Väestöllinen huoltosuhde on huollettavien (0-14 -vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden) suhde huoltajiin (15-64 -vuotiaisiin) kerrottuna sadalla. Mitä pienempi luku on, sitä pienempi rasitus työikäisiin kohdistuu.
Taloudellinen huoltosuhde on työvoiman ulkopuolella olevien (eli muun muassa 0-14 -vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ja työttömien) summa suhteessa työllisiin. Mitä pienempi luku on, sitä pienempi rasitus työllisiin kohdistuu.
Vertailin tuloksiani myös Tilastokeskuksen ennusteisiin. Hekin ilman muuta odottavat melko laajamittaista maahanmuuttoa (oma oletukseni jälleen 10000 henkeä vuodessa), koska muuten oletettu syntyvyys ei riitä lähimainkaan ennustettuun väestömäärään. Sain samankaltaisia ennusteita heidän kanssaan, mikäli oletin maahanmuuttajien kokonaishedelmällisyysluvuksi 2,0, mutta graafit olen laatinut oletuksella 3,0. Kantaväestön kokonaishedelmällisyysluvuksi oletetaan 1,84.
Taloudellista huoltosuhdetta Tilastokeskus ei nähdäkseni ennusta ja se onkin vaikeaa työllisyysasteen arvioinnin ongelmallisuuden vuoksi. Laadin ennusteet olettamalla kantaväestön työllisyysasteeksi 70 % (katso EK:n tilasto (pdf)) ja maahanmuuttajien osalta 47 % (katso Thorsin puhe eduskunnassa). Molemmat siis oletetaan toistaiseksi vakioiksi ja tarkempi mallinnus jää myöhempään.
Tällä kertaa myös hetkellä 0 (vastaa vuotta 2007) maassa on maahanmuuttajia. Jako kantaväestöön ja maahanmuuttajiin on aluksi tehty kielen mukaan.
Sitten itse graafit 20 vuoden välein:
Mallissa on tietysti edelleen parannettavaa. Työ jatkuu.
1 kommentti:
Ei hyvältä näytä Suomen kohtalo:(
Lähetä kommentti