Perussuomalaiset tekevät Halla-ahon johdolla hyvää työtä ja kansa on heille suosiollinen.

Ehkä kansa kuitenkin selviäisi ilman Ylen analyysiä aiheesta:

Maailmantalouden myllerryksissä hävinneet ja syrjäytyneet tuntuvat löytävän turvan perussuomalaisista.

Ymmärrän, että Yle on puolensa valinnut, mutta tämä ei mielestäni ole hyväksyttävää tekstiä laitokselta, joka kerää toimintaansa rahoituksen veroilla koko kansalta. Lähetän asiasta palautetta toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilalle.

Silmät avautuvat hiljalleen

Tässä itsenäisyyspäivän kunniaksi Mikael Sandströmin (Ruotsin Kokoomus) avautuminen maahanmuuttokriisistä ja keskustelua aiheesta.

Haitallisen maahanmuuton realiteetit alkavat selvitä hitaammillekin. Toivotaan tämän herättelevän myös kotimaisia päättäjiä. Harjoitetun politiikan täytyy olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.

Syy Vihreiden olemassaoloon

Olen löytänyt tiivistetyn selityksen, miksi Vihreät ovat olemassa, ja miten heidän politiikkansa voi löytää äänestäjiä. Alla on kuvakaappaus Jan Emblemsvågin kirjasta Reengineering Capitalism: From Industrial Revolution towards Sustainable Development.

Havaitaan, että naisäänestäjien ja jopa monien opiskelijoiden riskikokemus ydinvoiman osalta on merkittävästi virheellinen. Pelimiehet ymmärtävät, että jos markkinoilla on toimijoita, joiden käsitys mistä tahansa asiasta on pahasti virheellinen, asiaa voidaan hyödyntää. Näin syntyy elintilaa poliittiselle liikkeelle, jonka keskeisellä teesillä ei ole järkiperusteita.

Jatkokommentti Vartiaisen päättelyistä

Teoksessaan Työvoima tehokkaaseen käyttöön (pdf) Juhana Vartiainen esittelee päättelynsä ytimen sivulla 38. Hän kirjoittaa:

"Näitä tarjontatekijöitä kohentamalla saadaan siis lisää työllisyyttä, vaikka kansantaloudessa olisi työttömiäkin."

Hän jatkaa osuvasti alaviitteessä:

"Tähän nyrkkisääntöön on kuitenkin yksi poikkeus: vaikka työttömyysaste ei riipukaan työvoiman määrästä, työvoiman määrän muutos voi tietenkin vaikuttaa työttömyyteen jos työvoiman koostumus muuttuu. Eri ikä- ja koulutusryhmillä on erilaiset rakenteelliset työttömyysasteet, ja siksi koko kansantalouden rakenteellinen työttömyys muuttuu jonkin verran kun työvoiman koostumus muuttuu."

Vartiainen on siis ymmärtänyt ajattelunsa puutteen, mutta ei ole suhtautunut vakavasti maahanmuutosta seuraavaan työvoiman koostumuksen radikaaliin muutokseen. Saimme alustavaa tietoa asiasta tällä viikolla. Tällä hetkellä maahamme tulevasta muuttoliikkeestä siis noin 20 prosenttia ei kykene lukemaan tai kirjoittamaan mitään kieltä. Myös Saksasta saadut tiedot ovat vastaavia ja lisäksi on saatavissa tietoa, että vähintään puolet maahanmuuttajista on psyykkisesti sairaita.

Niina Halme on gradussaan tutkinut kahdeksan luku- ja kirjoitustaidottoman kehitystä suomen kielessä kuuden kuukauden intensiivisen opiskelun päätteeksi. Tiivistelmässä kerrotaan seuraavaa:

"Tuloksista käy ilmi informanttiryhmän heterogeenisuus. Heikoimman ja parhaimman testisuorituksen välillä on suuria eroja. Tulos osoittaa, kuinka jokainen oppija oppii yksilöllisten voimavarojensa mukaan omalla vauhdillaan. Kolme informanteista ei kykene vielä lukemaan mekaanisella tasolla, kun taas neljä informanttia osoittaa oppineensa funktionaalisen lukutaidon alkeet. Yksi informanteista osoittaa ymmärtävänsä mekaanisen lukutaidon periaatteen mutta ei vielä kykene lukemaan itsenäisesti. Tasoeroja kuvaa seuraava esimerkki: Tehtävässä 5 tuli jatkaa annettuja lauseita, joista ensimmäinen täydennettävä alkoi sanalla Puhelin. Paras oppija täydensi lauseen Puhelin SOITA ja heikoin oppija Puhelin PUNEATE TUAIEN."

Onko meillä ylipäätään mitään resursseja ja organisaatioita tällaisen intensiivisen opetuksen tarjoamiseen. Epäilen sitä suuresti.

Samuli Salmisen tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous (pdf) kerrotaan, että Somaliasta ja Irakista tulleiden maahanmuuttajien julkisen talouden nettovaikutus oli -12400 euroa/henkilö vuonna 2011. Samasta lähteestä saadaan myös työllistyneiden maahanmuuttajien nettovaikutukset -2 998 euroa/henkilö (Somalia) ja -4 174 euroa/henkilö (Irak). Esitän väitteen, että resurssimme nyt maahan muuttavien kotouttamiseksi ovat vähäisemmät kuin kotoutettaessa näitä henkilöitä, joita Salmisen tutkimuksessa esiintyy. Ei ole realistista olettaa tulosten paranevan, vaan päinvastoin.

En odota näiden tietojen pohjalta nykyisestä maahanmuutosta suurta menestystarinaa. Toivottavasti päättäjät eivät noudata Vartiaisen tarjontatekijöitä lisäävää linjaa pohtimatta erittäin huolellisesti strategian riskejä.

Vahvimman laki

Tämä voi tulla joillekin järkytyksenä, mutta ihmiset ovat eläimiä ja keskuudessamme vallitsee muuallakin eläinmaailmassa tuttu vahvimman laki. Tämä tarkoittaa, että jos jollakin ryhmällä on fyysinen ylivoima, ryhmä tekee ihan mitä huvittaa.

Sivistynyt länsimainen yhteiskunta on mahdollinen ainoastaan siksi, että valtiokoneistolla on fyysinen ylivoima ja tämän koneiston toimintaa kontrolloidaan lakisääteisesti demokraattisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Jos maahan päästetään ryhmiä, joiden voimavarat ovat suuremmat kuin poliisin, tapahtuu katastrofi. Tämä on syytä pitää mielessä mietittäessä maahanmuuttopoliittisia linjauksia ja poliisin resursseja.



Ei ole mitään luonnonlakia, joka takaa poliisin aina pärjäävän vastustajille. Resurssien on oltava haasteiden mukaisia. Lainsäädännöllä kontrolloidun osapuolen täytyy olla vahvin.

Riskien tiedostamisesta

Riskien tiedostaminen auttaa ihmistä elämään pitkän ja onnellisen elämän. Ihminen valitsee omalla toiminnallaan ja käyttäytymisellään, minkälaisille riskeille hän altistuu. Kun tarkastellaan suurta joukkoa ihmisiä, jotka tekevät tiedostaen tai tiedostamatta tietyn riskialttiin valinnan, osalle heistä kyseinen riski toteutuu. Olisi yhteiskunnallisella tasolla arvokasta, että ihmiset laajasti ymmärtäisivät tekoihinsa liittyviä riskejä ja pystyisivät valinnoissaan huomioimaan niitä. Tarkastellaan asiaa kahden esimerkin avulla.

Kuva 1: Vaarallinen tieosuus, etene varoen

Ensimmäinen esimerkki käsittelee kuvan 1 tilannetta eli hirvivaara-aluetta. Riskialttiista tieosuudesta on tapana varoittaa ihmisiä, jotta he ymmärtävät tehdä ajotapaansa liittyviä valintoja. Vaikka tieosuus on tavallista riskialttiimpi, voidaan näitä teitä aivan hyvin käyttää arkipäivän tilanteissa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että näillä tieosuuksilla saattaa olla hirviä.

Kaikki hirvet eivät kuitenkaan juoksentele maanteillä, enkä halua syyllistää kaikkia hirviä. Tuhannet ihmiset ajavat päivittäin hirvivaara-alueilla, eikä heille aiheudu valinnastaan minkäänlaisia ongelmia. Hirvipopulaation koon kasvaessa esiintyy kuitenkin yhä enemmän tilanteita, joissa joillekin hirville tulee tarve mennä tien yli. Voimme loputtomasti käydä arvokeskustelua siitä, onko oikein, että hirvi näin tekee ja erityisesti siitä, ettei kolareita voi pitää millään tavalla hyväksyttävinä. Tämä arvokeskustelu ei kuitenkaan vaikuta siihen reaalimaailmassa esiintyvään tilanteeseen, että joillekin hirville tulee tarve kulkea teiden yli ja tästä aiheutuu riskejä autoilijoille.

Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri varoittaa autoilijoita:

Paras keino välttää hirvikolari on ottaa varoitusmerkit tosissaan, alentaa tilannenopeutta etenkin hämärällä tai pimeässä sekä tarkkailla jatkuvasti tien pientareita vähän pidemmällekin matkalle

Yhteiskuntamme on nähnyt arvokkaaksi tiedottaa autoilijoita tieosuuksista, joissa on tavallista korkeampi todennäköisyys joutua onnettomuuteen. Tietyllä tieosuudella voidaan määritellä hirven tiellä olemisen todennäköisyys jakamalla hirvien tiellä viettämä aika tarkasteltavan aikavälin pituudella. Jos kyseinen todennäköisyys todetaan korkeaksi tietyllä tieosuudella, on autoilijoita syytä varoittaa asiasta.

Jokainen hirvikolari on valtava inhimillinen tragedia. Hirvikolareihin liittyvien riskien vuoksi on hirvipopulaation kokoa katsottu tarpeelliseksi rajoittaa. Matemaattisella varmuudella vaarallisia tieosuuksia tulee lisää ja hirvikolareita sattuu enemmän, jos hirvipopulaation koko kasvaa hallitsemattomasti. Voidaan sanoa, että hirvikolarien määrän odotusarvo kasvaa.

Toisena esimerkkinä käsitellään maahanmuuton vaikutusta raiskausten määrän odotusarvoon. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportin (pdf) sivulla 31 oleva kuvio 7 antaa taustatietoa riskianalyysin tekemiseksi.

Kuva 2: Miesten raiskausrikollisuuden taso pääväestöryhmissä vuosina 2010-2011

Voimme keskustella ja arvioida loputtomasti, muodostavatko maahan aiemmin Afrikasta tai Lähi-idästä tulleet henkilöt satunnaisotoksen näiltä alueita jatkossa tulevasta väestöstä. Suomessa ja kansainvälisesti saatavissa oleva tutkimus kuitenkin tukee sitä, että ongelmat ovat samantapaisia muissakin maissa ja muilla aikaväleillä. Riskianalyysin lähtökohdaksi on rationaalista ottaa toistaiseksi toteutuneet luvut ja huoletta ekstrapoloida ne myös tulevaisuuteen, kunnes saadaan muuta todistusaineistoa.

Todennäköisyyksien arviointia vaikeuttaa, että tämän aineiston pohjalta ei voida sanoa, syyllistyykö hyvin pieni joukko useisiin raiskauksiin. Uutisointia seuraamalla voitaisiin olettaa, että näin voi olla. Sama tilanne vallitsee luultavasti kuitenkin myös kantaväestön keskuudessa, eikä mikään tilasto anna meille mahdollisuutta arvioida tämän ilmiön vaikutusta laskentaan. Jos joskus saadaan tarkempaa tietoa, voidaan riskianalyysiä parantaa.

Tarkastellaan, mitä kuvan 2 tiedot käytännössä tarkoittavat. Havainnollistetaan yliedustuskerrointa 3,0 kahdella kuvalla.

Kuva 3: Rikoksiin syyllistyneet kantaväestön edustajat kuvassa punaisella ja muut kantaväestön edustajat sinisellä

Kuva 4: Rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat kuvassa punaisella ja muut maahanmuuttajat sinisellä

Kuvassa 3 on punaisella merkitty rikokseen elämänsä aikana syyllistyneet henkilöt koko kantaväestöstä. Kuvassa 4 esitetään vastaavasti punaisella rikokseen syyllistyneet maahanmuuttajat koko maahanmuuttajapopulaatiosta. Yliedustuskerroin syntyy joko siten, että suurempi osuus populaatiosta syyllistyy rikoksiin tai jotkut mädät omenat syyllistyvät niihin toistuvasti. Kuten yllä jo mainitsin, jälkimmäisestä ilmiöstä ei ole tilastotietoa, eikä ilmiötä siksi voida verrata kantaväestöön tai käyttää järkiperäisen riskianalyysin lähtökohtana.

Valitettavasti kuvan 2 ilmaisemat tilastotiedot ovat olleet hyvin pysyvä ilmiö ja voidaan olettaa näin olevan jatkossakin. Kun maahanmuuttajien määrä ja osuus Suomen väestöstä kasvaa, muistuttaa tilanteemme yhä suuremmassa määrin kuvaa 4. Yhä useampi ihminen kohtaa elämänsä aikana (satunnaisessa arvonnassa) punaisella merkityn henkilön. Riski tällaiseen kohtaamiseen kasvaa. Tämä tarkoittaa, että raiskausten määrän odotusarvo tulee kasvamaan, jos sallimme yliedustettujen ryhmien määrän kasvun.

Epäilemättä moni ajattelee, että yliedustuksesta ei voida suoraan vetää todennäköisyyksiin liittyviä johtopäätöksiä. Heille annan harjoitustehtävän. Laadi tietokonesimulaatio, jossa esiintyy kaksi väestöryhmää, joiden edustajat syyllistyvät rikoksiin siten, että toisen ryhmän edustajat ovat yliedustettuina. Kerro, minkälaisilla parametreilla ja oletuksilla väestöryhmistä saat tämän yliedustuksen aikaan. Jos ratkaiseva oletus on jotain muuta kuin todennäköisyys syyllistyä rikokseen elinkaaren aikana, informoi minua välittömästi.

Johtopäätös: Afrikasta ja Lähi-idästä tulevan maahanmuuton salliminen tarkoittaa sen hyväksymistä, että raiskausten määrä Suomessa kasvaa. Kyseessä on matemaattisella varmuudella maahanmuutosta seuraava ilmiö käytettävissä olevan aineiston perusteella.

On täysin vastuutonta ottaa näiltä alueilta väestöä Suomeen pelkästään sillä olettamalla, että pystymme heitä kouluttamaan. Ensin on osoitettava tilastollisesti, että koulutuksella on ollut jotain vaikutusta. Jäämme odottamaan todistusaineistoa siitä.

Kunnes toisin todistetaan, suosittelen huomioimaan tässä tekstissä käsitellyt asiat henkilökohtaisissa riskianalyyseissä niin auton ratissa kuin muutenkin elämässä.

Haluan lopuksi muistuttaa lukijoitani siitä, että kommenttiosioni on aina auki ja otan mielelläni vastaan kritiikkiä tekstistäni. Suhtaudun erittäin positiivisesti, jos minua lahjakkaammat henkilöt osoittavat virheitä ja parannuksia tekstiini. Riskianalyyseistä on aina hyvä oppia uutta.

Juhana Vartiaisen analyysistä

Kommentoin lyhyesti Juhana Vartiaisen analyysiä, jonka viimein löysin sopivassa formaatissa.

Hän on oikeassa analyysissään, mutta ei huomioi Suomeen saatavissa olevan maahanmuuton heikkoa laatua. Tärkein yksittäinen mittari kansantalouden kannalta on kokonaistuotanto jaettuna koko väestön määrällä, mihin pitää siis laskea myös nuoret ja vanhukset mukaan.

Maahanmuuttajan päästäminen maahan on täällä asuvan väestön kannalta kannattavaa, mikäli hänen voidaan parhaiden tilastollisten malliemme perusteella ennakoida kasvattavan tuota mainittua mittaria. Asiaa tulee tarkastella odotettavissa olevan elinajan yli ja ennakoiden lisääntyminen jne. Laskelma on vaativa, mutta kohtuullisiin arvioihin pystytään melko helposti.

Vartiaisen analyysin suurin puute liittyy videolla mainittuun osallistumisasteeseen. Se ei ole väestön osaamisprofiilista riippumaton vakio. Jos päästämme maahan runsaasti maahanmuuttajia, jotka eivät täytä yllä mainitsemaani kriteeriä, osallistumisaste laskee.