Olen taipuvainen tulkitsemaan joukon Me koostuvan kantasuomalaisista ja joukon Ne maahanmuuttajista ja maahanmuuttajataustaisista (vaikka myös vaihtoehtoisia kulttuuriin tai uskontoon liittyviä tulkintoja voidaan pitää perusteltuina). Mitä tämä maahanmuuttajataustainen sitten tarkoittaa ja mihin on vedettävä rajapyykki, jonka jälkeen maahanmuuttajataustainen mahdollisesti tulkitaan kantasuomalaiseksi. Luonnollisena vaatimuksena tällaisessa siirtymässä joukkojen välillä on, että sen tulkinta on niin universaalisti voimassa, ettei se käytännössä mahdollista kaksoisstandardia kielenkäytössä ja esimerkiksi uutisoinnissa. Tarkoitan tällä sitä, että ihminen niin ilmeisesti kuuluu jompaankumpaan luokkaan, ettei hänen positiivisia saavutuksiaan (työllistyminen, yrityksen perustaminen) nähdä merkkinä joukon Ne edustajien hyvyydestä ja hänen negatiivisia saavutuksiaan (työttömyys, rikollisuus) joukon Me pahuuden tuotoksena tai kääntäen, intresseistä riippuen.
Olen itse isoisäni isän syntyperän vuoksi maahanmuuttajataustainen, mutta kaikki muut suvun haarat ovat vaikuttaneet Suomen nykyisellä alueella niin pitkään kuin niitä voidaan sukututkimuksen avulla seurata. Viimeiset kulttuuriset merkit maahanmuuttajataustaisuudesta ovat olleet näkyvissä isoisäni sukupolvessa, eikä mitään erottavia tekijöitä kantasuomalaisuudesta ole tuon jälkeen ollut. Näin ollen katson kuuluvani erittäin vankasti kantasuomalaisten joukkoon, enkä usko kovin monen olevan eri mieltä.
Tästä lähtökohdasta katson siirtymän kantasuomalaisten joukkoon olevan mahdollinen eli esi-isien valtaosan täytyy olla kantasuomalaisiksi tulkittavia. Siirtymä ei todellakaan ole helppo, eikä se ole nopea. Tällä tavoin määritelty siirtymä tarkoittaa, että mitään selvää rajaa siitä, kuinka monennen sukupolven maahanmuuttajataustainen on edelleen maahanmuuttajataustainen ei ole, sillä lisääntyminen oman ryhmänsä sisällä ei välttämättä koskaan muuta maahanmuuttajataustaisuutta.
Edellä annettu "määritelmä" on varmasti epätarkka, monin tavoin ongelmallinen ja monen mielestä rasistinen. Esimerkkien valossa siirtymä kuitenkin on sekä ulkoisen tunnusmerkistön että kulttuurin osalta juuri näin hidasta. Pohjois-Amerikkaan alkoi suuntautua voimakasta maahanmuuttoa 1500-luvun lopussa, mutta alkuperäisväestön ulkoiset piirteet ja kulttuuri on edelleen hyvin voimissaan. Siirtymää joukkojen välillä tapahtuu, mutta pariutumisessa preferoidaan omia sosiaalisia ja kulttuurisia piirejä. Populaatiomallin kannalta tämä tarkoittaa muuttujan d saavan itseisarvoltaan erittäin pieniä arvoja, eikä merkkikään mielestäni ole lainkaan selvä (tämä on rasistista ja alarmistista).
Yritetään seuraavaksi soveltaa mallia Suomeen. Kantasuomalaisten määrän voidaan olettaa lisääntyvän 0,43 prosenttia (2007) vuodessa, vaikka asian mallintaminen vakiolla on erittäin epätarkkaa. Ulkomaalaisten syntyvyydestä Helsingissä on olemassa tilastoja:
On tietenkin huomattava, että kuva käsittelee pelkästään syntyvyyttä. Ulkomaalaisten kuolevuus on suhteessa ratkaisevasti pienempää kuin kantasuomalaisilla, mikä johtuu heidän ikäjakaumastaan. Ilman tarkempaa tietoa kuolevuudesta emme voi tehdä kovin tarkkaa arviota ulkomaalaisten määrän sisäisestä kasvuvauhdista eli muuttujasta b, mutta merkittävästi kantasuomalaisia suuremmasta vauhdista puhutaan. Siten yksittäisten muuttujien arvojen määritys mallin tarpeisiin on vaikeaa. Onneksi meillä on tästä huolimatta keinomme.
Saadakseni funktion N(t) kertoimet jotenkin hallintaan sovitan ulkomaalaisten määrään pienimmän neliösumman menetelmällä funktion tyyppiä f(t) = a1exp(a2t)+a3 (missä ai:t ovat määrättäviä parametreja), joka on samaa tyyppiä kuin N:n lauseke tulee tässä käytännöllisessä tapauksessa väistämättä olemaan. Kannattaa huomata, että kyseinen funktiotyyppi ei ole erityisen helppo sovitettava, sillä algebrallista ratkaisua ei ole olemassa, joten joudutaan turvautumaan numeerisiin menetelmiin.
Tulos on esitetty seuraavassa graafissa, joka kuvaa ulkomaalaisten (kielen mukaan) lukumäärää Suomessa (sininen viiva) ja määrään sovitettua eksponentiaalista mallia (punainen viiva).
Kuten aikaisemman merkinnän laskelmasta nähtiin, on tärkeää tietää, onko b > d ja omilla määritelmilläni voidaan mielestäni turvallisesti lähteä siitä hypoteesista, että näin todellakin on. Dataan fitattu eksponenttifunktio antaa b-d = 0,0344.
Olen valmis lähtemään siitä, että myös b-d-a > 0 eli b on niin rajusti suurempi kuin d, että epäyhtälön suunta on edellä mainittu (suvaitsevaisessa diskurssissa tämä on rasistista ja alarmistista, vaikka ensinäkemältä voisi luulla, että teen vain laskelmia ja arvioita mallin pohjalta).
Näin ollen edellisessä laskelmassani päädyttäisiin Suomen nykytilanteessa suhteen N/M raja-arvoon (b-d-a)/d, jonka arvoa täytyy yrittää myöhemmin approksimoida.
1 kommentti:
Fittauksessa siis oletetaan d:n olevan niin pieni, että se voidaan jättää 20 vuoden periodilla huomiotta tai ainakin siirtymät joukkoon Me ilmenevät siten, että syntyvän lapsen kieleksi ilmoitetaan suomi, jolloin tällainen lapsi ei enää näy joukon Ne edustajien lukumäärässä.
Lähetä kommentti