sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Korkokäyrän antaman ennusteen osuvuus

Tutkitaan kuinka laadukkaita korkoennusteita jenkkien korkokäyrästä voidaan laskea.

Yksittäisen päivän datasta saadaan kaikkiaan 15 erilaista ennustetta (kehittyneemmillä tekniikoilla enemmän), joiden toteutumisen tarkkuutta voidaan melko tarkasti tutkia myöhemmin saman datan pohjalta. Kiinnostavaa ennusteesta tekee muun muassa se, että erittäin hyvillä tiedoilla varustetut ihmiset investoivat merkittäviä summia näihin instrumentteihin, joten korkojen pohjalta laskettavien ennusteiden pitäisi olla huomattavan laadukkaita.

Käytän laskelmissani päivittäistä dataa aikaväliltä 2.1.1990-31.10.2008. Ennusteen laskentatekniikkani ei ole aivan täydellisen moitteeton, mutta antaa suuntaa. Laskennan perusteisiin voi tutustua täältä ja korkolaskennan yksityiskohtien ongelmiin täältä.

Esittämieni graafien otsikkotiedoista ilmenee, mistä ennusteesta on kysymys. Esimerkiksi merkintä 3 x 6 FRA (Forward Rate Agreement) viittaa sellaiseen ennusteeseen, jossa ennustaa kolme kuukautta pitkän joukkovelkakirjalainan (lyhyesti bondin) (nimellis)korkoa kolmen kuukauden kuluttua. Vastaavasti 6 x 12 FRA antaa ennusteen kuuden kuukauden päähän kuuden kuukauden pituiselle bondille. Esimerkiksi kuuden kuukauden päähän tehtävä kolmen kuukauden ennuste merkittäisiin 6 x 9 FRA.

Graafien x-akselilla on ennusteen ja toteutuneen koron erotus prosenttiyksikköinä ja palkin korkeus kertoo, kuinka monta ennustetta osui kyseiselle välille. Ilmoitan kaikissa tapauksissa lisäksi virheen keskiarvon ja keskihajonnan.

Tulokset:

Keskiarvo 0.3556 (%-yks.)
Keskihajonta 0.4615 (%-yks.)


Keskiarvo 0.3419 (%-yks.)
Keskihajonta 0.7999 (%-yks.)


Keskiarvo 0.7764 (%-yks.)
Keskihajonta 1.4187 (%-yks.)


Keskiarvo 0.5551 (%-yks.)
Keskihajonta 1.3347 (%-yks.)


Keskiarvo 0.9102 (%-yks.)
Keskihajonta 1.8136 (%-yks.)


Keskiarvo 0.6502 (%-yks.)
Keskihajonta 1.4070 (%-yks.)


Keskiarvo 0.4908 (%-yks.)
Keskihajonta 1.1100 (%-yks.)


Keskiarvo 0.8042 (%-yks.)
Keskihajonta 1.3957 (%-yks.)

Vaikka keskiarvojen puolesta ennusteet vaikuttavat kohtuullisilta, on keskihajonta kuitenkin niin korkea, että nähdäkseni korkomarkkinoiden kyky ennakoida tulevaa on hyvin kyseenalainen vuotta kauemmaksi. Sitä lyhyemmillä aikaväleillä ennusteet ovat suhteellisen hyviä.

Rikastusta

Youtubesta löytyi pari hälyttävää pätkää. Ensin Sisäasiainministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen haastattelu, jossa hän kertoo tavoitteesta saada 15 vuodessa Suomen tilanne sellaiseksi, että väestöstä 10 prosenttia olisi maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia. Tämä tarkoittaa reilusti yli 20000 maahanmuuttajaa vuodessa seuraavan 15 vuoden ajan. Jokainen varmaan ymmärtää, miltä omat laskelmani näyttävät, jos maahanmuuttajien määräksi vaihdetaan noin 23000 henkeä vuodessa. Kestävää kehitystä?



Viljanen tuntuu ymmärtävän osan ongelmista, mutta on täysin pihalla siitä, minkälaisessa aikataulussa ongelmia voidaan korjata erityisesti, jos maahanmuuttoa samanaikaisesti hyvin voimakkaasti lisätään.

Viljasen haastatteluun on laitettu myös Youtube-vastine:



Olen muuten jatkossa toimittaja Pertti Rönkön fani. Lisää tätä!

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Hypoteesin testaus

Tilastoista vedettävien johtopäätösten kanssa joudutaan elämään epävarmuuden ja epätarkkuuden alaisuudessa. Ajatellaan esimerkiksi, että kolikkoa on heitetty 100 kertaa ja on saatu tulokseksi 51 kruunaa ja 49 klaavaa. Onko nyt pääteltävä, että kolikko on harhainen vai voisiko kyseessä olla puhtaasti sattuma. Saman ongelman kohtaamme käytännössä kaikkia tilastoja tulkitessamme, joten kyseisen epävarmuuden hallinta on laadukkaan keskustelun kannalta ratkaisevan tärkeää.

Keskeinen keino sen määrittämiseen, onko jokin tilastollinen tulos vain sattumaa, on hypoteesin testaus.

Tavallisesti muodostetaan niin sanottu nollahypoteesi H0 ja vaihtoehtoinen hypoteesi H1, joiden totuutta tarkastellaan aineiston perusteella. Aiemmassa kolikonheittoesimerkissä voitaisiin siis ottaa nollahypoteesiksi se, että raha on harhainen ja vaihtoehtoisena hypoteesina olisi se, että raha on harhaton.

Seuraavaksi tutkitaan, onko tilastosta saatu informaatio riittävän vahvaa nollahypoteesin hylkäämiseksi. Testille valitaan merkitsevyystaso, joka ilmaisee, kuinka suuren niin sanotun 1. lajin virheen eli hylkäysvirheen olemme valmiita tekemään eli se kuvaa todennäköisyyttä tapahtumalle, jossa nollahypoteesi on tosi (raha on harhainen), mutta testin tuloksena nollahypoteesi hylätään (eli päättelemme rahan olevan harhaton). Tavallisia valintoja merkitsevyystasoksi ovat yksi tai viisi prosenttia.

Sanokaamme, että olemme kiinnostuneita harrastamaan vedonlyöntiä kolikonheitosta. Mitä suuremmalla summalla olemme pelaamassa, sitä varmempia haluamme aluksi olla siitä, että kolikko on harhaton. Mitä varmempia haluamme olla johtopäätöksestämme, sitä pienempi merkitsevyystaso on valittava.

Testin lopputuloksena nollahypoteesi joko jää voimaan tai se hylätään, mikä antaa todistusaineistoa sen tueksi, että vaihtoehtoinen hypoteesi saattaisi olla oikea. Vaikka nollahypoteesi jäisi voimaan, se ei sinänsä tarkoita, että H0 olisi välttämättä oikea, vaan todistusaineisto ei vain ollut riittävän vakuuttavaa sen hylkäämiseksi.

Disclaimer: Olen tehnyt ja tulen tekemään virheitä blogissani julkaistavissa laskelmissa, koska niiden julkaisukynnys on tarkoitus pitää matalana. Niitä saa ja pitääkin kritisoida, jolloin kenties päästään aikanaan parempaan tulokseen. Olen kiinnostunut oppimisesta ja älyllisestä rehellisyydestä.

sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Maahanmuutto ja huoltosuhteet

Tällä kertaa saadaan laskelmaan mukaan myös väestölliset ja taloudelliset huoltosuhteet.

Väestöllinen huoltosuhde on huollettavien (0-14 -vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden) suhde huoltajiin (15-64 -vuotiaisiin) kerrottuna sadalla. Mitä pienempi luku on, sitä pienempi rasitus työikäisiin kohdistuu.

Taloudellinen huoltosuhde on työvoiman ulkopuolella olevien (eli muun muassa 0-14 -vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ja työttömien) summa suhteessa työllisiin. Mitä pienempi luku on, sitä pienempi rasitus työllisiin kohdistuu.

Vertailin tuloksiani myös Tilastokeskuksen ennusteisiin. Hekin ilman muuta odottavat melko laajamittaista maahanmuuttoa (oma oletukseni jälleen 10000 henkeä vuodessa), koska muuten oletettu syntyvyys ei riitä lähimainkaan ennustettuun väestömäärään. Sain samankaltaisia ennusteita heidän kanssaan, mikäli oletin maahanmuuttajien kokonaishedelmällisyysluvuksi 2,0, mutta graafit olen laatinut oletuksella 3,0. Kantaväestön kokonaishedelmällisyysluvuksi oletetaan 1,84.

Taloudellista huoltosuhdetta Tilastokeskus ei nähdäkseni ennusta ja se onkin vaikeaa työllisyysasteen arvioinnin ongelmallisuuden vuoksi. Laadin ennusteet olettamalla kantaväestön työllisyysasteeksi 70 % (katso EK:n tilasto (pdf)) ja maahanmuuttajien osalta 47 % (katso Thorsin puhe eduskunnassa). Molemmat siis oletetaan toistaiseksi vakioiksi ja tarkempi mallinnus jää myöhempään.

Tällä kertaa myös hetkellä 0 (vastaa vuotta 2007) maassa on maahanmuuttajia. Jako kantaväestöön ja maahanmuuttajiin on aluksi tehty kielen mukaan.

Sitten itse graafit 20 vuoden välein:
Mallissa on tietysti edelleen parannettavaa. Työ jatkuu.

lauantai 22. marraskuuta 2008

Kuolevuuden mallinnus

Olen ehtinyt hieman tutustumaan väestötieteeseen. Huomasin, että aiempi mallini kuolevuudelle ei ollut kovinkaan hyvä, sillä porukkaa ei karsittu riittävästi vanhoista ikäluokista.

Oikeat väestötieteilijät mallintavat kuolemat yksinkertaisella ikäluokkakohtaisella kertoimella, jotka Suomessa on laadittu kunnittain. Oma uusin yritykseni oli miesten osalta kuolemien mallinnus normaalijakaumalla (odotusarvo 76 vuotta, keskihajonta 15 vuotta), josta yksittäisen vuoden aikana kuollut osuus laskettiin ehdollisena todennäköisyytenä niiden joukosta, jotka ovat selvinneet kyseiseen vuoteen asti hengissä. Alla oleva kuva havainnollistaa miesten kuolevuuskertoimia Helsingissä (pylväät) ja oman mallini antamaa arviota kuvaa sininen viiva.
Otan ainakin seuraaviin kahteen demografiseen laskelmaan suoraan käyttöön nämä Helsingin miesten ja naisten kertoimet, jotka yleistän huoletta koko maahan (teen siinä toki virhettä). Uudessa lähestymistavassa on merkittävänä ongelmana se, että en voi yhtä helposti parametreja säätämällä muuttaa odotettavissa olevaa elinikää ja varianssia, mutta tyydytään nyt toistaiseksi tähän.

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Sananen rikostilastoista

Soininvaaran blogissa on käyty vilkasta keskustelua raiskaustilastoista ja erityisesti tiettyjen ryhmien niin sanotusta yliedustuksesta kyseisissä tilastoissa.

Yliedustuksen merkitystä vähättelevät keskustelijat ovat valinneet lähtökohdakseen rikostilaston pilkkomisen mahdollisimman pieneen osajoukkoon eli he tarkastelevat vain yhtä rikostyyppiä (tässä tapauksessa raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen (jatkossa lyhyesti raiskaus)), yhtä kansalaisuutta (Somalia) ja yhtä vuotta (2007) kerrallaan. Näin saadaan kyseiset ehdot täyttävien selvitettyjen rikosten lukumäärä absoluuttisesti pieneksi ja tässä tapauksessa nuo ehdot täyttäviä rikoksia on ollut 6 kappaletta. Päättelyn seuraavana askeleena on todeta, että tällaisesta määrästä on törkeää vetää mitään johtopäätöksiä, ja että sehän voi olla esimerkiksi yksittäisen sarjaraiskaajan aiheuttama vääristymä.

Oma lähtökohtani tällaisiin asioihin on totuuden etsiminen (siinä määrin kuin rajalliset taitoni ja varsinkin aikani sen suinkin mahdollistavat). Yritän siis lähestyä tilastoja objektiivisella otteella, eikä ylläoleva analyysi mielestäni ole riittävää kritiikkiä yliedustuksen merkityksen kumoamiseksi.

Suomessa yksittäisten ulkomaalaisryhmien määrät ovat kuitenkin vielä melko pieniä eli vaatimus siitä, että yksittäisen ryhmän yksittäisenä vuotena yksittäisessä rikostyypissä pitäisi saavuttaa absoluuttisesti shokeeraava rikosmäärä, jotta siitä voisi vetää johtopäätöksiä, ei ole mielekäs, vaan asia vaatii tarkempaa selvitystä.

Aloitetaan tarkastelemalla Somalien suorittamien selvitettyjen raiskausten lukumäärän kehitystä vuosittain vuodesta 2000 lähtien. Keskimäärin näitä on ollut 6,5 kappaletta vuodessa, minimin ollessa 2 ja maksimin 15 vuodessa. Somalien tai somalitaustaisten (jatkossa somali) Suomessa asuvien henkilöiden lukumäärän arviointiin käytän kansalaisuuksiin liittyvän ongelmallisuuden vuoksi somalia puhuvien määrää. Samoin varsinaisten kantasuomalaisten määrä arvioitiin suomea, ruotsia ja saamea puhuvien lukumäärän perusteella. Kielten perusteella tilastointi on varmasti ongelmallista, mutta parempia menetelmiä saa ehdottaa.

Oletetaan jatkossa, että raiskauksiin syyllistyvät vain 20-34 -vuotiaat miehet (ei, en ole profeministi). Tätä käytetään vain vertailun vuoksi, jotta suomalaisten ja somalien erilainen ikä- ja sukupuolijakauma tulisi huomioitua. Sekä somalit että suomalaiset siis käsitellään täsmälleen samoin ja mahdollinen yliedustuksen määrä pysyy oikein laskettuna.

Yliedustuksen kerroin vuosittain:

2000 14,6
2001 9,5
2002 3,4
2003 25,6
2004 7,4
2005 12,2
2006 6,0
2007 6,5


Muina vuosina kuin 2002 raiskaavien somalien suhteellinen osuus on tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin raiskaavien suomalaisten suhteellinen osuus 1 prosentin merkitsevyystasolla. Mistään trendinomaisesta kertoimen pienenemisestä ei näy millään tavoin luotettavia merkkejä.

Kannattaa muistaa, että kyseessä on selvitetyt rikokset, joten pieni määrä yksittäisiä sarjaraiskaajia ei voi jatkuvaa moninkertaista yliedustusta selittää yksinkertaisesti siksi, että syylliset ovat (tai ainakin olisi kuulunut olla) lukemassa tiilenpäitä.

Ymmärtääkseni yliedustus löytyy myös Ruotsin ja Norjan tilastoista, jotka kaivan myöhemmin esiin.

Korostan, että en ole tehnyt tätä laskelmaa mustamaalatakseni tiettyä maahanmuuttajaryhmää. Käytin somaleita ainoastaan esimerkkinä, koska se nousi Soininvaaran blogissa esiin. Muistakin ryhmistä ja maahanmuuttajista kokonaisuutena yritän varmasti tehdä tilastoja myöhemmin ja ehdottomasti yritän säilyttää objektiivisen asenteen.

Voidaan turvallisesti olettaa, että maahanmuuttajien osuuden kasvu tulee toteutuessaan Suomessakin johtamaan raiskausten määrän kasvuun. Tilanne on toistaiseksi jotenkuten hallinnassa ja yritetään säilyttää asianlaita sellaisena.

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Kehitysapu

Saamme sillointällöin lukea, että Suomen pientä kehitysavun osuutta bruttokansantulosta (vain 0,44 %) paheksutaan. Haluaisin hieman antaa perspektiiviä, mitä tuo "vain" 0,44 % bruttokansantulosta tarkoittaa.

Ensinnäkin Suomen maksama osuus ei ole mitenkään erityisen pieni, vaan OECD:n taulukosta ilmenee, että vain yhdeksän maata (luultavasti koko maailmassa) on 2007 antanut suuremman osuuden kuin Suomi (0,40 %) keskiarvon ollessa 0,28 % rikkaiden länsimaiden osalta.

Lisäksi tarpeita on kyllä kotimaassakin. Nykyinen kehitysapuun käytetty summa on samaa suuruusluokkaa kuin opintotukeen käytettävä. Kannattaa pitää mielessä, että näitä rahoja jaetaan samasta yhteisestä kassasta ja johonkin kohdistettu euro on jostain muualta pois, mitään itsestään täyttyvää rahakirstua ei ole olemassa. Kehitysavun lisääminen tarkoittaa punakynän käyttöä jonnekin muualle, minkä kohteen jakopolitiikkaa kannattavat poliitikot toivottavasti automaattisesti mainitsevat samassa yhteydessä, kun vaativat kehitysavun lisäämistä. Verojen nostaminen tai syömävelan ottaminen ei voi aina olla kestävä ratkaisu, mutta asia vaatii laajempaa käsittelyä kuin tässä on mahdollista.

Onko kehitysavun hyödystä sitten näyttöä? Viittaan Der Spiegelin artikkeliin, jossa afrikkalainen ekonomisti James Shikwati ilmasee toiveensa: "Jumalan tähden, lopettakaa kehitysapu." Hän menee jopa niin pitkälle, että kertoo avun tuottavan enemmän haittaa kuin hyötyä. Mielestäni häntä kannattaa kuunnella monessa suhteessa. Apu muun muassa häiritsee normaalia markkinataloudellista yritteliäisyyden heräämistä alueella, joten parasta mitä voimme tehdä on kannustaa heitäkin osallistumaan globaaliin palvelujen ja hyödykkeiden tuotantoon ja ostetaan heidän valmistamiaan tuotteita ilman tulleja. Shikwatin näkemykset saavat tukea muustakin tutkimuksesta.

Onko nyt siis tulkittava, että Vihreiden ja heidän hengenheimolaistensa tavoite kehitysavun nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (he käyttävät tosin ohjelmassaan ilmeisen virheellistä termiä bruttokansantuote) kaikkien aikojen ovelin juoni köyhien Afrikan valtioiden pitämiseksi köyhinä vai mistä tässä on kysymys. Toisaalta tämä kai on sitä, mitä kohtuudella voi odottaa puolueelta, joka fanaattisesti vastustaa sekä ydinvoimaa että hiilidioksidipäästöjä.

Tämä riittäköön siitä, miten asiat tehdään väärin. Yritetään vielä luoda silmäys siihen, miten asiat oikeasti pitää tehdä.

Tunnetusti Kiinan talouskasvu vuoden 1978 uudistusten jälkeen on nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä. Prosessin käyntiin paneva voima on ollut maan avautuminen ulkomaisille investoinneille ja saatavissa olleet halvat kädet. Mielestäni niitä pitäisi olla saatavissa myös Afrikassa, joten yksityissektorin investointibuumille Afrikkaan ei pitäisi olla mitään esteitä, jos yhteiskunnalliset olot sen suinkin sallivat. Nähdäkseni Kiinan menestyksen salaisuus on huomattavasti lähempänä omia visioitani kuin Vihreän liiton visiota, jonka mukaan kehitysapua pitäisi merkittävästi lisätä.

Kiinan malli on sitä parasta mahdollista "kehitysapua", jolla on oikeasti vaikutusta.

torstai 13. marraskuuta 2008

Astrid Thors kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä

Alla oleva Youtube-pätkä osoittaa selvästi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin olevan kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä. Joko hän ei ole tutustunut hallinnonalaansa tai hän tietoisesti valehtelee, jätän lukijan päätettäväksi, kumpi on pahempi vaihtoehto.



Tarkistin videolla olevan väitteen ja se pitää paikkansa. Viittaan siis lopussa mustalla ruudulla olevaan tekstiin, en valitettavasti Suomen maahanmuuttoministeriin. Vaadin eroa.

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Musta kulta

Eräs syy tämän blogin aloittamiseen oli se, että voisin laajentaa sivistystäni erilaisten asioiden suhteen. Tahtoo siis sanoa, että tekstini eivät ole minkään kaikkien alojen asiantuntijan tuotoksia, vaan enemmänkin yritys päästä brassailemaan knoppitiedoilla baaritiskillä. Öljyn ehtyminen on aiheena tästä näkövinkkelistä tarkastelun arvoinen.

Lähdetään liikkeelle nykyisestä kulutuksesta, joka on suuruusluokkaa 85 miljoonaa barrelia päivässä eli suunnilleen 31 miljardia barrelia vuodessa. Vuodesta 1965 vuoteen 2006 sain graafista luettua kulutuksen kasvunopeudeksi noin 2,3 % vuodessa. Kiinan kulutuksen kasvu samalla aikavälillä on tietysti suhteellisesti ottaen valtavan suurta, mutta pohjalta on helppo ponnistaa. Talouskasvu näyttää kuitenkin vielä herran vuonna 2006 kuluttaneen myös öljyä eli oletetaan näin olevan myös lähitulevaisuudessa.

Minkälaiset öljyreservit nykytiedon valossa on olemassa? Asiasta on tietysti olemassa erilaisia arvioita, mutta nyt ei ollakaan kiinnostuneita yksityiskohdista, vaan hyvin karkeista arvioista. Wikipedia ilmoittaa 12 isoimman reservin omistavan maan yhteiseksi reserviksi arvion 1,137 biljoonaa barrelia. Niiden tuotanto vastaa karkeasti 60 % koko maailman tuotannosta, joten stetsonista vetämällä päädytään reservin arvioon 1,9 biljoonaa barrelia.

Katsotaan sitten vaihtoehtoja perinteiselle helposti jalostettavalle öljylle. Öljyliuske, öljyhiekka, ja esimerkiksi kivihiilen käsittely Fischer-Tropsch-menetelmällä mainitaan tässä yhteydessä usein.

Öljyliuskeen reservi on arvioitu Wikipediassa 3 biljoonan eli 3000 miljardin barrelin kokoiseksi, joten jos sitä päästään tehokkaasti hyödyntämään ennen kuin tavallinen öljy käy vähiin, niin ongelmia ei ole lähitulevaisuudessa tiedossa. Suomalainen Wikipedia kertoo, että Viron sähköntuotannosta kolme neljännestä perustuu öljyliuskeeseen, joten ainakin yleisesti ottaen energian lähteenä se on kelvollinen, joskin öljyksi muuttaminen on taloudellisien tekijöiden ansiosta ollut ongelmallisempaa. Käytännön kokemukset öljyksi muuttamisessa lienevät vähäisiä, joten laskelmointi nykytiedon valossa on hyvin ongelmallista.

Öljyhiekan suurimmat reservit ovat Kanadassa, jossa on ollut kaupallista alan kaivostoimintaa vuodesta 1967 lähtien. Ymmärtääkseni vuonna 2006 tuotanto on ollut 1,25 miljoonaa barrelia päivässä ja uusia projekteja on kovasti käynnissä. Reservi yksin Kanadassa on 1,75 biljoonaa barrelia, josta 10 % on jalostettavissa nykyisillä menetelmillä ja öljyn hinnalla.

Kivihiilen reserviä löytyy 900 miljardia tonnia, mutta sitä toki tarvitaan muuhunkin kuin öljyn tuottamiseen. Nykyinen kulutus on 6,2 miljardia tonnia vuodessa, jolla pelkästään säkin pohja näkyy 145 vuodessa nollakasvulla. En löytänyt kivihiilen kulutuksesta kehityksestä mitään hyvää lähdettä, mutta 2006 maailman kivihiilen kulutus oli kasvanut 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Coal-to-oil -tehtaan kustannuksista löysin seuraavan katkelman:

Single plant capable of producing about 80,000 barrels of oil equivalent a day would cost an estimated $6 billion or more to build.

Menetelmää on kuitenkin käytetty Saksassa maailmansotien aikana (tuotanto vuonna 1944 oli 124 000 barrelia päivässä) ja nykyään käytetään Etelä-Afrikassa, joten se on aivan käytännössä mahdollista toteuttaa. Eteläafrikkalainen yritys Sasol pystyy tällä hetkellä tuottamaan ymmärtääkseni maan 502 000 barrelin päiväkäytöstä 30 % eli noin 150 000 barrelia päivässä. Uuden tehtaan rakentamiseen menee vuosikymmen, joten ihan hetkessä laajamittaista tuotantoa ei tällä tavalla pystyyn polkaista. Monia vastaavia projekteja on ilmeisesti kuitenkin käynnissä.

Optimisti keittää ylläolevista aineksista keitoksen, jonka perusteella mitään öljyn ehtymisen vaaraa ei ole, eikä tule, vielä pitkiin aikoihin. Realistisen laskelman tekemistä vaikeuttaa öljyliuskeen ja öljyhiekan reservien arvioinnin vaikeus. Myös tuotannon käynnistämisen kasvuvauhdin arviointi on arvaustasolla. Kaiken lisäksi talouden pitäisi kasvaa, mutta ihan välittömiä apuvoimia tavallisen öljyn rinnalle ei näytä olevan tulossa, vaikka öljyhiekasta saatava tuotanto kasvaisi esim. 20 % vuodessa.

Katselen kerättyä informaatiota tarkemmin paremmalla ajalla.

sunnuntai 9. marraskuuta 2008

Laskelma maahanmuutosta

Tein pienen hypoteettisen laskelman maahanmuuton vaikutuksesta Suomen väestön rakenteeseen. Käyn lyhyesti läpi keskeisiä oletuksia, mutta jos lukijat ovat kiinnostuneita tarkemmasta käsittelystä, kysykää kommenteissa.

Tämä laskelma tulee olemaan vain ensimmäinen pitkässä sarjassa, jossa mallia on kaiken aikaa tarkoitus parantaa ja lisäksi lähtötietojen tarkkuutteen kiinnitetään jatkossa lisää huomiota. Tätä voi siis pitää vasta suuntaa-antavana vedoksena, mutta toki se jotain kertoo.

Lähdetään tässä laskelmassa siitä, että alussa maassa ei ole yhtään maahanmuuttajaa, vaan koko väestöä kutsutaan kantaväestöksi. Maahanmuuttajia alkaa virrata maahan 10000 hengen vuosivauhtia (puolet miehiä, puolet naisia) ja heidän kokonaishedelmällisyyslukunsa on koko tarkastelun ajan 4,0. Maahanmuuttajien iät arvotaan Exp(0,07)-jakaumasta eli voidaan ajatella heidän lähtömaansa väestön jakauman olevan seuraavan kuvan kaltainen:
Löysin Tilastokeskuksesta Suomen nykyisen väestön (2007) ikäjakauman, missä vasemmalla ovat miehet ja oikealla naiset:
Kantaväestön osalta oletetaan kokonaishedelmällisyysluvun olevan 1,83 koko tarkastelun ajan. Sekä kantaväestölle että maahanmuuttajille syntyy enemmän poikia kuin tyttöjä, suhdeluvun ollessa 1,05. Mitään muuta maahanmuuttoa ei ole, eikä maastamuuttoa ole. Kuolevuus mallinnetaan toistaiseksi kaikille samalla normaalijakaumalla, mutta pystyn tekemään laskelmat myös vaihtuvilla kuolevuusjakaumilla. Tilastokeskuksen data oli kasattu viiden vuoden osiin ja kaikki vähintään 75-vuotiaat on laitettu samaan ryhmään. Siksi kuvaaja näyttää yläosasta vähän huonolta, mutta yritän löytää tarkempaa dataa myöhempiin laskelmiin.

Katsotaan tilannetta 20 vuoden välein:
Enempää tuskin tarvitsee näyttää. Eiköhän kannattaisi ottaa tässä väestö- ja maahanmuuttopolitiikassakin ohjenuoraksi niin sanottu kestävä kehitys ja suunnitteluperiodi kannattaa ottaa riittävän pitkäksi, jotta ilmiöiden vaikutus käy selväksi.

torstai 6. marraskuuta 2008

Rauhan ja suvaitsevaisuuden uskonto

Ylen radiouutisissa on kiinnostavia uutisia Berliinin tilanteesta. Viittaan Pertti Rönkön raporttiin, joka alkaa kohdasta 20:10.

Muutamia kiinnostavia lainauksia, joita en pyri irroittamaan asiayhteydestään [hakasulkujen kommentti allekirjoittaneelta]:

"Berliinissä sukupuolivähemmistöihin [toimittaja tarkoittanee seksuaalivähemmistöjä] kuuluvat ovat joutuneet viimeaikoina musliminuorten solvausten ja pahoinpitelyjen kohteiksi. Eräänä syynä pidetään maahanmuuttajien keskuudessa lietsottua homovihaa."

"Islamilaisen lehden mukaan homoja ja lesboja ei saisi kätellä, koska heistä tarttuu iho- ja muita tauteja."

"Homo- ja lesbojärjestöt sekä kaupungin maahanmuuttajavaltuutettu on tehnyt lehteä vastaan rikosilmoituksen kansankiihotuksesta. "

"Saksan poliisi ei kirjaa poliittisista syistä pahoinpitelijöiden etnistä taustaa, kuten ei myöskään uhrin sukupuolista suuntautuneisuutta, mutta homo- ja lesbojärjestöjen omien selvitysten mukaan useimmissa tapauksissa asialla ovat olleet turkkilaisten ja arabipoikien jengit. "

On aivan selvää, että laajamittainen muslimimaahanmuutto tulisi toteutuessaan johtamaan myös Suomessa samanlaisiin ääri-ilmiöhin. Luulisi, että SETA olisi kiinnostunut tällaisesta ja vaihtoehtoväki harkitsisi jatkossa tarkoin, onko muslimimaahanmuutto heidän kannaltaan toivottavaa ja käyttäisi sitten äänensä vaaleissa järkevällä tavalla.

Pitääkö meidän suomalaisten välttämättä oppia kaikki kantapään kautta vai osattaisiinko ottaa oppia muiden virheistä? Toimimalla jo etukäteen vältetään ongelmat kaikkein helpoiten.