Korviini on kantautunut mielenkiintoista tietoa oikeusministeri Tuija Braxista. Hän kuuluu oikeuspoliittiseen yhdistykseen nimeltä Demla tai on tarkemmin sanottuna nykyisin yhdistyksen hallituksen jäsen.
Demlan julkilausuma vuodelta 2006 on tavattoman kiinnostava, josta seuraava lainaus:
Demla r.y. ehdottaa tilanteen ratkaisemista yleisellä armahduksella. Vankimäärä tulee alentaa sille tasolle, johon vankilat ja henkilökuntamäärä on mitoitettu ja mihin valtiolla on varaa. Poliittisten päättäjien tulee ratkaista se miten armahdus kohdennetaan eri vankiryhmiin: koskeeko se kaikkia vai ainoastaan tiettyjä ryhmiä.
En löytänyt Demlan hallituksen kokoonpanoa vuodelta 2006, mutta Brax on kyllä vaikuttanut yhdistyksessä jo tuolloin ainakin kyseisenä vuotena tehdyn Turkin matkan kuvien perusteella. Joudun tekemään otsikon mukaisen päätelmän.
Siis tämä porukka, joka on epäilemättä valmis majoittamaan vieraanvaraisuudestamme kiitolliset elintasosiirtolaiset hotellimajoitukseen, eivät ole valmiita satsaamaan siihen, että todistetusti lakejamme rikkoneet pidettäisiin edes hetki poissa järjestäytyneestä yhteiskunnasta.
Syntax error...
Array index out of bounds...
tiistai 27. tammikuuta 2009
torstai 22. tammikuuta 2009
Mediakatsaus: Turvapaikanhakijoiden rikokset
Palautellaan mieliin vanha 45 minuuttia ohjelma Turvapaikanhakijoiden rikokset näpistyksistä tappoon (lähetetty 31.8.2005).
Joitakin sekalaisia rahalainauksia:
"Turvapaikanhakijoiden joukossa Suomeen rantautuu ammattirikollisia, jotka kiertävät maasta toiseen."
"Ulkomaiset liigat majoittuvat Suomen vastaanottokeskuksiin."
"Turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia ei tilastoida. Poliisi tutki viime vuonna Helsingin ulkomaalaissäilön asukkaita pistokokeilla. Heistä 18 prosenttia eli joka viides oli syyllistynyt rikoksiin Suomessa."
"Monesti on tyypillistä, että joku saattaa kymmentäkin eri nimeä sitten käyttää täällä kulkiessaan."
"Noin 3500 turvapaikanhakijasta noin 70 prosenttia on sellaisia, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa jo jostain muusta EU-maasta. Nämä Dublin-tapauksiksi kutsutut kiertolaiset ovat hävittäneet tavaroistaan kaiken, mistä voisi päätellä, missä maassa on viimeksi oleskeltu."
"Romaneja on palautettu kotimaahansa tilauslennoilla. Lähdettäessä vaatteita ja elektroniikkaa on kertynyt niin paljon, että he eivät tahdo mahtua koneeseen."
Joitakin sekalaisia rahalainauksia:
"Turvapaikanhakijoiden joukossa Suomeen rantautuu ammattirikollisia, jotka kiertävät maasta toiseen."
"Ulkomaiset liigat majoittuvat Suomen vastaanottokeskuksiin."
"Turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia ei tilastoida. Poliisi tutki viime vuonna Helsingin ulkomaalaissäilön asukkaita pistokokeilla. Heistä 18 prosenttia eli joka viides oli syyllistynyt rikoksiin Suomessa."
"Monesti on tyypillistä, että joku saattaa kymmentäkin eri nimeä sitten käyttää täällä kulkiessaan."
"Noin 3500 turvapaikanhakijasta noin 70 prosenttia on sellaisia, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa jo jostain muusta EU-maasta. Nämä Dublin-tapauksiksi kutsutut kiertolaiset ovat hävittäneet tavaroistaan kaiken, mistä voisi päätellä, missä maassa on viimeksi oleskeltu."
"Romaneja on palautettu kotimaahansa tilauslennoilla. Lähdettäessä vaatteita ja elektroniikkaa on kertynyt niin paljon, että he eivät tahdo mahtua koneeseen."
keskiviikko 21. tammikuuta 2009
Ahvenanmaa tarvitsee apuvoimia!
Haluan käyttää tämän tilaisuuden ilmaistakseni huolestumiseni Ahvenanmaan vähäisestä kulttuurin rikastumisesta. Maahanmuuttajia siellä kyllä on jonkin verran, mutta he ovat alkuperänsä mukaan jakautuneet täysin toisin kuin mantereen puolella.
Viime viikolla saimmekin lukea pääkaupunkiseudun elättävän suuren osan Suomea ja Ahvenanmaan olevan suurin nettosaaja asukasta kohti laskettuna. Voisiko esimerkiksi menestyksellisen yritystoiminnan kannalta liian vähäisellä muslimien määrällä olla asian kanssa jotain tekemistä?
Tarkastellaan eräiden keskeisten kielten puhujien suhteellista osuutta koko väestöstä Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla (tulokset promilleina):
Kyllä Ahvenanmaallekin pitäisi selvästi saada lisää eksoottista värinää.
Viime viikolla saimmekin lukea pääkaupunkiseudun elättävän suuren osan Suomea ja Ahvenanmaan olevan suurin nettosaaja asukasta kohti laskettuna. Voisiko esimerkiksi menestyksellisen yritystoiminnan kannalta liian vähäisellä muslimien määrällä olla asian kanssa jotain tekemistä?
Tarkastellaan eräiden keskeisten kielten puhujien suhteellista osuutta koko väestöstä Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla (tulokset promilleina):
| Kieli | Ahvenanmaa (‰) | Uusimaa (‰) |
|---|---|---|
| somali | 0,00 | 6,05 |
| arabia | 0,81 | 2,98 |
| persia | 1,25 | 1,09 |
| turkki | 0,15 | 1,64 |
Kyllä Ahvenanmaallekin pitäisi selvästi saada lisää eksoottista värinää.
perjantai 16. tammikuuta 2009
Helppoa rahaa jaossa
Pafin uusille asiakkaille jaetaan helppoa rahaa. Kävin juuri tienaamassa 41,60 euroa varsin pienellä vaivalla. En kuitenkaan voi ottaa kunniaa tempun suorittamisesta, koska se kuuluu nimimerkille Vapahtaja. Tässä hänen ohjeensa:
"1. Siirrä pelitilillesi haluamasi summa (vähintään 10 euroa) ja ilmoita bonuskoodi LNCHA 19.1.2009 mennessä.
2. Pelaa suosikkipeliäsi vähintään 90 euron arvosta* www.paf.com
3. 30 euroa maksetaan automaattisesti tilillesi, kun olet panostanut 90 euroa (eli kolme kertaa bonussumman verran).
Seuraaviin peleihin et voit käyttää rahoja: Rulettiin, Premium Rulettiin, Hi-Lo,Premium Blackjack,Multihand Blackjack,Blackjack, poker, pelit tai vedonlyönti."
Kannattaa tosiaan huomata tuo bonuskoodin ilmoittaminen. Toimin itse myöhempien ohjeiden mukaan eli tallensin 40 euroa tilille ja pelasin baccaratia sijoittamalla kahden euron panosta pankille (tätä voi ensin testata demolla). Kun 45 peliä oli pelattu, napsahti bonusraha 30 euroa tilille.
Mainittakoon, että en ole koskaan ennen pelannut baccaratia, enkä ymmärrä sen säännöistä mitään. Tätä helpommin rahaa voi tehdä vain pörssissä!
"1. Siirrä pelitilillesi haluamasi summa (vähintään 10 euroa) ja ilmoita bonuskoodi LNCHA 19.1.2009 mennessä.
2. Pelaa suosikkipeliäsi vähintään 90 euron arvosta* www.paf.com
3. 30 euroa maksetaan automaattisesti tilillesi, kun olet panostanut 90 euroa (eli kolme kertaa bonussumman verran).
Seuraaviin peleihin et voit käyttää rahoja: Rulettiin, Premium Rulettiin, Hi-Lo,Premium Blackjack,Multihand Blackjack,Blackjack, poker, pelit tai vedonlyönti."
Kannattaa tosiaan huomata tuo bonuskoodin ilmoittaminen. Toimin itse myöhempien ohjeiden mukaan eli tallensin 40 euroa tilille ja pelasin baccaratia sijoittamalla kahden euron panosta pankille (tätä voi ensin testata demolla). Kun 45 peliä oli pelattu, napsahti bonusraha 30 euroa tilille.
Mainittakoon, että en ole koskaan ennen pelannut baccaratia, enkä ymmärrä sen säännöistä mitään. Tätä helpommin rahaa voi tehdä vain pörssissä!
sunnuntai 4. tammikuuta 2009
Muslimimaahanmuuttajien määrä Suomessa
Virallisen tilaston puutteen vuoksi yritän arvioida muslimien määrää Suomessa vuoden 2007 lopussa.
Muslimimaahanmuuttajien (tai maahanmuuttajataustaisten) määrän arviointiin käytän kieltä. Kielialueen sisällä muslimien osuuden arviointiin käytän pääasiassa listaa muslimienemmistöisistä maista, jolloin muslimeita tulkitaan olevan samassa suhteessa kuin Wikipedia ilmoittaa heidän osuudekseen lähtömaan väestössä. Arabia on kielenä ongelmallinen laajuutensa takia, mutta suurimmassa osassa maista on erittäin merkittävä muslimienemmistö (vain Libanonissa, Israelissa ja Tšadissa alle 90 %). Arabian suhteen merkittävin yksittäinen virhelähde koostunee egyptiläisistä (suurehkon kristillisen arabiankielisen vähemmistön vuoksi), mutta heidän määränsä lienee kuitenkin rajattu, sillä kansalaisuudeltaan egyptiläisiä asuu täällä vain 248 miestä ja 65 naista.
Pääosin vuosina 1870-1920 Suomeen muuttanutta tataarivähemmistöä (700-900 henkeä) en käsittele muslimimaahanmuuttajina, eikä heitä siis ole laskettu arvioon mukaan.
Alla on taulukoitu merkittävät muslimimaahanmuuttajaryhmät kielen mukaan. Osa prosenttiosuuksista on huonosti perusteltavissa (esimerkiksi kurdit), jolloin on tehty arvio Stetson-Harrison -menetelmällä. Joissakin epätriviaaleissa tapauksissa annan linkin, jonka avulla suhteellinen osuus on määritetty.
| Kieli | Miehet | Naiset | Muslimeita (%) |
|---|---|---|---|
| somali | 5131 | 4679 | 100 |
| arabia | 5194 | 2925 | 98 |
| kurdi | 3369 | 2524 | 90 |
| albania | 3155 | 2636 | 70 |
| turkki | 3008 | 1268 | 100 |
| persia | 2154 | 1742 | 98 |
| bengali | 772 | 414 | 89 |
| urdu | 565 | 235 | 97 |
| amhara | 352 | 285 | 48 |
| pandžabi | 334 | 255 | 70 |
| suahili | 319 | 245 | 90 |
| afgaani | 202 | 162 | 99 |
| azeri | 149 | 128 | 93 |
| tšetšeeni | 101 | 84 | 90 |
| turkmeeni | 101 | 80 | 89 |
| indonesia | 74 | 151 | 86 |
Yhteensä muslimimiehiä on 23089 ja naisia 16327 eli yhteismäärän arvioksi järkevällä tarkkuudella saadaan noin 40000, jota voi verrata Wikipedian arvioon noin 30000 (Wikipedian lähdeviitteitä ei mielestäni voi kehua).
Artikkelissa Islam Suomessa annetaan vuoden 1999 osalta muslimien määräksi arvio 20000, mutta lähde on tasoltaan heikko. Myös muslimiväestön jakaumaa koskevassa osassa luvut vaikuttavat virhellisiltä, sillä ne eivät täsmää lainkaan edes tuohon vuoden 1999 arvioon. Esimerkiksi somalitaustaisten muslimien määräksi väitetään 4694, vaikka Somalian väestöstä 99,9 prosenttia on muslimeita, eikä maahanmuutto sieltä ole johtunut uskonnollisesta vainosta, joten luku on erittäin epäuskottava (kansalaisuudeltaan somaleita on Suomessa 4852 ja kielen mukaan 9810 kappaletta).
Ylläolevan taulukon ja Tilastokeskuksen tietojen avulla saadaan muslimimaahanmuuttajien sukupuoli- ja ikäjakaumaksi:
| Ikä | Miehet | Naiset |
|---|---|---|
| 0-4 | 2163 | 2069 |
| 5-9 | 1949 | 1952 |
| 10-14 | 1833 | 1766 |
| 15-19 | 1791 | 1526 |
| 20-24 | 2039 | 1574 |
| 25-29 | 2419 | 1653 |
| 30-34 | 2240 | 1553 |
| 35-39 | 2710 | 1417 |
| 40-44 | 2563 | 1089 |
| 45-49 | 1549 | 691 |
| 50-54 | 834 | 366 |
| 55-59 | 437 | 226 |
| 60-64 | 265 | 149 |
| 65-69 | 149 | 94 |
| 70-74 | 73 | 77 |
| 75- | 76 | 124 |
Näitä tuloksia tulen käyttämään demografisissa laskelmissa.
torstai 1. tammikuuta 2009
Rikostilastojen normalisointi
Helsingin Sanomissa 30.12. julkaistu sosiaalitutkimuksen menetelmien professori Pertti Tötön ansiokas kolumni oli ystävällisesti otettu talteen Homma-foorumilaisten toimesta.
Valitettavasti Töttö ei käsittele tulosten tilastollista merkitsevyyttä, mutta enköhän saa sen puutteen tässä blogissa aikanaan korjattua. Teoreettisesti ja keskustelun korkean laadun kannalta kyseessä on ratkaisevan tärkeä asia, jota en kuitenkaan ole suomalaisten rikostilastojen yhteydessä nähnyt huomioitavan. Olisin ilman muuta odottanut tällaiseen problematiikkaan pureutumista esimerkiksi Osmo Soininvaaralta, mutta valitettavasti häneltä on nähty vain epätarkkaa käsien heiluttelua.
Tällä kertaa aiheenani on kuitenkin rikostilastojen normalisointi eli eri kansanryhmien erilaisen demografisen rakenteen huomiointi laskelmassa. Käytän tässä esityksessä yksinkertaisuuden vuoksi esimerkkinä raiskaustilastoja, mutta sopiva normalisointi tietenkin riippuu rikostyypistä.
Töttö tyytyy laskemaan merkittävimpien rikoksiin syyllistyneiden ikäluokkien edustajien lukumäärät yhteen ja suhteuttaa rikosmäärän niihin (menetelmä muistuttaa aikaisemmin itse käyttämääni), joskaan vuosien yhdistämisen tekniikkaa professori ei tarkemmin kuvaile. Tämä tekniikka on eräs aivan kelvollinen mahdollisuus normalisointiin ja tulen sitä itsekin myös jatkossa käyttämään. Toisaalta esimerkiksi raiskauksiin syyllistyneet eivät kuitenkaan kaikki mahdu Tötön mainitsemaan ikähaarukkaan, eikä jakauma varsinkaan ole tasainen näiden ikäluokkien välillä. Näihin puutteisiin yritän tänään saada parannusta.
Tilastokeskus luokittelee rikoksiin syyllistyneet valitettavasti hieman ongelmallisiin luokkiin (tarkoitan luokan koon vaihtelua), joten tyydyn tässä esityksessä olettamaan jakauman tasaiseksi kunkin luokan sisällä. Lasken myös kaikkien tilastossa esiintyvien vuosien (2005-2007) määrät yhteen saadakseni mahdollisimman paljon dataa. Samaa normalisointia sitten käytetään kaikkiin kansanryhmiin, koska kansanryhmäkohtainen normalisointi vaatisi huomattavasti suurempia datamääriä, eikä se ole Suomen oloissa mahdollista.
Raiskauksista tuomittujen ikäjakauma:
Kyseisen jakauman avulla lasketaan kullekin demografiselle rakenteelle vertailuluku, jonka avulla raiskausten lukumäärä suhteutetaan. Tilastokeskuksen tiedot ikäjakaumista on luokiteltu viiden vuoden luokkiin, joiden sisällä oletan väen tasaisesti jakautuneeksi.
Raiskauksista tuomittujen jakauma on oleellisilta osiltaan ilmaistavissa 80-paikkaisena vektorina (ikäluokat 0-79) ja lisäksi väestöryhmän edustajien ikäluokittainen lukumäärä voidaan ilmaista 80-paikkaisena vektorina, joiden pistetuloa käytän vertailulukuna. Vertailuluvun käyttö vaikuttaa jonkin verran tilastollisen merkitsevyyden tutkimukseen, mutta siihen joudun palaamaan myöhemmin.
Esimerkki vuoden 2005 osalta: kansalaisuudeltaan suomalaiset (miehet) saavat vertailuluvukseen 33648,3 ja irakilaiset 33,7. Selvitettyjä raiskauksia oli suomalaisten toimesta 295 ja irakilaisten toimesta 12, joten irakilaisten yliedustuksen kerroin suomalaisiin verrattuna on 40,6. Pelkästään suomalaisten ja irakilaisten miesten kokonaismäärän perusteella saataisiin kerroin 56,1 ja Tötön tekniikalla kerroin 40,2. Mielestäni omani on tuloksista tarkimmin perusteltu ja ainakin näillä väestöryhmillä antaa melkein saman tuloksen kuin Tötön tekniikka.
Aiemman rikostilastoja käsitelleen tekstini kommenteissa Touko Apajalahti nosti esiin tarpeen väestöryhmien sosioekonomisen tilanteen normalisointiin laskelmassa ja periaatteessa olen ideasta samaa mieltä. Valitettavasti Tilastokeskuksesta saatavissa oleva data ei suoraan mahdollista tämän tyyppistä laskelmaa, joten parhaassakin tapauksessa joudutaan toimimaan hyvin karkeiden oletusten pohjalta, jos tällaisia tuloksia yritetään saada. Jos yleisö vaatii ja onnistun löytämään laskelman mahdollistavan datan äärelle, voin toki yrittää jotain tämän suuntaista.
On myös hyvin kyseenalaista, voidaanko kantasuomalaisista koskaan ottaa jotain mielekästä sosioekonomista osajoukkoa, joka täysin tyydyttävästi vastaisi tänne tulevien maahanmuuttajien tilannetta (riippuu tietenkin osittain maahanmuuttajaryhmästä). Edistysaskeleet tähän suuntaan olisivat arvokkaita, mutta pilkkovat ennestäänkin pientä datamäärää osiin, mikä on analyysin kannalta ongelmallista. Tässä mielessä lienee parasta pyrkiä tekemään vertailuja maahanmuuttajaryhmien välillä (sosioekonominen tausta silloinkin huomioiden, jos mahdollista).
Valitettavasti Töttö ei käsittele tulosten tilastollista merkitsevyyttä, mutta enköhän saa sen puutteen tässä blogissa aikanaan korjattua. Teoreettisesti ja keskustelun korkean laadun kannalta kyseessä on ratkaisevan tärkeä asia, jota en kuitenkaan ole suomalaisten rikostilastojen yhteydessä nähnyt huomioitavan. Olisin ilman muuta odottanut tällaiseen problematiikkaan pureutumista esimerkiksi Osmo Soininvaaralta, mutta valitettavasti häneltä on nähty vain epätarkkaa käsien heiluttelua.
Tällä kertaa aiheenani on kuitenkin rikostilastojen normalisointi eli eri kansanryhmien erilaisen demografisen rakenteen huomiointi laskelmassa. Käytän tässä esityksessä yksinkertaisuuden vuoksi esimerkkinä raiskaustilastoja, mutta sopiva normalisointi tietenkin riippuu rikostyypistä.
Töttö tyytyy laskemaan merkittävimpien rikoksiin syyllistyneiden ikäluokkien edustajien lukumäärät yhteen ja suhteuttaa rikosmäärän niihin (menetelmä muistuttaa aikaisemmin itse käyttämääni), joskaan vuosien yhdistämisen tekniikkaa professori ei tarkemmin kuvaile. Tämä tekniikka on eräs aivan kelvollinen mahdollisuus normalisointiin ja tulen sitä itsekin myös jatkossa käyttämään. Toisaalta esimerkiksi raiskauksiin syyllistyneet eivät kuitenkaan kaikki mahdu Tötön mainitsemaan ikähaarukkaan, eikä jakauma varsinkaan ole tasainen näiden ikäluokkien välillä. Näihin puutteisiin yritän tänään saada parannusta.
Tilastokeskus luokittelee rikoksiin syyllistyneet valitettavasti hieman ongelmallisiin luokkiin (tarkoitan luokan koon vaihtelua), joten tyydyn tässä esityksessä olettamaan jakauman tasaiseksi kunkin luokan sisällä. Lasken myös kaikkien tilastossa esiintyvien vuosien (2005-2007) määrät yhteen saadakseni mahdollisimman paljon dataa. Samaa normalisointia sitten käytetään kaikkiin kansanryhmiin, koska kansanryhmäkohtainen normalisointi vaatisi huomattavasti suurempia datamääriä, eikä se ole Suomen oloissa mahdollista.
Raiskauksista tuomittujen ikäjakauma:
Kyseisen jakauman avulla lasketaan kullekin demografiselle rakenteelle vertailuluku, jonka avulla raiskausten lukumäärä suhteutetaan. Tilastokeskuksen tiedot ikäjakaumista on luokiteltu viiden vuoden luokkiin, joiden sisällä oletan väen tasaisesti jakautuneeksi.
Raiskauksista tuomittujen jakauma on oleellisilta osiltaan ilmaistavissa 80-paikkaisena vektorina (ikäluokat 0-79) ja lisäksi väestöryhmän edustajien ikäluokittainen lukumäärä voidaan ilmaista 80-paikkaisena vektorina, joiden pistetuloa käytän vertailulukuna. Vertailuluvun käyttö vaikuttaa jonkin verran tilastollisen merkitsevyyden tutkimukseen, mutta siihen joudun palaamaan myöhemmin.
Esimerkki vuoden 2005 osalta: kansalaisuudeltaan suomalaiset (miehet) saavat vertailuluvukseen 33648,3 ja irakilaiset 33,7. Selvitettyjä raiskauksia oli suomalaisten toimesta 295 ja irakilaisten toimesta 12, joten irakilaisten yliedustuksen kerroin suomalaisiin verrattuna on 40,6. Pelkästään suomalaisten ja irakilaisten miesten kokonaismäärän perusteella saataisiin kerroin 56,1 ja Tötön tekniikalla kerroin 40,2. Mielestäni omani on tuloksista tarkimmin perusteltu ja ainakin näillä väestöryhmillä antaa melkein saman tuloksen kuin Tötön tekniikka.
Aiemman rikostilastoja käsitelleen tekstini kommenteissa Touko Apajalahti nosti esiin tarpeen väestöryhmien sosioekonomisen tilanteen normalisointiin laskelmassa ja periaatteessa olen ideasta samaa mieltä. Valitettavasti Tilastokeskuksesta saatavissa oleva data ei suoraan mahdollista tämän tyyppistä laskelmaa, joten parhaassakin tapauksessa joudutaan toimimaan hyvin karkeiden oletusten pohjalta, jos tällaisia tuloksia yritetään saada. Jos yleisö vaatii ja onnistun löytämään laskelman mahdollistavan datan äärelle, voin toki yrittää jotain tämän suuntaista.
On myös hyvin kyseenalaista, voidaanko kantasuomalaisista koskaan ottaa jotain mielekästä sosioekonomista osajoukkoa, joka täysin tyydyttävästi vastaisi tänne tulevien maahanmuuttajien tilannetta (riippuu tietenkin osittain maahanmuuttajaryhmästä). Edistysaskeleet tähän suuntaan olisivat arvokkaita, mutta pilkkovat ennestäänkin pientä datamäärää osiin, mikä on analyysin kannalta ongelmallista. Tässä mielessä lienee parasta pyrkiä tekemään vertailuja maahanmuuttajaryhmien välillä (sosioekonominen tausta silloinkin huomioiden, jos mahdollista).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)