Valmistautuminen feissaukseen

Halla-ahon valitsijayhdistyksen allekirjoitusten keräykseen osallistuakseni olen päättänyt valita suoran kansalaisvaikuttamisen tien. Kerään tähän lyhyesti keskeiset tarkistettavissa olevat väitteet, joilla allekirjoitus tuntuu useimmilta irtoavan.

-Vuoteen 2008 asti pärjättiin 15 vastaanottokeskuksella, mutta nyt ollaan perustamassa vuoden sisällä 40-50 uutta vastaanottokeskusta (Turun Sanomat 10.3.2009).

-Ulkomaalaislain muutoksesta alkeet Mäki-Ketelältä. Suurin osa ei-työperäisistä maahanmuuttajista on oleskeluluvan tai turvapaikan saaneita. He eivät ole pakolaisia.

-Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo:
"Tuhatta luvan saanutta somalialaista tai irakilaista kohti maahan saapuu pari vuoden aikana 3 000–4 000 heidän perheenjäsentään" (Helsingin Sanomat 20.12.2008). Nämä henkilöt eivät käy läpi turvapaikkatutkintaa, vaan saavat automaattisesti oleskeluluvan (Mtv3: 45 minuuttia (Bisnestä turvapaikkakeskuksilla)). Perheenyhdistämisiä on tutkittu Yhdysvalloissa ja DNA-testien perusteella on todettu, että vain 20 % pyrkijöistä oli väittämäänsä sukua toisilleen. Yhdysvallat on lopettanut afrikkalaispakolaisten perheenyhdistämiset (MTV 3 21.8.2008).

-Ruotsissa on professori Jan Ekberg arvioinut maahanmuuttajien kuluttavan 30-40 miljardia kruunua (2,8-3,7 miljardia euroa) vuodessa enemmän verotuloja kuin he niitä maksavat suoraan ja välillisesti. Lähteet SvD ja Jan Ekberg, "Immigration to Sweden: Success or Failure?", AEMI Journal Vol. 3, 2005, pp. 33-41 (pdf).

-Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen ilmoittamat luvut: alle 16-vuotiaan turvapaikanhakijan ryhmäkotipaikan hinta 57000 euroa/vuosi, nuorille tukiasumispaikat ovat vähän edullisempia eli kustannustaso on noin 30 000 euroa/vuosi, aikuispaikka vastaanottokeskuksessa maksaa alle 17000 euroa/vuosi (Ajankohtainen kakkonen: Ankkurilapset (27.1.2009), osa 1, osa 2, osa 3).

-Työttömyystilasto kansanryhmittäin Työministeriöstä (pdf).

-Demografia ja taloudellinen huoltosuhde pääasiassa Pitkätukan materiaalin ja omien laskelmien pohjalta. Demografisesta osuudesta voidaan yksinkertaistetusti todeta, että ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvoi viime vuonna yli 10 prosenttia ja kantasuomalaisten määrä kasvoi promillen eli prosentin kymmenesosan (Tilastokeskus).

-Myös Muutama täky Illmanin Mikalle voi tietysti nousta esiin. Effi on asettunut tukemaan Halla-ahoa. Myös imaami Chebabin lausunnot ovat kiinnostavia.

Verkkoviha kukoistaa -paneelikeskustelu 31.3.2009

Tarkoituksenamme oli käydä videokuvaamassa verkkovihaa käsitellyt keskustelu, mutta tiedustellessani ministeri Thorsilta (avustajan välityksellä), olisiko sopivaa kuvata tilaisuus, sain vastaukseksi "videokuvaaminen ei ole toivottavaa, koska se voisi häiritä keskustelua". Katsoin korrektiksi noudattaa toivomusta, vaikka tiedostin, ettei se ollut millään muotoa pakollista. Jatkossa olemme tarvittaessa sinnikkäämpiä, koska tunnemme oikeutemme. Hommafoorumin kannalta voitoksi voidaan laskea, että ministeri ei vaikuta halukkaalta lähtemään foorumilaisten kanssa tarkasti dokumentoitavaan väittelyyn.


Varsinaiset panelistit olivat Arcadan mediakulttuurin opettaja Tiina Räisä (vas.), ministeri Astrid Thors ja ylitarkastaja Yrsa Nyman Vähemmistövaltuutetun toimistosta.

Keskustelu noudatti ennalta-arvattavaa yksimielistä linjaa, eikä esimerkiksi teknisistä ratkaisuista käytännössä keskusteltu. Poliisin ilmiantonappi ja henkilökunnan moderointin mainittiin, mutta siihen jäivät varsinaiset vaikutuskeinot.

Kun puhutaan verkkovihasta, puhutaan tietenkin maahanmuutosta ja Halla-ahosta, mutta myös suomenruotsalaisista ja romaneista. Olin yllättynyt siitä, miten vähäisellä huumorintajulla ruotsin kieliset suhtautuvat muun muassa väsyneeseen homotteluläppään. Halla-ahon katsottiin herkästi yleistävän väitteitään koko kansanryhmään, mitä pidän jossain määrin olkiukkomaisena, mutta on myönnettävä väitteessä olevan hieman perää. Räisä nosti esiin verkkokeskustelujen yleisesti ottaen heikon argumentaation muun muassa Helsingin Sanomissa, johon toki täytyy yhtyä. Täsmällisesti muotoillut argumentit ovat kuitenkin niin vaikeita seurattavia, että useimmilla ei riitä kiinnostusta tai kykyä sellaisen keskustelun seuraamiseen, eikä Halla-aholla olisi likimainkaan nykyisen kaltaista kannatusta, mikäli hän olisi tällaista yrittänyt.

Ainoa varsinaisesti kiinnostava osuus oli, kun Thors avoimesti myönsi maahanmuutosta seuraavan ongelmia. Nähdäkseni maahanmuuttokeskustelun täytyykin siirtyä toistaiseksi nähdystä mustavalkoisesta huomattavasti hienosyisempään argumentaatioon, johon yritän myös antaa oman panokseni. On pyrittävä tutkimaan sitä, minkälaisia kustannuksia ja ongelmia tietyn laajuisesta ja laatuisesta maahanmuutosta seuraa, ja tämän jälkeen kansan on saatava sanoa valistunut mielipiteensä siitä, mikä näyttää parhaalta ratkaisulta.