Halusin kuitenkin kirjata asian blogiini, jottei mahdolliselle lukijalle jää epäselvyyttä, miksi muslimien määrän kehitystä kannattaa seurata.

Kolme skenaariota 2008

Tarkastellaan kolmena skenaariona Suomen väestön kehitystä 80 vuoden ajanjaksolla. Perusskenaariossa vieraskielisten nettomaahanmuuton oletetaan pysyvän samalla tasolla kuin vuoden 2008 aikana (noin 15400 henkilöä, katso 1 ja 2), hitaassa skenaariossa maahanmuutto vähenee 5000 henkeen vuodessa kymmenen vuoden ajanjaksolla ja nopeassa skenaariossa maahanmuutto lisääntyy 25000 henkeen vuodessa. Graafisesti esitettynä maahanmuuton määrät eri skenaarioissa kehittyvät seuraavasti:

Kaikissa skenaarioissa maahanmuuttajien ikä- ja sukupuolijakauma noudattaa likimain vedostasoisen laskelmani Nettomaahanmuutto kansanryhmittäin 2008 tulosta, mutta tuloksia skaalataan sopivasti, jotta yllä mainitut skenaarioiden nettomaahanmuuton määrät saadaan täsmäämään. Esimerkiksi nopeassa skenaariossa viimeisinä vuosina maahanmuuttajia tulee 11162 naista ja 13838 miestä, sillä laskelmani mukaan vieraskielisten nettomuutto oli 15396 henkilöä vuonna 2008 ja heistä 6874 eli 44,6 prosenttia oli naisia. Vastaavalla menetelmällä skaalataan myös ikäjakauma.

Nettomaastamuutto nuorten kantasuomalaisten joukossa on sen verran pientä, että jätän sen edelleen mallintamatta.

Tein nyt ensimmäistä kertaa tarkempia laskelmia syntyvyydestä ja tulokset olivat minulle yllättäviä. Näyttää siltä, että vieraskielisille syntyy lapsia huomattavasti vähemmän kuin olen aikaisemmin näppituntumalta olettanut. Useimmat maahanmuuttajat asuvat isoissa kaupungeissa, joissa suomalaisillekin syntyy vähemmän lapsia kuin muualla maassa ja vieraskieliset noudattavat samaa kaavaa. Vuonna 2008 suomalaisia 15-49 -vuotiaita naisia oli 1109064 kappaletta ja syntyneitä lapsia (oletus: ei maahanmuuttoa 0-vuotiaiden joukossa) 56990 kappaletta, vieraskielisiä 15-49 -vuotiaita naisia oli 62133 ja syntyneitä lapsia 2586.

Syntyvyyden oletetaan hitaassa ja perusskenaariossa pysyvän nykyisellä tasolla sekä kantaväestön että vieraskielisten osalta. Nopeassa skenaariossa oletan vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluvun olevan 3,0. Laskelmani on teknisesti puutteellinen kokonaishedelmällisyysluvun osalta, mutta ongelman korjaaminen on huomattavan työlästä. Parantamisen varaa jää siis jatkossakin.

Kuolleisuuskertoimissa käytin Tilastokeskuksen ennusteesta saatavia Helsingin kertoimia koko maassa. Heidän kertoimensa loppuvat vuoteen 2040, josta eteenpäin käytin vuoden 2040 kertoimia.

Katsotaan ensin väestömme tilanne vuoden 2008 lopussa:

Seurataan skenaarioiden etenemistä 20 vuoden välein. Aluksi perusskenaario, sitten hidas ja viimeisenä nopea, olkaa hyvä.

Kysymykseni vihreille

Vesa Hack saattoi tietoomme mahdollisuuden kysyä kysymyksiä vihreiltä. Kysymyksien esittämiselle on esitetty tiettyjä ehtoja, kuten pituuden rajoitus 400 merkkiin, joten jouduin lähettämään useamman.

Tällaisia lähetin:

Mikä on ennusteenne taloudellisen huoltosuhteen kehitykselle 50-100 vuoden periodilla? Oletteko valmiita julkisesti jälkikäteen tutkimaan ennusteenne osuvuutta? Jos näyttää, että taloudellinen huoltosuhde kaiken aikaa heikkenee maahanmuuton seurauksena, milloin luovutte argumentista "Maahanmuuton lisääminen on yksi toimenpide, jolla voidaan vastata väestön ikääntymisen aiheuttamaan haasteeseen".

Merkkejä 398 eli toivottavasti kelpaa.

Kuinka pitkän aikavälin suunnitelmia teette maahanmuuton osalta? Väestö tulee kokemaan suuria muutoksia mm. muslimien maahanmuuton seurauksena. Juutalaisia ja homoseksuaaleja vainotaan jo Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa. Millä konkreettisilla toimenpiteillä tämä vältetään Suomessa ja onko samoja toimenpiteitä yritetty jo muualla? Mikä estää myöhempien sukupolvien radikalisoitumisen?

Merkkejä 388 eli toivottavasti kelpaa.

Pidätte ghettoutumista ongelmallisena kehityksenä. Mikä on maahanmuuttajien suhteellisen osuuden maksimi tietyllä alueella? Millä konkreettisilla toimilla kehitys pysäytetään kyseiseen maksimiin, kun huomioidaan maahanmuuttajien suurempi syntyvyys, halu asua samalla alueella, white flight ja kuntien rahapula (joka pakottaa hankkimaan asuntoja halvoilta alueilta).

Merkkejä 365 eli toivottavasti kelpaa.

Odotan innokkaasti vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin ja olen valmis keskustelemaan niistä yksityiskohtaisesti myös itse. Olen myös valmis vedonlyönteihin taloudellisen huoltosuhteen ennustamisessa. Ottaako joku mokuttaja haasteen vastaan? Tässä on teille mahdollisuus voittaa selvää rahaa!

Maahanmuuttokeskustelun lyhyt oppimäärä

Suosittelen lämpimästi seuraavaa Youtube-videota kaikille maahanmuuttokeskustelun realiteeteista kiinnostuneille.

Maahanmuutto ja huoltosuhteet

Tällä kertaa saadaan laskelmaan mukaan myös väestölliset ja taloudelliset huoltosuhteet.

Väestöllinen huoltosuhde on huollettavien (0-14 -vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden) suhde huoltajiin (15-64 -vuotiaisiin) kerrottuna sadalla. Mitä pienempi luku on, sitä pienempi rasitus työikäisiin kohdistuu.

Taloudellinen huoltosuhde on työvoiman ulkopuolella olevien (eli muun muassa 0-14 -vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ja työttömien) summa suhteessa työllisiin. Mitä pienempi luku on, sitä pienempi rasitus työllisiin kohdistuu.

Vertailin tuloksiani myös Tilastokeskuksen ennusteisiin. Hekin ilman muuta odottavat melko laajamittaista maahanmuuttoa (oma oletukseni jälleen 10000 henkeä vuodessa), koska muuten oletettu syntyvyys ei riitä lähimainkaan ennustettuun väestömäärään. Sain samankaltaisia ennusteita heidän kanssaan, mikäli oletin maahanmuuttajien kokonaishedelmällisyysluvuksi 2,0, mutta graafit olen laatinut oletuksella 3,0. Kantaväestön kokonaishedelmällisyysluvuksi oletetaan 1,84.

Taloudellista huoltosuhdetta Tilastokeskus ei nähdäkseni ennusta ja se onkin vaikeaa työllisyysasteen arvioinnin ongelmallisuuden vuoksi. Laadin ennusteet olettamalla kantaväestön työllisyysasteeksi 70 % (katso EK:n tilasto (pdf)) ja maahanmuuttajien osalta 47 % (katso Thorsin puhe eduskunnassa). Molemmat siis oletetaan toistaiseksi vakioiksi ja tarkempi mallinnus jää myöhempään.

Tällä kertaa myös hetkellä 0 (vastaa vuotta 2007) maassa on maahanmuuttajia. Jako kantaväestöön ja maahanmuuttajiin on aluksi tehty kielen mukaan.

Sitten itse graafit 20 vuoden välein:
Mallissa on tietysti edelleen parannettavaa. Työ jatkuu.

Astrid Thors kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä

Alla oleva Youtube-pätkä osoittaa selvästi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin olevan kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä. Joko hän ei ole tutustunut hallinnonalaansa tai hän tietoisesti valehtelee, jätän lukijan päätettäväksi, kumpi on pahempi vaihtoehto.



Tarkistin videolla olevan väitteen ja se pitää paikkansa. Viittaan siis lopussa mustalla ruudulla olevaan tekstiin, en valitettavasti Suomen maahanmuuttoministeriin. Vaadin eroa.

Laskelma maahanmuutosta

Tein pienen hypoteettisen laskelman maahanmuuton vaikutuksesta Suomen väestön rakenteeseen. Käyn lyhyesti läpi keskeisiä oletuksia, mutta jos lukijat ovat kiinnostuneita tarkemmasta käsittelystä, kysykää kommenteissa.

Tämä laskelma tulee olemaan vain ensimmäinen pitkässä sarjassa, jossa mallia on kaiken aikaa tarkoitus parantaa ja lisäksi lähtötietojen tarkkuutteen kiinnitetään jatkossa lisää huomiota. Tätä voi siis pitää vasta suuntaa-antavana vedoksena, mutta toki se jotain kertoo.

Lähdetään tässä laskelmassa siitä, että alussa maassa ei ole yhtään maahanmuuttajaa, vaan koko väestöä kutsutaan kantaväestöksi. Maahanmuuttajia alkaa virrata maahan 10000 hengen vuosivauhtia (puolet miehiä, puolet naisia) ja heidän kokonaishedelmällisyyslukunsa on koko tarkastelun ajan 4,0. Maahanmuuttajien iät arvotaan Exp(0,07)-jakaumasta eli voidaan ajatella heidän lähtömaansa väestön jakauman olevan seuraavan kuvan kaltainen:
Löysin Tilastokeskuksesta Suomen nykyisen väestön (2007) ikäjakauman, missä vasemmalla ovat miehet ja oikealla naiset:
Kantaväestön osalta oletetaan kokonaishedelmällisyysluvun olevan 1,83 koko tarkastelun ajan. Sekä kantaväestölle että maahanmuuttajille syntyy enemmän poikia kuin tyttöjä, suhdeluvun ollessa 1,05. Mitään muuta maahanmuuttoa ei ole, eikä maastamuuttoa ole. Kuolevuus mallinnetaan toistaiseksi kaikille samalla normaalijakaumalla, mutta pystyn tekemään laskelmat myös vaihtuvilla kuolevuusjakaumilla. Tilastokeskuksen data oli kasattu viiden vuoden osiin ja kaikki vähintään 75-vuotiaat on laitettu samaan ryhmään. Siksi kuvaaja näyttää yläosasta vähän huonolta, mutta yritän löytää tarkempaa dataa myöhempiin laskelmiin.

Katsotaan tilannetta 20 vuoden välein:
Enempää tuskin tarvitsee näyttää. Eiköhän kannattaisi ottaa tässä väestö- ja maahanmuuttopolitiikassakin ohjenuoraksi niin sanottu kestävä kehitys ja suunnitteluperiodi kannattaa ottaa riittävän pitkäksi, jotta ilmiöiden vaikutus käy selväksi.