Tässä itsenäisyyspäivän kunniaksi Mikael Sandströmin (Ruotsin Kokoomus) avautuminen maahanmuuttokriisistä ja keskustelua aiheesta.
Haitallisen maahanmuuton realiteetit alkavat selvitä hitaammillekin. Toivotaan tämän herättelevän myös kotimaisia päättäjiä. Harjoitetun politiikan täytyy olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.
tiistai 6. joulukuuta 2016
tiistai 17. toukokuuta 2016
Syy Vihreiden olemassaoloon
Olen löytänyt tiivistetyn selityksen, miksi Vihreät ovat olemassa, ja miten heidän politiikkansa voi löytää äänestäjiä. Alla on kuvakaappaus Jan Emblemsvågin kirjasta Reengineering Capitalism: From Industrial Revolution towards Sustainable Development.
Havaitaan, että naisäänestäjien ja jopa monien opiskelijoiden riskikokemus ydinvoiman osalta on merkittävästi virheellinen. Pelimiehet ymmärtävät, että jos markkinoilla on toimijoita, joiden käsitys mistä tahansa asiasta on pahasti virheellinen, asiaa voidaan hyödyntää. Näin syntyy elintilaa poliittiselle liikkeelle, jonka keskeisellä teesillä ei ole järkiperusteita.
Havaitaan, että naisäänestäjien ja jopa monien opiskelijoiden riskikokemus ydinvoiman osalta on merkittävästi virheellinen. Pelimiehet ymmärtävät, että jos markkinoilla on toimijoita, joiden käsitys mistä tahansa asiasta on pahasti virheellinen, asiaa voidaan hyödyntää. Näin syntyy elintilaa poliittiselle liikkeelle, jonka keskeisellä teesillä ei ole järkiperusteita.
torstai 11. helmikuuta 2016
Jatkokommentti Vartiaisen päättelyistä
Teoksessaan Työvoima tehokkaaseen käyttöön (pdf) Juhana Vartiainen esittelee päättelynsä ytimen sivulla 38. Hän kirjoittaa:
"Näitä tarjontatekijöitä kohentamalla saadaan siis lisää työllisyyttä, vaikka kansantaloudessa olisi työttömiäkin."
Hän jatkaa osuvasti alaviitteessä:
"Tähän nyrkkisääntöön on kuitenkin yksi poikkeus: vaikka työttömyysaste ei riipukaan työvoiman määrästä, työvoiman määrän muutos voi tietenkin vaikuttaa työttömyyteen jos työvoiman koostumus muuttuu. Eri ikä- ja koulutusryhmillä on erilaiset rakenteelliset työttömyysasteet, ja siksi koko kansantalouden rakenteellinen työttömyys muuttuu jonkin verran kun työvoiman koostumus muuttuu."
Vartiainen on siis ymmärtänyt ajattelunsa puutteen, mutta ei ole suhtautunut vakavasti maahanmuutosta seuraavaan työvoiman koostumuksen radikaaliin muutokseen. Saimme alustavaa tietoa asiasta tällä viikolla. Tällä hetkellä maahamme tulevasta muuttoliikkeestä siis noin 20 prosenttia ei kykene lukemaan tai kirjoittamaan mitään kieltä. Myös Saksasta saadut tiedot ovat vastaavia ja lisäksi on saatavissa tietoa, että vähintään puolet maahanmuuttajista on psyykkisesti sairaita.
Niina Halme on gradussaan tutkinut kahdeksan luku- ja kirjoitustaidottoman kehitystä suomen kielessä kuuden kuukauden intensiivisen opiskelun päätteeksi. Tiivistelmässä kerrotaan seuraavaa:
"Tuloksista käy ilmi informanttiryhmän heterogeenisuus. Heikoimman ja parhaimman testisuorituksen välillä on suuria eroja. Tulos osoittaa, kuinka jokainen oppija oppii yksilöllisten voimavarojensa mukaan omalla vauhdillaan. Kolme informanteista ei kykene vielä lukemaan mekaanisella tasolla, kun taas neljä informanttia osoittaa oppineensa funktionaalisen lukutaidon alkeet. Yksi informanteista osoittaa ymmärtävänsä mekaanisen lukutaidon periaatteen mutta ei vielä kykene lukemaan itsenäisesti. Tasoeroja kuvaa seuraava esimerkki: Tehtävässä 5 tuli jatkaa annettuja lauseita, joista ensimmäinen täydennettävä alkoi sanalla Puhelin. Paras oppija täydensi lauseen Puhelin SOITA ja heikoin oppija Puhelin PUNEATE TUAIEN."
Onko meillä ylipäätään mitään resursseja ja organisaatioita tällaisen intensiivisen opetuksen tarjoamiseen. Epäilen sitä suuresti.
Samuli Salmisen tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous (pdf) kerrotaan, että Somaliasta ja Irakista tulleiden maahanmuuttajien julkisen talouden nettovaikutus oli -12400 euroa/henkilö vuonna 2011. Samasta lähteestä saadaan myös työllistyneiden maahanmuuttajien nettovaikutukset -2 998 euroa/henkilö (Somalia) ja -4 174 euroa/henkilö (Irak). Esitän väitteen, että resurssimme nyt maahan muuttavien kotouttamiseksi ovat vähäisemmät kuin kotoutettaessa näitä henkilöitä, joita Salmisen tutkimuksessa esiintyy. Ei ole realistista olettaa tulosten paranevan, vaan päinvastoin.
En odota näiden tietojen pohjalta nykyisestä maahanmuutosta suurta menestystarinaa. Toivottavasti päättäjät eivät noudata Vartiaisen tarjontatekijöitä lisäävää linjaa pohtimatta erittäin huolellisesti strategian riskejä.
"Näitä tarjontatekijöitä kohentamalla saadaan siis lisää työllisyyttä, vaikka kansantaloudessa olisi työttömiäkin."
Hän jatkaa osuvasti alaviitteessä:
"Tähän nyrkkisääntöön on kuitenkin yksi poikkeus: vaikka työttömyysaste ei riipukaan työvoiman määrästä, työvoiman määrän muutos voi tietenkin vaikuttaa työttömyyteen jos työvoiman koostumus muuttuu. Eri ikä- ja koulutusryhmillä on erilaiset rakenteelliset työttömyysasteet, ja siksi koko kansantalouden rakenteellinen työttömyys muuttuu jonkin verran kun työvoiman koostumus muuttuu."
Vartiainen on siis ymmärtänyt ajattelunsa puutteen, mutta ei ole suhtautunut vakavasti maahanmuutosta seuraavaan työvoiman koostumuksen radikaaliin muutokseen. Saimme alustavaa tietoa asiasta tällä viikolla. Tällä hetkellä maahamme tulevasta muuttoliikkeestä siis noin 20 prosenttia ei kykene lukemaan tai kirjoittamaan mitään kieltä. Myös Saksasta saadut tiedot ovat vastaavia ja lisäksi on saatavissa tietoa, että vähintään puolet maahanmuuttajista on psyykkisesti sairaita.
Niina Halme on gradussaan tutkinut kahdeksan luku- ja kirjoitustaidottoman kehitystä suomen kielessä kuuden kuukauden intensiivisen opiskelun päätteeksi. Tiivistelmässä kerrotaan seuraavaa:
"Tuloksista käy ilmi informanttiryhmän heterogeenisuus. Heikoimman ja parhaimman testisuorituksen välillä on suuria eroja. Tulos osoittaa, kuinka jokainen oppija oppii yksilöllisten voimavarojensa mukaan omalla vauhdillaan. Kolme informanteista ei kykene vielä lukemaan mekaanisella tasolla, kun taas neljä informanttia osoittaa oppineensa funktionaalisen lukutaidon alkeet. Yksi informanteista osoittaa ymmärtävänsä mekaanisen lukutaidon periaatteen mutta ei vielä kykene lukemaan itsenäisesti. Tasoeroja kuvaa seuraava esimerkki: Tehtävässä 5 tuli jatkaa annettuja lauseita, joista ensimmäinen täydennettävä alkoi sanalla Puhelin. Paras oppija täydensi lauseen Puhelin SOITA ja heikoin oppija Puhelin PUNEATE TUAIEN."
Onko meillä ylipäätään mitään resursseja ja organisaatioita tällaisen intensiivisen opetuksen tarjoamiseen. Epäilen sitä suuresti.
Samuli Salmisen tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous (pdf) kerrotaan, että Somaliasta ja Irakista tulleiden maahanmuuttajien julkisen talouden nettovaikutus oli -12400 euroa/henkilö vuonna 2011. Samasta lähteestä saadaan myös työllistyneiden maahanmuuttajien nettovaikutukset -2 998 euroa/henkilö (Somalia) ja -4 174 euroa/henkilö (Irak). Esitän väitteen, että resurssimme nyt maahan muuttavien kotouttamiseksi ovat vähäisemmät kuin kotoutettaessa näitä henkilöitä, joita Salmisen tutkimuksessa esiintyy. Ei ole realistista olettaa tulosten paranevan, vaan päinvastoin.
En odota näiden tietojen pohjalta nykyisestä maahanmuutosta suurta menestystarinaa. Toivottavasti päättäjät eivät noudata Vartiaisen tarjontatekijöitä lisäävää linjaa pohtimatta erittäin huolellisesti strategian riskejä.
tiistai 26. tammikuuta 2016
Vahvimman laki
Tämä voi tulla joillekin järkytyksenä, mutta ihmiset ovat eläimiä ja keskuudessamme vallitsee muuallakin eläinmaailmassa tuttu vahvimman laki. Tämä tarkoittaa, että jos jollakin ryhmällä on fyysinen ylivoima, ryhmä tekee ihan mitä huvittaa.
Sivistynyt länsimainen yhteiskunta on mahdollinen ainoastaan siksi, että valtiokoneistolla on fyysinen ylivoima ja tämän koneiston toimintaa kontrolloidaan lakisääteisesti demokraattisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Jos maahan päästetään ryhmiä, joiden voimavarat ovat suuremmat kuin poliisin, tapahtuu katastrofi. Tämä on syytä pitää mielessä mietittäessä maahanmuuttopoliittisia linjauksia ja poliisin resursseja.
Ei ole mitään luonnonlakia, joka takaa poliisin aina pärjäävän vastustajille. Resurssien on oltava haasteiden mukaisia. Lainsäädännöllä kontrolloidun osapuolen täytyy olla vahvin.
Sivistynyt länsimainen yhteiskunta on mahdollinen ainoastaan siksi, että valtiokoneistolla on fyysinen ylivoima ja tämän koneiston toimintaa kontrolloidaan lakisääteisesti demokraattisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Jos maahan päästetään ryhmiä, joiden voimavarat ovat suuremmat kuin poliisin, tapahtuu katastrofi. Tämä on syytä pitää mielessä mietittäessä maahanmuuttopoliittisia linjauksia ja poliisin resursseja.
Ei ole mitään luonnonlakia, joka takaa poliisin aina pärjäävän vastustajille. Resurssien on oltava haasteiden mukaisia. Lainsäädännöllä kontrolloidun osapuolen täytyy olla vahvin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)