Kaikki varmasti hyvin tietävät, että maahanmuuttokritiikille on pitkään kaivattu kovan luokan kritiikkiä. Törmäsin jossain Vihreän langan keskustelussa väitteeseen, että Heikki Kerkkänen olisi blogissaan esittänyt jotain ansiokasta.
Luin tekstin ja päätin hieman kommentoida joitakin tekstin ilmeisiä puutteita, vaikka en itse sitä erityisen ansioituneena pitänytkään. Kerkkänen tietysti suvaitsevaistolle tavalliseen tapaan esimoderoi kommentit, joten niiden näkyviin ilmestymistä saa odottaa hyvin pitkään. Kerkkänen vastasi ensimmäiseen kommenttiini, johon olen jo oman vastineeni lähettänyt, mutta se ei yllättäen ole ilmestynyt vielä näkyviin. Viive on ollut jo niin pitkä, että päättelen Kerkkäsen välttelevän keskustelua, enkä enää tuossa formaatissa siis voi jatkaa keskustelua. Niinpä joudun julkaisemaan viimeisen vastineeni täällä. Asiayhteyden ymmärtämiseksi kannattaa lukea alkuperäinen blogimerkintä kommentteineen.
EDIT: Löysin Homma-forumilta ketjun, josta ilmenee Kerkkäsen taipumus jättää kriittisiä kommentteja julkaisematta. Hänen kanssaan keskusteluun ei siis kannata haaskata aikaa. Muistutan tässä yhteydessä kaikkia lukijoitani siitä, että minulle on aina sallittua lähettää kommentteja ja korjata virheitäni. Tiedän tehneeni virheitä ja teksteissäni on heikkouksia, jotka on pienellä vaivalla kaivettavissa esiin.
Tässä siis lähettämäni kommentti:
Kaikella kohteliaisuudella, tekstisi on sen verran pitkä, että tiukat aikatauluni eivät salli sen tarkkaa lukemista uudelleen. Tässä kuitenkin vielä joitakin kommentteja.
Huomaan, että sivuutit kommenttini väestöennusteesta. Kirjoitit kommenteissa:
"Näiden lukujen valossa en näe, että a) suuret asutuskeskukset b) koko maa olisi lähiaikoina ”islamilaistumassa”, mikäli tällä tarkoitetaan uskonnollisen enemmistön muodostamista."
Kuitenkaan antamassasi lähdeviitteessä (Helsingin kaupungin väestöennuste) ei anneta minkäänlaista tietoa väestön uskonnollista jakaumista millään aikavälillä. Voisin kuvitella, että asia ei ole aivan selvä sinua vaatimattomammalla asiantuntemuksella varustetuille, joten voisitko hieman avata tätä päättelyä, jotta pystymme seuraamaan ja ymmärtämään, millä tavoin antamasi lähdeviite on millään tavoin relevantti. Mahdollisesti epärelevantin lähdeviitteen viittaaminen ylimalkaisella 10 sivun (!) lainauksella on lukijoidesi ajan haaskausta.
Iivarin kirja on maksullinen, enkä ole näillä näkymin kiinnostunut siitä riittävästi investoidakseni. Painetun sanan numerodata ja siten myös vakiointimenetelmän lähtökohta vanhenee suhteellisen nopeasti. Itse menetelmä voi olla kiinnostava, mutta datan pitää olla tuoretta.
OPTL:n materiaalista
http://www.optula.om.fi/44467.htm
tosiaan löytyy jonkin verran hyödyllistä tietoa erityisesti henkirikosten alueella (s. 29 ja s. 39). Muun väkivaltarikollisuuden ja erityisesti raiskausten osalta materiaali on huomattavasti heikompi eli lähde ei auta vakioinnissa millään tavoin. Henkirikosten osalta siis jonkinlaista lisäarvoa vakioinnin kannalta oli löydettävissä, mutta valitettavan karkealla tasolla tältä pohjalta joudutaan operoimaan, jos sosioekonomisesta vakioinnista puhutaan.
Kirjoitin aiemmin:
"pelkästään ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla ei saada väestöryhmien rikollisuutta lähellekään toisiaan (erityisesti raiskauksissa), mitä kuvitelmaa yrität nähdäkseni saada lukijat uskomaan."
Aloitin tuon kohdan huolimattomasti, mitä pahoittelen. Epäilen pikemminkin sitä, että vakioinneilla ylipäätään saataisiin rikollisuuden määrä yksittäisissä rikostyypeissä tiettyjen ryhmien välillä lähellekään toisiaan, mitä kantaa myöhemmin nähtävällä tavalla perustelen sinun tekstissäsi yrittäneen jollain tasolla puolustaa.
Ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla päädyttiin linkittämieni alkeellisten vakiointien avulla esimerkiksi somalien osalta kertoimiin 8,0-8,5 vuonna 2008. Siinä on vielä mielestäni melkoinen ero kantasuomalaiseen, mikä pitäisi saada selitettyä muilla keinoin (viittaan lausuntoosi "Väitän, että vakiointien jälkeinen rikollisuuden 1,5-kertaisuus on selitettävissä niillä eri tavoilla...", erityisesti koska konteksti on tulkintani mukaan seksuaalirikollisuus, kuten myöhemmin perustelen). En tietenkään tiedä, miten äärimmäisiä sosioekonomisen aseman aiheuttamat poikkeamat raiskauksien osalta ovat, eikä siitä OPTL:n materiaalikaan mitään kerro. Esimerkiksi henkirikoksia työttömät tekevät suhteessa 19,6-kertaisen määrän verrattuna toimihenkilöihin (mikäli tulkitsin OPTL:n materiaalia oikein), mikä on suurin poikkeama kahden sosiaalisen ryhmän välillä. Epäilen siis tämän lähestymistavan riittävyyttä (tietyissä rikostyypeissä ja tiettyjen ryhmien välillä).
Edellisen lainaukseni loppuosassa jätän varsin suuren varauksen tulkintani oikeellisuudelle ("nähdäkseni"). En katso esittäneeni mitään erityistä todistusta kaipaavaa eksaktia väitettä. Pyrin muotoilemaan (erityisesti vähänkään oleelliset) väitteeni huomattavasti suuremmalla tarkkuudella. Katsotaan kuitenkin, oliko esittämälleni arvelulle minkäänlaista pohjaa.
Esitit tekstissäsi aiheellisen kysymyksen:
"Miksi Suomen maahanmuuttajaväestöstä väestöosuuteensa keskimääräistä isompi osa syyllistyy seksuaalirikollisuuteen?"
Tekstisi jatkuu kyseisen aiheen tavanomaisella käsittelyllä taustamuuttujineen jne. Kuvion jälkeen kirjoitat:
"Vakiointien jälkeen maahanmuuttajaväestön rikollisuus on Stakesin erikoistutkija Juhani Iivarin "Tuomittu maahanmuuttaja"(Stakes 2006)- teoksen mukaan 1,5- kertaista valtaväestöön nähden."
Huomaatko nyt, mitä tarkoitin. Tartuin alkuperäisessä kysymyksessäsi käyttämääsi sanaan seksuaalirikollisuus, mihin Iivarin lausunto ei tuo minkäänlaista lisävalaistusta, koska se käsittelee rikollisuutta kokonaisuutena.
Kokonaan toinen asia sitten on, onko järkevää ehdointahdoin haalia tänne porukkaa, joka empiirisen todistusaineiston nojalla vajoaa sosioekonomisesti haastavaan asemaan.
Sinä puolestasi laitoit sanoja suuhuni kirjoittamalla:
"Väite että Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tai kukaan muukaan pyrkisi peittelemään jotain ”epämiellyttävää dataa” vaikkapa liikennerikkomusten avulla on täysin vailla mitään pohjaa."
En tietenkään missään esittänyt mitään peittelyväitettä. Kerroin, että yksittäisten rikostyyppien mahdollisesti suurikin tilastollinen yliedustus tasoittuu, kun tarkastellaan rikollisuutta kokonaisuutena. Asia on matemaattinen itsestäänselvyys, eikä siihen liity mitään peittelyä. Ei kai kukaan vakavasti otettava maahanmuuttokriitikko väitä maahanmuuttajien tekevän kaikkia mahdollisia rikostyyppejä moninkertaisen määrän kantaväestöön verrattuna (en ainakaan muista tällaista lukeneeni). Kritiikissä keskitytään aina tiettyihin rikostyyppeihin, itse olen käyttänyt sitä useimmin alan keskustelussa esiin nousevaa rikostyyppiä eli raiskauksia.
Kirjoitit:
"Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta, on tarkasteltava aina kokonaisrikollisuutta kaikki rikosnimikkeet mukaan lukien."
Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta (kokonaisuutena), näin on tietenkin toimittava. Jos tarkastellaan erityisiä rikostyyppejä, tarkastellaan täsmälleen niitä, eikä sotketa joukkoon mitään muuta. Molemmat tavat ovat oikein, mutta ne tarkastelevat eri asioita. Useimmiten maahanmuuttokeskustelussa esiin nousevat raiskaukset, jolloin keskustelun kannalta on virheellistä sotkea mukaan muita rikostyyppejä.
"Lisäksi pelkästään raiskauksiin tuijottaminen johtaisi siihen, että muut ongelmat – esimerkiksi pahoinpitelyt, ryöstöt ja perheväkivalta – jäävät vaille huomiota, vaikka niihin puuttuminen on ensisijaisen tärkeää jo niiden raiskauksia huomattavasti suuremman yleisyyden vuoksi."
Ehdottomasti nuo ovat tärkeitä, eikä niiden ole syytä jäädä vaille huomiota.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rikostilastot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rikostilastot. Näytä kaikki tekstit
perjantai 28. elokuuta 2009
maanantai 20. huhtikuuta 2009
Rikostilastoista lyhyesti
Tilastokeskus on saanut viime vuoden rikostilastot päivitettyä. Teen niihin lyhyen katsauksen ilman mitään syvällisempää analyysiä. Käsittelen vain maahanmuuttokeskustelussa aina esiin nousevat raiskaukset, törkeät raiskaukset ja pakottamiset sukupuoliyhteyteen (jatkossa lyhyesti raiskaukset) ja esitän luvut neljällä tavalla: absoluuttisen raiskausten määrän, miesten kokonaismäärän mukaan suhteutetun eli perinteisen niin sanotun tilastollisen yliedustuksen (verrattuna Suomen kansalaisiin), professori Tötön tavalla normalisoidun yliedustuksen ja aikaisemmin esittämälläni pistetulomenetelmällä normalisoidun yliedustuksen kertoimen; katso lisätietoa normalisoinneista. Lyhyesti sanottuna normalisointien tarkoitus on huomioida eri kansalaisuuksien erilaiset ikärakenteet, mikä on tarpeellista, koska nuoret miehet syyllistyvät raiskauksiin todennäköisemmin kuin vanhat. En ole pistetulomenetelmään lähimainkaan tyytyväinen, mutta katsotaan vertailun vuoksi silläkin saatavia tuloksia.
| Raiskaukset vuonna 2008 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kansalaisuus | Raiskaukset | Yliedustus | Töttö | Pistetulo |
| suomi | 542 | 1 | 1 | 1 |
| venäjä | 7 | 3,0 | 2,2 | 2,2 |
| ruotsi | 2 | 1,9 | 1,7 | 1,8 |
| viro | 10 | 4,4 | 2,8 | 3,1 |
| somalia | 6 | 11,0 | 8,5 | 8,0 |
| ent. jugoslavia | 1 | 19,2 | 12,1 | 13,2 |
| ent. neuvostoliitto | 0 | 0 | 0 | 0 |
| turkki | 6 | 11,5 | 5,8 | 6,2 |
| vietnam | 2 | 8,5 | 5,4 | 5,4 |
| irak | 5 | 11,9 | 7,3 | 7,3 |
| saksa | 1 | 2,2 | 1,5 | 1,8 |
torstai 1. tammikuuta 2009
Rikostilastojen normalisointi
Helsingin Sanomissa 30.12. julkaistu sosiaalitutkimuksen menetelmien professori Pertti Tötön ansiokas kolumni oli ystävällisesti otettu talteen Homma-foorumilaisten toimesta.
Valitettavasti Töttö ei käsittele tulosten tilastollista merkitsevyyttä, mutta enköhän saa sen puutteen tässä blogissa aikanaan korjattua. Teoreettisesti ja keskustelun korkean laadun kannalta kyseessä on ratkaisevan tärkeä asia, jota en kuitenkaan ole suomalaisten rikostilastojen yhteydessä nähnyt huomioitavan. Olisin ilman muuta odottanut tällaiseen problematiikkaan pureutumista esimerkiksi Osmo Soininvaaralta, mutta valitettavasti häneltä on nähty vain epätarkkaa käsien heiluttelua.
Tällä kertaa aiheenani on kuitenkin rikostilastojen normalisointi eli eri kansanryhmien erilaisen demografisen rakenteen huomiointi laskelmassa. Käytän tässä esityksessä yksinkertaisuuden vuoksi esimerkkinä raiskaustilastoja, mutta sopiva normalisointi tietenkin riippuu rikostyypistä.
Töttö tyytyy laskemaan merkittävimpien rikoksiin syyllistyneiden ikäluokkien edustajien lukumäärät yhteen ja suhteuttaa rikosmäärän niihin (menetelmä muistuttaa aikaisemmin itse käyttämääni), joskaan vuosien yhdistämisen tekniikkaa professori ei tarkemmin kuvaile. Tämä tekniikka on eräs aivan kelvollinen mahdollisuus normalisointiin ja tulen sitä itsekin myös jatkossa käyttämään. Toisaalta esimerkiksi raiskauksiin syyllistyneet eivät kuitenkaan kaikki mahdu Tötön mainitsemaan ikähaarukkaan, eikä jakauma varsinkaan ole tasainen näiden ikäluokkien välillä. Näihin puutteisiin yritän tänään saada parannusta.
Tilastokeskus luokittelee rikoksiin syyllistyneet valitettavasti hieman ongelmallisiin luokkiin (tarkoitan luokan koon vaihtelua), joten tyydyn tässä esityksessä olettamaan jakauman tasaiseksi kunkin luokan sisällä. Lasken myös kaikkien tilastossa esiintyvien vuosien (2005-2007) määrät yhteen saadakseni mahdollisimman paljon dataa. Samaa normalisointia sitten käytetään kaikkiin kansanryhmiin, koska kansanryhmäkohtainen normalisointi vaatisi huomattavasti suurempia datamääriä, eikä se ole Suomen oloissa mahdollista.
Raiskauksista tuomittujen ikäjakauma:
Kyseisen jakauman avulla lasketaan kullekin demografiselle rakenteelle vertailuluku, jonka avulla raiskausten lukumäärä suhteutetaan. Tilastokeskuksen tiedot ikäjakaumista on luokiteltu viiden vuoden luokkiin, joiden sisällä oletan väen tasaisesti jakautuneeksi.
Raiskauksista tuomittujen jakauma on oleellisilta osiltaan ilmaistavissa 80-paikkaisena vektorina (ikäluokat 0-79) ja lisäksi väestöryhmän edustajien ikäluokittainen lukumäärä voidaan ilmaista 80-paikkaisena vektorina, joiden pistetuloa käytän vertailulukuna. Vertailuluvun käyttö vaikuttaa jonkin verran tilastollisen merkitsevyyden tutkimukseen, mutta siihen joudun palaamaan myöhemmin.
Esimerkki vuoden 2005 osalta: kansalaisuudeltaan suomalaiset (miehet) saavat vertailuluvukseen 33648,3 ja irakilaiset 33,7. Selvitettyjä raiskauksia oli suomalaisten toimesta 295 ja irakilaisten toimesta 12, joten irakilaisten yliedustuksen kerroin suomalaisiin verrattuna on 40,6. Pelkästään suomalaisten ja irakilaisten miesten kokonaismäärän perusteella saataisiin kerroin 56,1 ja Tötön tekniikalla kerroin 40,2. Mielestäni omani on tuloksista tarkimmin perusteltu ja ainakin näillä väestöryhmillä antaa melkein saman tuloksen kuin Tötön tekniikka.
Aiemman rikostilastoja käsitelleen tekstini kommenteissa Touko Apajalahti nosti esiin tarpeen väestöryhmien sosioekonomisen tilanteen normalisointiin laskelmassa ja periaatteessa olen ideasta samaa mieltä. Valitettavasti Tilastokeskuksesta saatavissa oleva data ei suoraan mahdollista tämän tyyppistä laskelmaa, joten parhaassakin tapauksessa joudutaan toimimaan hyvin karkeiden oletusten pohjalta, jos tällaisia tuloksia yritetään saada. Jos yleisö vaatii ja onnistun löytämään laskelman mahdollistavan datan äärelle, voin toki yrittää jotain tämän suuntaista.
On myös hyvin kyseenalaista, voidaanko kantasuomalaisista koskaan ottaa jotain mielekästä sosioekonomista osajoukkoa, joka täysin tyydyttävästi vastaisi tänne tulevien maahanmuuttajien tilannetta (riippuu tietenkin osittain maahanmuuttajaryhmästä). Edistysaskeleet tähän suuntaan olisivat arvokkaita, mutta pilkkovat ennestäänkin pientä datamäärää osiin, mikä on analyysin kannalta ongelmallista. Tässä mielessä lienee parasta pyrkiä tekemään vertailuja maahanmuuttajaryhmien välillä (sosioekonominen tausta silloinkin huomioiden, jos mahdollista).
Valitettavasti Töttö ei käsittele tulosten tilastollista merkitsevyyttä, mutta enköhän saa sen puutteen tässä blogissa aikanaan korjattua. Teoreettisesti ja keskustelun korkean laadun kannalta kyseessä on ratkaisevan tärkeä asia, jota en kuitenkaan ole suomalaisten rikostilastojen yhteydessä nähnyt huomioitavan. Olisin ilman muuta odottanut tällaiseen problematiikkaan pureutumista esimerkiksi Osmo Soininvaaralta, mutta valitettavasti häneltä on nähty vain epätarkkaa käsien heiluttelua.
Tällä kertaa aiheenani on kuitenkin rikostilastojen normalisointi eli eri kansanryhmien erilaisen demografisen rakenteen huomiointi laskelmassa. Käytän tässä esityksessä yksinkertaisuuden vuoksi esimerkkinä raiskaustilastoja, mutta sopiva normalisointi tietenkin riippuu rikostyypistä.
Töttö tyytyy laskemaan merkittävimpien rikoksiin syyllistyneiden ikäluokkien edustajien lukumäärät yhteen ja suhteuttaa rikosmäärän niihin (menetelmä muistuttaa aikaisemmin itse käyttämääni), joskaan vuosien yhdistämisen tekniikkaa professori ei tarkemmin kuvaile. Tämä tekniikka on eräs aivan kelvollinen mahdollisuus normalisointiin ja tulen sitä itsekin myös jatkossa käyttämään. Toisaalta esimerkiksi raiskauksiin syyllistyneet eivät kuitenkaan kaikki mahdu Tötön mainitsemaan ikähaarukkaan, eikä jakauma varsinkaan ole tasainen näiden ikäluokkien välillä. Näihin puutteisiin yritän tänään saada parannusta.
Tilastokeskus luokittelee rikoksiin syyllistyneet valitettavasti hieman ongelmallisiin luokkiin (tarkoitan luokan koon vaihtelua), joten tyydyn tässä esityksessä olettamaan jakauman tasaiseksi kunkin luokan sisällä. Lasken myös kaikkien tilastossa esiintyvien vuosien (2005-2007) määrät yhteen saadakseni mahdollisimman paljon dataa. Samaa normalisointia sitten käytetään kaikkiin kansanryhmiin, koska kansanryhmäkohtainen normalisointi vaatisi huomattavasti suurempia datamääriä, eikä se ole Suomen oloissa mahdollista.
Raiskauksista tuomittujen ikäjakauma:
Kyseisen jakauman avulla lasketaan kullekin demografiselle rakenteelle vertailuluku, jonka avulla raiskausten lukumäärä suhteutetaan. Tilastokeskuksen tiedot ikäjakaumista on luokiteltu viiden vuoden luokkiin, joiden sisällä oletan väen tasaisesti jakautuneeksi.
Raiskauksista tuomittujen jakauma on oleellisilta osiltaan ilmaistavissa 80-paikkaisena vektorina (ikäluokat 0-79) ja lisäksi väestöryhmän edustajien ikäluokittainen lukumäärä voidaan ilmaista 80-paikkaisena vektorina, joiden pistetuloa käytän vertailulukuna. Vertailuluvun käyttö vaikuttaa jonkin verran tilastollisen merkitsevyyden tutkimukseen, mutta siihen joudun palaamaan myöhemmin.
Esimerkki vuoden 2005 osalta: kansalaisuudeltaan suomalaiset (miehet) saavat vertailuluvukseen 33648,3 ja irakilaiset 33,7. Selvitettyjä raiskauksia oli suomalaisten toimesta 295 ja irakilaisten toimesta 12, joten irakilaisten yliedustuksen kerroin suomalaisiin verrattuna on 40,6. Pelkästään suomalaisten ja irakilaisten miesten kokonaismäärän perusteella saataisiin kerroin 56,1 ja Tötön tekniikalla kerroin 40,2. Mielestäni omani on tuloksista tarkimmin perusteltu ja ainakin näillä väestöryhmillä antaa melkein saman tuloksen kuin Tötön tekniikka.
Aiemman rikostilastoja käsitelleen tekstini kommenteissa Touko Apajalahti nosti esiin tarpeen väestöryhmien sosioekonomisen tilanteen normalisointiin laskelmassa ja periaatteessa olen ideasta samaa mieltä. Valitettavasti Tilastokeskuksesta saatavissa oleva data ei suoraan mahdollista tämän tyyppistä laskelmaa, joten parhaassakin tapauksessa joudutaan toimimaan hyvin karkeiden oletusten pohjalta, jos tällaisia tuloksia yritetään saada. Jos yleisö vaatii ja onnistun löytämään laskelman mahdollistavan datan äärelle, voin toki yrittää jotain tämän suuntaista.
On myös hyvin kyseenalaista, voidaanko kantasuomalaisista koskaan ottaa jotain mielekästä sosioekonomista osajoukkoa, joka täysin tyydyttävästi vastaisi tänne tulevien maahanmuuttajien tilannetta (riippuu tietenkin osittain maahanmuuttajaryhmästä). Edistysaskeleet tähän suuntaan olisivat arvokkaita, mutta pilkkovat ennestäänkin pientä datamäärää osiin, mikä on analyysin kannalta ongelmallista. Tässä mielessä lienee parasta pyrkiä tekemään vertailuja maahanmuuttajaryhmien välillä (sosioekonominen tausta silloinkin huomioiden, jos mahdollista).
keskiviikko 19. marraskuuta 2008
Sananen rikostilastoista
Soininvaaran blogissa on käyty vilkasta keskustelua raiskaustilastoista ja erityisesti tiettyjen ryhmien niin sanotusta yliedustuksesta kyseisissä tilastoissa.
Yliedustuksen merkitystä vähättelevät keskustelijat ovat valinneet lähtökohdakseen rikostilaston pilkkomisen mahdollisimman pieneen osajoukkoon eli he tarkastelevat vain yhtä rikostyyppiä (tässä tapauksessa raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen (jatkossa lyhyesti raiskaus)), yhtä kansalaisuutta (Somalia) ja yhtä vuotta (2007) kerrallaan. Näin saadaan kyseiset ehdot täyttävien selvitettyjen rikosten lukumäärä absoluuttisesti pieneksi ja tässä tapauksessa nuo ehdot täyttäviä rikoksia on ollut 6 kappaletta. Päättelyn seuraavana askeleena on todeta, että tällaisesta määrästä on törkeää vetää mitään johtopäätöksiä, ja että sehän voi olla esimerkiksi yksittäisen sarjaraiskaajan aiheuttama vääristymä.
Oma lähtökohtani tällaisiin asioihin on totuuden etsiminen (siinä määrin kuin rajalliset taitoni ja varsinkin aikani sen suinkin mahdollistavat). Yritän siis lähestyä tilastoja objektiivisella otteella, eikä ylläoleva analyysi mielestäni ole riittävää kritiikkiä yliedustuksen merkityksen kumoamiseksi.
Suomessa yksittäisten ulkomaalaisryhmien määrät ovat kuitenkin vielä melko pieniä eli vaatimus siitä, että yksittäisen ryhmän yksittäisenä vuotena yksittäisessä rikostyypissä pitäisi saavuttaa absoluuttisesti shokeeraava rikosmäärä, jotta siitä voisi vetää johtopäätöksiä, ei ole mielekäs, vaan asia vaatii tarkempaa selvitystä.
Aloitetaan tarkastelemalla Somalien suorittamien selvitettyjen raiskausten lukumäärän kehitystä vuosittain vuodesta 2000 lähtien. Keskimäärin näitä on ollut 6,5 kappaletta vuodessa, minimin ollessa 2 ja maksimin 15 vuodessa. Somalien tai somalitaustaisten (jatkossa somali) Suomessa asuvien henkilöiden lukumäärän arviointiin käytän kansalaisuuksiin liittyvän ongelmallisuuden vuoksi somalia puhuvien määrää. Samoin varsinaisten kantasuomalaisten määrä arvioitiin suomea, ruotsia ja saamea puhuvien lukumäärän perusteella. Kielten perusteella tilastointi on varmasti ongelmallista, mutta parempia menetelmiä saa ehdottaa.
Oletetaan jatkossa, että raiskauksiin syyllistyvät vain 20-34 -vuotiaat miehet (ei, en ole profeministi). Tätä käytetään vain vertailun vuoksi, jotta suomalaisten ja somalien erilainen ikä- ja sukupuolijakauma tulisi huomioitua. Sekä somalit että suomalaiset siis käsitellään täsmälleen samoin ja mahdollinen yliedustuksen määrä pysyy oikein laskettuna.
Yliedustuksen kerroin vuosittain:
2000 14,6
2001 9,5
2002 3,4
2003 25,6
2004 7,4
2005 12,2
2006 6,0
2007 6,5
Muina vuosina kuin 2002 raiskaavien somalien suhteellinen osuus on tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin raiskaavien suomalaisten suhteellinen osuus 1 prosentin merkitsevyystasolla. Mistään trendinomaisesta kertoimen pienenemisestä ei näy millään tavoin luotettavia merkkejä.
Kannattaa muistaa, että kyseessä on selvitetyt rikokset, joten pieni määrä yksittäisiä sarjaraiskaajia ei voi jatkuvaa moninkertaista yliedustusta selittää yksinkertaisesti siksi, että syylliset ovat (tai ainakin olisi kuulunut olla) lukemassa tiilenpäitä.
Ymmärtääkseni yliedustus löytyy myös Ruotsin ja Norjan tilastoista, jotka kaivan myöhemmin esiin.
Korostan, että en ole tehnyt tätä laskelmaa mustamaalatakseni tiettyä maahanmuuttajaryhmää. Käytin somaleita ainoastaan esimerkkinä, koska se nousi Soininvaaran blogissa esiin. Muistakin ryhmistä ja maahanmuuttajista kokonaisuutena yritän varmasti tehdä tilastoja myöhemmin ja ehdottomasti yritän säilyttää objektiivisen asenteen.
Voidaan turvallisesti olettaa, että maahanmuuttajien osuuden kasvu tulee toteutuessaan Suomessakin johtamaan raiskausten määrän kasvuun. Tilanne on toistaiseksi jotenkuten hallinnassa ja yritetään säilyttää asianlaita sellaisena.
Yliedustuksen merkitystä vähättelevät keskustelijat ovat valinneet lähtökohdakseen rikostilaston pilkkomisen mahdollisimman pieneen osajoukkoon eli he tarkastelevat vain yhtä rikostyyppiä (tässä tapauksessa raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen (jatkossa lyhyesti raiskaus)), yhtä kansalaisuutta (Somalia) ja yhtä vuotta (2007) kerrallaan. Näin saadaan kyseiset ehdot täyttävien selvitettyjen rikosten lukumäärä absoluuttisesti pieneksi ja tässä tapauksessa nuo ehdot täyttäviä rikoksia on ollut 6 kappaletta. Päättelyn seuraavana askeleena on todeta, että tällaisesta määrästä on törkeää vetää mitään johtopäätöksiä, ja että sehän voi olla esimerkiksi yksittäisen sarjaraiskaajan aiheuttama vääristymä.
Oma lähtökohtani tällaisiin asioihin on totuuden etsiminen (siinä määrin kuin rajalliset taitoni ja varsinkin aikani sen suinkin mahdollistavat). Yritän siis lähestyä tilastoja objektiivisella otteella, eikä ylläoleva analyysi mielestäni ole riittävää kritiikkiä yliedustuksen merkityksen kumoamiseksi.
Suomessa yksittäisten ulkomaalaisryhmien määrät ovat kuitenkin vielä melko pieniä eli vaatimus siitä, että yksittäisen ryhmän yksittäisenä vuotena yksittäisessä rikostyypissä pitäisi saavuttaa absoluuttisesti shokeeraava rikosmäärä, jotta siitä voisi vetää johtopäätöksiä, ei ole mielekäs, vaan asia vaatii tarkempaa selvitystä.
Aloitetaan tarkastelemalla Somalien suorittamien selvitettyjen raiskausten lukumäärän kehitystä vuosittain vuodesta 2000 lähtien. Keskimäärin näitä on ollut 6,5 kappaletta vuodessa, minimin ollessa 2 ja maksimin 15 vuodessa. Somalien tai somalitaustaisten (jatkossa somali) Suomessa asuvien henkilöiden lukumäärän arviointiin käytän kansalaisuuksiin liittyvän ongelmallisuuden vuoksi somalia puhuvien määrää. Samoin varsinaisten kantasuomalaisten määrä arvioitiin suomea, ruotsia ja saamea puhuvien lukumäärän perusteella. Kielten perusteella tilastointi on varmasti ongelmallista, mutta parempia menetelmiä saa ehdottaa.
Oletetaan jatkossa, että raiskauksiin syyllistyvät vain 20-34 -vuotiaat miehet (ei, en ole profeministi). Tätä käytetään vain vertailun vuoksi, jotta suomalaisten ja somalien erilainen ikä- ja sukupuolijakauma tulisi huomioitua. Sekä somalit että suomalaiset siis käsitellään täsmälleen samoin ja mahdollinen yliedustuksen määrä pysyy oikein laskettuna.
Yliedustuksen kerroin vuosittain:
2000 14,6
2001 9,5
2002 3,4
2003 25,6
2004 7,4
2005 12,2
2006 6,0
2007 6,5
Muina vuosina kuin 2002 raiskaavien somalien suhteellinen osuus on tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin raiskaavien suomalaisten suhteellinen osuus 1 prosentin merkitsevyystasolla. Mistään trendinomaisesta kertoimen pienenemisestä ei näy millään tavoin luotettavia merkkejä.
Kannattaa muistaa, että kyseessä on selvitetyt rikokset, joten pieni määrä yksittäisiä sarjaraiskaajia ei voi jatkuvaa moninkertaista yliedustusta selittää yksinkertaisesti siksi, että syylliset ovat (tai ainakin olisi kuulunut olla) lukemassa tiilenpäitä.
Ymmärtääkseni yliedustus löytyy myös Ruotsin ja Norjan tilastoista, jotka kaivan myöhemmin esiin.
Korostan, että en ole tehnyt tätä laskelmaa mustamaalatakseni tiettyä maahanmuuttajaryhmää. Käytin somaleita ainoastaan esimerkkinä, koska se nousi Soininvaaran blogissa esiin. Muistakin ryhmistä ja maahanmuuttajista kokonaisuutena yritän varmasti tehdä tilastoja myöhemmin ja ehdottomasti yritän säilyttää objektiivisen asenteen.
Voidaan turvallisesti olettaa, että maahanmuuttajien osuuden kasvu tulee toteutuessaan Suomessakin johtamaan raiskausten määrän kasvuun. Tilanne on toistaiseksi jotenkuten hallinnassa ja yritetään säilyttää asianlaita sellaisena.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)