Kolme skenaariota 2008

Tarkastellaan kolmena skenaariona Suomen väestön kehitystä 80 vuoden ajanjaksolla. Perusskenaariossa vieraskielisten nettomaahanmuuton oletetaan pysyvän samalla tasolla kuin vuoden 2008 aikana (noin 15400 henkilöä, katso 1 ja 2), hitaassa skenaariossa maahanmuutto vähenee 5000 henkeen vuodessa kymmenen vuoden ajanjaksolla ja nopeassa skenaariossa maahanmuutto lisääntyy 25000 henkeen vuodessa. Graafisesti esitettynä maahanmuuton määrät eri skenaarioissa kehittyvät seuraavasti:

Kaikissa skenaarioissa maahanmuuttajien ikä- ja sukupuolijakauma noudattaa likimain vedostasoisen laskelmani Nettomaahanmuutto kansanryhmittäin 2008 tulosta, mutta tuloksia skaalataan sopivasti, jotta yllä mainitut skenaarioiden nettomaahanmuuton määrät saadaan täsmäämään. Esimerkiksi nopeassa skenaariossa viimeisinä vuosina maahanmuuttajia tulee 11162 naista ja 13838 miestä, sillä laskelmani mukaan vieraskielisten nettomuutto oli 15396 henkilöä vuonna 2008 ja heistä 6874 eli 44,6 prosenttia oli naisia. Vastaavalla menetelmällä skaalataan myös ikäjakauma.

Nettomaastamuutto nuorten kantasuomalaisten joukossa on sen verran pientä, että jätän sen edelleen mallintamatta.

Tein nyt ensimmäistä kertaa tarkempia laskelmia syntyvyydestä ja tulokset olivat minulle yllättäviä. Näyttää siltä, että vieraskielisille syntyy lapsia huomattavasti vähemmän kuin olen aikaisemmin näppituntumalta olettanut. Useimmat maahanmuuttajat asuvat isoissa kaupungeissa, joissa suomalaisillekin syntyy vähemmän lapsia kuin muualla maassa ja vieraskieliset noudattavat samaa kaavaa. Vuonna 2008 suomalaisia 15-49 -vuotiaita naisia oli 1109064 kappaletta ja syntyneitä lapsia (oletus: ei maahanmuuttoa 0-vuotiaiden joukossa) 56990 kappaletta, vieraskielisiä 15-49 -vuotiaita naisia oli 62133 ja syntyneitä lapsia 2586.

Syntyvyyden oletetaan hitaassa ja perusskenaariossa pysyvän nykyisellä tasolla sekä kantaväestön että vieraskielisten osalta. Nopeassa skenaariossa oletan vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluvun olevan 3,0. Laskelmani on teknisesti puutteellinen kokonaishedelmällisyysluvun osalta, mutta ongelman korjaaminen on huomattavan työlästä. Parantamisen varaa jää siis jatkossakin.

Kuolleisuuskertoimissa käytin Tilastokeskuksen ennusteesta saatavia Helsingin kertoimia koko maassa. Heidän kertoimensa loppuvat vuoteen 2040, josta eteenpäin käytin vuoden 2040 kertoimia.

Katsotaan ensin väestömme tilanne vuoden 2008 lopussa:

Seurataan skenaarioiden etenemistä 20 vuoden välein. Aluksi perusskenaario, sitten hidas ja viimeisenä nopea, olkaa hyvä.