| Raiskaukset vuonna 2008 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kansalaisuus | Raiskaukset | Yliedustus | Töttö | Pistetulo |
| suomi | 542 | 1 | 1 | 1 |
| venäjä | 7 | 3,0 | 2,2 | 2,2 |
| ruotsi | 2 | 1,9 | 1,7 | 1,8 |
| viro | 10 | 4,4 | 2,8 | 3,1 |
| somalia | 6 | 11,0 | 8,5 | 8,0 |
| ent. jugoslavia | 1 | 19,2 | 12,1 | 13,2 |
| ent. neuvostoliitto | 0 | 0 | 0 | 0 |
| turkki | 6 | 11,5 | 5,8 | 6,2 |
| vietnam | 2 | 8,5 | 5,4 | 5,4 |
| irak | 5 | 11,9 | 7,3 | 7,3 |
| saksa | 1 | 2,2 | 1,5 | 1,8 |
maanantai 20. huhtikuuta 2009
Rikostilastoista lyhyesti
Tilastokeskus on saanut viime vuoden rikostilastot päivitettyä. Teen niihin lyhyen katsauksen ilman mitään syvällisempää analyysiä. Käsittelen vain maahanmuuttokeskustelussa aina esiin nousevat raiskaukset, törkeät raiskaukset ja pakottamiset sukupuoliyhteyteen (jatkossa lyhyesti raiskaukset) ja esitän luvut neljällä tavalla: absoluuttisen raiskausten määrän, miesten kokonaismäärän mukaan suhteutetun eli perinteisen niin sanotun tilastollisen yliedustuksen (verrattuna Suomen kansalaisiin), professori Tötön tavalla normalisoidun yliedustuksen ja aikaisemmin esittämälläni pistetulomenetelmällä normalisoidun yliedustuksen kertoimen; katso lisätietoa normalisoinneista. Lyhyesti sanottuna normalisointien tarkoitus on huomioida eri kansalaisuuksien erilaiset ikärakenteet, mikä on tarpeellista, koska nuoret miehet syyllistyvät raiskauksiin todennäköisemmin kuin vanhat. En ole pistetulomenetelmään lähimainkaan tyytyväinen, mutta katsotaan vertailun vuoksi silläkin saatavia tuloksia.
sunnuntai 19. huhtikuuta 2009
Muslimimaahanmuuttajien määrä Suomessa 2008
Ryhdyn päivittämään entisiä tuloksia aina sitä mukaa kuin Tilastokeskus sylkäisee ulos numeroita murskattavaksi. Kaikkien relevanttien ennusteiden osuvuutta tulen seuraamaan systemaattisesti (tekeekö mikään virallinen ennustuslaitos millään alalla vastaavaa?). Tällä kertaa tehdään vasta alustavaa työtä uudelle entistä kattavammalle väestöennusteelle laskemalla vuoden 2008 lopussa Suomessa olleiden muslimimaahanmuuttajien määrä.
Ilokseni huomasin Wikipedia-artikkelin Islam Suomessa kehittyneen huomattavasti sitten viime näkemän ja muslimien lukumäärän arviossakin on päästy samankaltaiseen tulokseen kuin mihin itse päädyin aikaisemmin. Oma kiinnostuksen aiheeni on muslimimaahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten määrän arvioinnissa, mutta on tietenkin mukava nähdä lukuja myös käännynnäisistä. Osaltaan Wikipedian artikkeli antaa lisäuskoa siihen, että oma laskutapani antaa käyttökelpoisia tuloksia, vaikka kaikkia yksityiskohtia ei voidakaan pitää hyvin perusteltuina.
Laskemalla samalla menetelmällä kuin käytin edellisellä kerralla päädytään muslimimiesten osalta lukumäärän arvioon 25333 ja naisten osalta arvioon 17798 eli yhteensä 43131, jossa on kasvua edelliseen arviooni 9,4 prosenttia.
Ikäjakauma on seuraava:
Ilokseni huomasin Wikipedia-artikkelin Islam Suomessa kehittyneen huomattavasti sitten viime näkemän ja muslimien lukumäärän arviossakin on päästy samankaltaiseen tulokseen kuin mihin itse päädyin aikaisemmin. Oma kiinnostuksen aiheeni on muslimimaahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten määrän arvioinnissa, mutta on tietenkin mukava nähdä lukuja myös käännynnäisistä. Osaltaan Wikipedian artikkeli antaa lisäuskoa siihen, että oma laskutapani antaa käyttökelpoisia tuloksia, vaikka kaikkia yksityiskohtia ei voidakaan pitää hyvin perusteltuina.
Laskemalla samalla menetelmällä kuin käytin edellisellä kerralla päädytään muslimimiesten osalta lukumäärän arvioon 25333 ja naisten osalta arvioon 17798 eli yhteensä 43131, jossa on kasvua edelliseen arviooni 9,4 prosenttia.
Ikäjakauma on seuraava:
| Ikä | Miehet | Naiset |
|---|---|---|
| 0-4 | 2301 | 2190 |
| 5-9 | 2041 | 2063 |
| 10-14 | 2042 | 1934 |
| 15-19 | 1939 | 1635 |
| 20-24 | 2400 | 1794 |
| 25-29 | 2839 | 1826 |
| 30-34 | 2494 | 1663 |
| 35-39 | 2636 | 1506 |
| 40-44 | 2784 | 1224 |
| 45-49 | 1771 | 800 |
| 50-54 | 968 | 426 |
| 55-59 | 472 | 248 |
| 60-64 | 314 | 168 |
| 65-69 | 163 | 108 |
| 70-74 | 91 | 80 |
| 75- | 78 | 134 |
perjantai 10. huhtikuuta 2009
Valmistautuminen feissaukseen
Halla-ahon valitsijayhdistyksen allekirjoitusten keräykseen osallistuakseni olen päättänyt valita suoran kansalaisvaikuttamisen tien. Kerään tähän lyhyesti keskeiset tarkistettavissa olevat väitteet, joilla allekirjoitus tuntuu useimmilta irtoavan.
-Vuoteen 2008 asti pärjättiin 15 vastaanottokeskuksella, mutta nyt ollaan perustamassa vuoden sisällä 40-50 uutta vastaanottokeskusta (Turun Sanomat 10.3.2009).
-Ulkomaalaislain muutoksesta alkeet Mäki-Ketelältä. Suurin osa ei-työperäisistä maahanmuuttajista on oleskeluluvan tai turvapaikan saaneita. He eivät ole pakolaisia.
-Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo:
"Tuhatta luvan saanutta somalialaista tai irakilaista kohti maahan saapuu pari vuoden aikana 3 000–4 000 heidän perheenjäsentään" (Helsingin Sanomat 20.12.2008). Nämä henkilöt eivät käy läpi turvapaikkatutkintaa, vaan saavat automaattisesti oleskeluluvan (Mtv3: 45 minuuttia (Bisnestä turvapaikkakeskuksilla)). Perheenyhdistämisiä on tutkittu Yhdysvalloissa ja DNA-testien perusteella on todettu, että vain 20 % pyrkijöistä oli väittämäänsä sukua toisilleen. Yhdysvallat on lopettanut afrikkalaispakolaisten perheenyhdistämiset (MTV 3 21.8.2008).
-Ruotsissa on professori Jan Ekberg arvioinut maahanmuuttajien kuluttavan 30-40 miljardia kruunua (2,8-3,7 miljardia euroa) vuodessa enemmän verotuloja kuin he niitä maksavat suoraan ja välillisesti. Lähteet SvD ja Jan Ekberg, "Immigration to Sweden: Success or Failure?", AEMI Journal Vol. 3, 2005, pp. 33-41 (pdf).
-Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen ilmoittamat luvut: alle 16-vuotiaan turvapaikanhakijan ryhmäkotipaikan hinta 57000 euroa/vuosi, nuorille tukiasumispaikat ovat vähän edullisempia eli kustannustaso on noin 30 000 euroa/vuosi, aikuispaikka vastaanottokeskuksessa maksaa alle 17000 euroa/vuosi (Ajankohtainen kakkonen: Ankkurilapset (27.1.2009), osa 1, osa 2, osa 3).
-Työttömyystilasto kansanryhmittäin Työministeriöstä (pdf).
-Demografia ja taloudellinen huoltosuhde pääasiassa Pitkätukan materiaalin ja omien laskelmien pohjalta. Demografisesta osuudesta voidaan yksinkertaistetusti todeta, että ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvoi viime vuonna yli 10 prosenttia ja kantasuomalaisten määrä kasvoi promillen eli prosentin kymmenesosan (Tilastokeskus).
-Myös Muutama täky Illmanin Mikalle voi tietysti nousta esiin. Effi on asettunut tukemaan Halla-ahoa. Myös imaami Chebabin lausunnot ovat kiinnostavia.
-Vuoteen 2008 asti pärjättiin 15 vastaanottokeskuksella, mutta nyt ollaan perustamassa vuoden sisällä 40-50 uutta vastaanottokeskusta (Turun Sanomat 10.3.2009).
-Ulkomaalaislain muutoksesta alkeet Mäki-Ketelältä. Suurin osa ei-työperäisistä maahanmuuttajista on oleskeluluvan tai turvapaikan saaneita. He eivät ole pakolaisia.
-Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo:
"Tuhatta luvan saanutta somalialaista tai irakilaista kohti maahan saapuu pari vuoden aikana 3 000–4 000 heidän perheenjäsentään" (Helsingin Sanomat 20.12.2008). Nämä henkilöt eivät käy läpi turvapaikkatutkintaa, vaan saavat automaattisesti oleskeluluvan (Mtv3: 45 minuuttia (Bisnestä turvapaikkakeskuksilla)). Perheenyhdistämisiä on tutkittu Yhdysvalloissa ja DNA-testien perusteella on todettu, että vain 20 % pyrkijöistä oli väittämäänsä sukua toisilleen. Yhdysvallat on lopettanut afrikkalaispakolaisten perheenyhdistämiset (MTV 3 21.8.2008).
-Ruotsissa on professori Jan Ekberg arvioinut maahanmuuttajien kuluttavan 30-40 miljardia kruunua (2,8-3,7 miljardia euroa) vuodessa enemmän verotuloja kuin he niitä maksavat suoraan ja välillisesti. Lähteet SvD ja Jan Ekberg, "Immigration to Sweden: Success or Failure?", AEMI Journal Vol. 3, 2005, pp. 33-41 (pdf).
-Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen ilmoittamat luvut: alle 16-vuotiaan turvapaikanhakijan ryhmäkotipaikan hinta 57000 euroa/vuosi, nuorille tukiasumispaikat ovat vähän edullisempia eli kustannustaso on noin 30 000 euroa/vuosi, aikuispaikka vastaanottokeskuksessa maksaa alle 17000 euroa/vuosi (Ajankohtainen kakkonen: Ankkurilapset (27.1.2009), osa 1, osa 2, osa 3).
-Työttömyystilasto kansanryhmittäin Työministeriöstä (pdf).
-Demografia ja taloudellinen huoltosuhde pääasiassa Pitkätukan materiaalin ja omien laskelmien pohjalta. Demografisesta osuudesta voidaan yksinkertaistetusti todeta, että ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvoi viime vuonna yli 10 prosenttia ja kantasuomalaisten määrä kasvoi promillen eli prosentin kymmenesosan (Tilastokeskus).
-Myös Muutama täky Illmanin Mikalle voi tietysti nousta esiin. Effi on asettunut tukemaan Halla-ahoa. Myös imaami Chebabin lausunnot ovat kiinnostavia.
Verkkoviha kukoistaa -paneelikeskustelu 31.3.2009
Tarkoituksenamme oli käydä videokuvaamassa verkkovihaa käsitellyt keskustelu, mutta tiedustellessani ministeri Thorsilta (avustajan välityksellä), olisiko sopivaa kuvata tilaisuus, sain vastaukseksi "videokuvaaminen ei ole toivottavaa, koska se voisi häiritä keskustelua". Katsoin korrektiksi noudattaa toivomusta, vaikka tiedostin, ettei se ollut millään muotoa pakollista. Jatkossa olemme tarvittaessa sinnikkäämpiä, koska tunnemme oikeutemme. Hommafoorumin kannalta voitoksi voidaan laskea, että ministeri ei vaikuta halukkaalta lähtemään foorumilaisten kanssa tarkasti dokumentoitavaan väittelyyn.

Varsinaiset panelistit olivat Arcadan mediakulttuurin opettaja Tiina Räisä (vas.), ministeri Astrid Thors ja ylitarkastaja Yrsa Nyman Vähemmistövaltuutetun toimistosta.
Keskustelu noudatti ennalta-arvattavaa yksimielistä linjaa, eikä esimerkiksi teknisistä ratkaisuista käytännössä keskusteltu. Poliisin ilmiantonappi ja henkilökunnan moderointin mainittiin, mutta siihen jäivät varsinaiset vaikutuskeinot.
Kun puhutaan verkkovihasta, puhutaan tietenkin maahanmuutosta ja Halla-ahosta, mutta myös suomenruotsalaisista ja romaneista. Olin yllättynyt siitä, miten vähäisellä huumorintajulla ruotsin kieliset suhtautuvat muun muassa väsyneeseen homotteluläppään. Halla-ahon katsottiin herkästi yleistävän väitteitään koko kansanryhmään, mitä pidän jossain määrin olkiukkomaisena, mutta on myönnettävä väitteessä olevan hieman perää. Räisä nosti esiin verkkokeskustelujen yleisesti ottaen heikon argumentaation muun muassa Helsingin Sanomissa, johon toki täytyy yhtyä. Täsmällisesti muotoillut argumentit ovat kuitenkin niin vaikeita seurattavia, että useimmilla ei riitä kiinnostusta tai kykyä sellaisen keskustelun seuraamiseen, eikä Halla-aholla olisi likimainkaan nykyisen kaltaista kannatusta, mikäli hän olisi tällaista yrittänyt.
Ainoa varsinaisesti kiinnostava osuus oli, kun Thors avoimesti myönsi maahanmuutosta seuraavan ongelmia. Nähdäkseni maahanmuuttokeskustelun täytyykin siirtyä toistaiseksi nähdystä mustavalkoisesta huomattavasti hienosyisempään argumentaatioon, johon yritän myös antaa oman panokseni. On pyrittävä tutkimaan sitä, minkälaisia kustannuksia ja ongelmia tietyn laajuisesta ja laatuisesta maahanmuutosta seuraa, ja tämän jälkeen kansan on saatava sanoa valistunut mielipiteensä siitä, mikä näyttää parhaalta ratkaisulta.

Varsinaiset panelistit olivat Arcadan mediakulttuurin opettaja Tiina Räisä (vas.), ministeri Astrid Thors ja ylitarkastaja Yrsa Nyman Vähemmistövaltuutetun toimistosta.
Keskustelu noudatti ennalta-arvattavaa yksimielistä linjaa, eikä esimerkiksi teknisistä ratkaisuista käytännössä keskusteltu. Poliisin ilmiantonappi ja henkilökunnan moderointin mainittiin, mutta siihen jäivät varsinaiset vaikutuskeinot.
Kun puhutaan verkkovihasta, puhutaan tietenkin maahanmuutosta ja Halla-ahosta, mutta myös suomenruotsalaisista ja romaneista. Olin yllättynyt siitä, miten vähäisellä huumorintajulla ruotsin kieliset suhtautuvat muun muassa väsyneeseen homotteluläppään. Halla-ahon katsottiin herkästi yleistävän väitteitään koko kansanryhmään, mitä pidän jossain määrin olkiukkomaisena, mutta on myönnettävä väitteessä olevan hieman perää. Räisä nosti esiin verkkokeskustelujen yleisesti ottaen heikon argumentaation muun muassa Helsingin Sanomissa, johon toki täytyy yhtyä. Täsmällisesti muotoillut argumentit ovat kuitenkin niin vaikeita seurattavia, että useimmilla ei riitä kiinnostusta tai kykyä sellaisen keskustelun seuraamiseen, eikä Halla-aholla olisi likimainkaan nykyisen kaltaista kannatusta, mikäli hän olisi tällaista yrittänyt.
Ainoa varsinaisesti kiinnostava osuus oli, kun Thors avoimesti myönsi maahanmuutosta seuraavan ongelmia. Nähdäkseni maahanmuuttokeskustelun täytyykin siirtyä toistaiseksi nähdystä mustavalkoisesta huomattavasti hienosyisempään argumentaatioon, johon yritän myös antaa oman panokseni. On pyrittävä tutkimaan sitä, minkälaisia kustannuksia ja ongelmia tietyn laajuisesta ja laatuisesta maahanmuutosta seuraa, ja tämän jälkeen kansan on saatava sanoa valistunut mielipiteensä siitä, mikä näyttää parhaalta ratkaisulta.
lauantai 28. maaliskuuta 2009
Kommetti eurovaaleista
Kaikki jo varmasti tietävätkin, miten PerSujen ehdokasasettelussa kävi, joten ei siitä sen enempää. Nyt vain on pelattava eteenpäin annetuilla korteilla mahdollisimman vahvaa peliä. Ensisijainen tavoite on edelleen saada muutoksia harjoitettavaan maahanmuuttopolitiikkaan ja sen tavoitteen saavuttamisessa on yksilöllä pelkästään välineellistä arvoa.
Mihinkään välirikkoihin PerSujen kanssa ei ole varaa, maahanmuuttokriittisten omat voimat ovat vielä liian heikot. Näin ollen optimaalinen peli on nähdäkseni siirtää Halla-ahon osalta tavoitteet vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ja asettua näkyvästi jonkun kriittisen ehdokkaan, kuten Sampo Terhon, tukijaksi. Näin toimimalla mahdollistetaan osallistuminen elintärkeisiin eduskuntavaaleihin ja mahdollisesti tuettu ehdokas saa rajun äänivyöryn.
Suuri kuva on pidettävä mielessä vaikeinakin aikoina. Mahdollisuus on muun muassa tiputtaa RKP kokonaan ulos Europarlamentista, minkä arvoa ei voi vähätellä.
Mihinkään välirikkoihin PerSujen kanssa ei ole varaa, maahanmuuttokriittisten omat voimat ovat vielä liian heikot. Näin ollen optimaalinen peli on nähdäkseni siirtää Halla-ahon osalta tavoitteet vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ja asettua näkyvästi jonkun kriittisen ehdokkaan, kuten Sampo Terhon, tukijaksi. Näin toimimalla mahdollistetaan osallistuminen elintärkeisiin eduskuntavaaleihin ja mahdollisesti tuettu ehdokas saa rajun äänivyöryn.
Suuri kuva on pidettävä mielessä vaikeinakin aikoina. Mahdollisuus on muun muassa tiputtaa RKP kokonaan ulos Europarlamentista, minkä arvoa ei voi vähätellä.
perjantai 27. maaliskuuta 2009
Populaatiomalli ja Suomi
Tehdään hieman aiemmin nähtyä kattavampi mallinnus Suomen tulevaisuudesta differentiaaliyhtälöillä ilmaistun populaatiomallin avulla.
Aikaisemmin esitin oman näkemykseni siitä, miten siirtymä joukkojen Me ja Ne välillä on käytännössä mahdollinen. Ehdotelmani ei kuitenkaan ole hyvä, mikäli asiaa halutaan tutkia valmiiden Tilastokeskuksesta saatavien tilastojen perusteella. Siksi käytetään tässä toista määritelmää. Joukko Me koostuu suomea, ruotsia tai saamea puhuvista ja Ne muusta porukasta. Kannattaa muistaa, että vanhemmat ilmoittavat lapsen syntymän yhteydessä kielen rekisteriin. Integraatiota voidaan pitää pahasti puutteellisena, mikäli ilmoitettu kieli on jokin muu kuin mainitut kantaväestön kielet.
Funktio N on käytännössä tyyppiä a1+ a2exp(a3t) ja M tyyppiä c1+c2exp(c3t)+c4exp(c5t), missä ai:t ja ci:t ovat määrättäviä parametreja ja t vapaa muuttuja. Tein jälleen sovitukset pienimmän neliösumman menetelmällä ja tässä graafiset tulokset (sininen viiva on varsinainen data ja punainen siihen tehty sovite).


Kantasuomalaisten tapauksessa sovite saattaa vaikuttaa huonosti sopivalta, mutta kiinnittäkää huomiota pystyakselin asteikkoon eli virhe on kuitenkin kohtuullisen pieni. Kantasuomalaisten määrä on nimittäin kasvanut vaatimatonta vauhtia jo parikymmentä vuotta.
Ekstrapoloidaan laskelmaa tulevaisuuteen ja kuvataan väestön suhteellisten osuuksien kehitys samassa graafissa:
Punainen viiva kertoo kantasuomalaisten osuuden ja sininen viiva maahanmuuttajien osuuden. Viivat leikkaavat toisensa vuonna 2040, jolloin tämän mallin perusteella on siis saman verran kantasuomalaisia ja maahanmuuttajataustaisia.
Mainittakoon, että en pidä tulosta realistisena muiden laskelmien valossa ja näillä näkymin tällaiset differentiaaliyhtälöillä tehtävät mallinnukset tulevat jäämään sivuosaan blogissani.
Aikaisemmin esitin oman näkemykseni siitä, miten siirtymä joukkojen Me ja Ne välillä on käytännössä mahdollinen. Ehdotelmani ei kuitenkaan ole hyvä, mikäli asiaa halutaan tutkia valmiiden Tilastokeskuksesta saatavien tilastojen perusteella. Siksi käytetään tässä toista määritelmää. Joukko Me koostuu suomea, ruotsia tai saamea puhuvista ja Ne muusta porukasta. Kannattaa muistaa, että vanhemmat ilmoittavat lapsen syntymän yhteydessä kielen rekisteriin. Integraatiota voidaan pitää pahasti puutteellisena, mikäli ilmoitettu kieli on jokin muu kuin mainitut kantaväestön kielet.
Funktio N on käytännössä tyyppiä a1+ a2exp(a3t) ja M tyyppiä c1+c2exp(c3t)+c4exp(c5t), missä ai:t ja ci:t ovat määrättäviä parametreja ja t vapaa muuttuja. Tein jälleen sovitukset pienimmän neliösumman menetelmällä ja tässä graafiset tulokset (sininen viiva on varsinainen data ja punainen siihen tehty sovite).


Kantasuomalaisten tapauksessa sovite saattaa vaikuttaa huonosti sopivalta, mutta kiinnittäkää huomiota pystyakselin asteikkoon eli virhe on kuitenkin kohtuullisen pieni. Kantasuomalaisten määrä on nimittäin kasvanut vaatimatonta vauhtia jo parikymmentä vuotta.
Ekstrapoloidaan laskelmaa tulevaisuuteen ja kuvataan väestön suhteellisten osuuksien kehitys samassa graafissa:
Punainen viiva kertoo kantasuomalaisten osuuden ja sininen viiva maahanmuuttajien osuuden. Viivat leikkaavat toisensa vuonna 2040, jolloin tämän mallin perusteella on siis saman verran kantasuomalaisia ja maahanmuuttajataustaisia.Mainittakoon, että en pidä tulosta realistisena muiden laskelmien valossa ja näillä näkymin tällaiset differentiaaliyhtälöillä tehtävät mallinnukset tulevat jäämään sivuosaan blogissani.
tiistai 17. maaliskuuta 2009
Kysymykseni vihreille
Vesa Hack saattoi tietoomme mahdollisuuden kysyä kysymyksiä vihreiltä. Kysymyksien esittämiselle on esitetty tiettyjä ehtoja, kuten pituuden rajoitus 400 merkkiin, joten jouduin lähettämään useamman.
Tällaisia lähetin:
Mikä on ennusteenne taloudellisen huoltosuhteen kehitykselle 50-100 vuoden periodilla? Oletteko valmiita julkisesti jälkikäteen tutkimaan ennusteenne osuvuutta? Jos näyttää, että taloudellinen huoltosuhde kaiken aikaa heikkenee maahanmuuton seurauksena, milloin luovutte argumentista "Maahanmuuton lisääminen on yksi toimenpide, jolla voidaan vastata väestön ikääntymisen aiheuttamaan haasteeseen".
Merkkejä 398 eli toivottavasti kelpaa.
Kuinka pitkän aikavälin suunnitelmia teette maahanmuuton osalta? Väestö tulee kokemaan suuria muutoksia mm. muslimien maahanmuuton seurauksena. Juutalaisia ja homoseksuaaleja vainotaan jo Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa. Millä konkreettisilla toimenpiteillä tämä vältetään Suomessa ja onko samoja toimenpiteitä yritetty jo muualla? Mikä estää myöhempien sukupolvien radikalisoitumisen?
Merkkejä 388 eli toivottavasti kelpaa.
Pidätte ghettoutumista ongelmallisena kehityksenä. Mikä on maahanmuuttajien suhteellisen osuuden maksimi tietyllä alueella? Millä konkreettisilla toimilla kehitys pysäytetään kyseiseen maksimiin, kun huomioidaan maahanmuuttajien suurempi syntyvyys, halu asua samalla alueella, white flight ja kuntien rahapula (joka pakottaa hankkimaan asuntoja halvoilta alueilta).
Merkkejä 365 eli toivottavasti kelpaa.
Odotan innokkaasti vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin ja olen valmis keskustelemaan niistä yksityiskohtaisesti myös itse. Olen myös valmis vedonlyönteihin taloudellisen huoltosuhteen ennustamisessa. Ottaako joku mokuttaja haasteen vastaan? Tässä on teille mahdollisuus voittaa selvää rahaa!
Tällaisia lähetin:
Mikä on ennusteenne taloudellisen huoltosuhteen kehitykselle 50-100 vuoden periodilla? Oletteko valmiita julkisesti jälkikäteen tutkimaan ennusteenne osuvuutta? Jos näyttää, että taloudellinen huoltosuhde kaiken aikaa heikkenee maahanmuuton seurauksena, milloin luovutte argumentista "Maahanmuuton lisääminen on yksi toimenpide, jolla voidaan vastata väestön ikääntymisen aiheuttamaan haasteeseen".
Merkkejä 398 eli toivottavasti kelpaa.
Kuinka pitkän aikavälin suunnitelmia teette maahanmuuton osalta? Väestö tulee kokemaan suuria muutoksia mm. muslimien maahanmuuton seurauksena. Juutalaisia ja homoseksuaaleja vainotaan jo Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa. Millä konkreettisilla toimenpiteillä tämä vältetään Suomessa ja onko samoja toimenpiteitä yritetty jo muualla? Mikä estää myöhempien sukupolvien radikalisoitumisen?
Merkkejä 388 eli toivottavasti kelpaa.
Pidätte ghettoutumista ongelmallisena kehityksenä. Mikä on maahanmuuttajien suhteellisen osuuden maksimi tietyllä alueella? Millä konkreettisilla toimilla kehitys pysäytetään kyseiseen maksimiin, kun huomioidaan maahanmuuttajien suurempi syntyvyys, halu asua samalla alueella, white flight ja kuntien rahapula (joka pakottaa hankkimaan asuntoja halvoilta alueilta).
Merkkejä 365 eli toivottavasti kelpaa.
Odotan innokkaasti vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin ja olen valmis keskustelemaan niistä yksityiskohtaisesti myös itse. Olen myös valmis vedonlyönteihin taloudellisen huoltosuhteen ennustamisessa. Ottaako joku mokuttaja haasteen vastaan? Tässä on teille mahdollisuus voittaa selvää rahaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)