Musta kulta

Eräs syy tämän blogin aloittamiseen oli se, että voisin laajentaa sivistystäni erilaisten asioiden suhteen. Tahtoo siis sanoa, että tekstini eivät ole minkään kaikkien alojen asiantuntijan tuotoksia, vaan enemmänkin yritys päästä brassailemaan knoppitiedoilla baaritiskillä. Öljyn ehtyminen on aiheena tästä näkövinkkelistä tarkastelun arvoinen.

Lähdetään liikkeelle nykyisestä kulutuksesta, joka on suuruusluokkaa 85 miljoonaa barrelia päivässä eli suunnilleen 31 miljardia barrelia vuodessa. Vuodesta 1965 vuoteen 2006 sain graafista luettua kulutuksen kasvunopeudeksi noin 2,3 % vuodessa. Kiinan kulutuksen kasvu samalla aikavälillä on tietysti suhteellisesti ottaen valtavan suurta, mutta pohjalta on helppo ponnistaa. Talouskasvu näyttää kuitenkin vielä herran vuonna 2006 kuluttaneen myös öljyä eli oletetaan näin olevan myös lähitulevaisuudessa.

Minkälaiset öljyreservit nykytiedon valossa on olemassa? Asiasta on tietysti olemassa erilaisia arvioita, mutta nyt ei ollakaan kiinnostuneita yksityiskohdista, vaan hyvin karkeista arvioista. Wikipedia ilmoittaa 12 isoimman reservin omistavan maan yhteiseksi reserviksi arvion 1,137 biljoonaa barrelia. Niiden tuotanto vastaa karkeasti 60 % koko maailman tuotannosta, joten stetsonista vetämällä päädytään reservin arvioon 1,9 biljoonaa barrelia.

Katsotaan sitten vaihtoehtoja perinteiselle helposti jalostettavalle öljylle. Öljyliuske, öljyhiekka, ja esimerkiksi kivihiilen käsittely Fischer-Tropsch-menetelmällä mainitaan tässä yhteydessä usein.

Öljyliuskeen reservi on arvioitu Wikipediassa 3 biljoonan eli 3000 miljardin barrelin kokoiseksi, joten jos sitä päästään tehokkaasti hyödyntämään ennen kuin tavallinen öljy käy vähiin, niin ongelmia ei ole lähitulevaisuudessa tiedossa. Suomalainen Wikipedia kertoo, että Viron sähköntuotannosta kolme neljännestä perustuu öljyliuskeeseen, joten ainakin yleisesti ottaen energian lähteenä se on kelvollinen, joskin öljyksi muuttaminen on taloudellisien tekijöiden ansiosta ollut ongelmallisempaa. Käytännön kokemukset öljyksi muuttamisessa lienevät vähäisiä, joten laskelmointi nykytiedon valossa on hyvin ongelmallista.

Öljyhiekan suurimmat reservit ovat Kanadassa, jossa on ollut kaupallista alan kaivostoimintaa vuodesta 1967 lähtien. Ymmärtääkseni vuonna 2006 tuotanto on ollut 1,25 miljoonaa barrelia päivässä ja uusia projekteja on kovasti käynnissä. Reservi yksin Kanadassa on 1,75 biljoonaa barrelia, josta 10 % on jalostettavissa nykyisillä menetelmillä ja öljyn hinnalla.

Kivihiilen reserviä löytyy 900 miljardia tonnia, mutta sitä toki tarvitaan muuhunkin kuin öljyn tuottamiseen. Nykyinen kulutus on 6,2 miljardia tonnia vuodessa, jolla pelkästään säkin pohja näkyy 145 vuodessa nollakasvulla. En löytänyt kivihiilen kulutuksesta kehityksestä mitään hyvää lähdettä, mutta 2006 maailman kivihiilen kulutus oli kasvanut 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Coal-to-oil -tehtaan kustannuksista löysin seuraavan katkelman:

Single plant capable of producing about 80,000 barrels of oil equivalent a day would cost an estimated $6 billion or more to build.

Menetelmää on kuitenkin käytetty Saksassa maailmansotien aikana (tuotanto vuonna 1944 oli 124 000 barrelia päivässä) ja nykyään käytetään Etelä-Afrikassa, joten se on aivan käytännössä mahdollista toteuttaa. Eteläafrikkalainen yritys Sasol pystyy tällä hetkellä tuottamaan ymmärtääkseni maan 502 000 barrelin päiväkäytöstä 30 % eli noin 150 000 barrelia päivässä. Uuden tehtaan rakentamiseen menee vuosikymmen, joten ihan hetkessä laajamittaista tuotantoa ei tällä tavalla pystyyn polkaista. Monia vastaavia projekteja on ilmeisesti kuitenkin käynnissä.

Optimisti keittää ylläolevista aineksista keitoksen, jonka perusteella mitään öljyn ehtymisen vaaraa ei ole, eikä tule, vielä pitkiin aikoihin. Realistisen laskelman tekemistä vaikeuttaa öljyliuskeen ja öljyhiekan reservien arvioinnin vaikeus. Myös tuotannon käynnistämisen kasvuvauhdin arviointi on arvaustasolla. Kaiken lisäksi talouden pitäisi kasvaa, mutta ihan välittömiä apuvoimia tavallisen öljyn rinnalle ei näytä olevan tulossa, vaikka öljyhiekasta saatava tuotanto kasvaisi esim. 20 % vuodessa.

Katselen kerättyä informaatiota tarkemmin paremmalla ajalla.