Hyppyjä johtopäätöksiin

Muslimimaahanmuuttajien määrä Suomessa 2010

2011-03-26T08:49:00.000-07:00

Päivitetty arvio muslimimaahanmuuttajamiesten määrästä (31.12.2010) on 30633 ja naisten määrästä 21217 henkilöä eli yhteensä 51850, jossa on kasvua edelliseen arviooni 9,4 prosenttia. Lisäksi ikäjakaumaksi saadaan

Ikä	Miehet	Naiset
0-4	2663	2508
5-9	2376	2229
10-14	2239	2226
15-19	2486	1999
20-24	3070	2241
25-29	3762	2222
30-34	3210	2070
35-39	2790	1687
40-44	3033	1438
45-49	2238	1062
50-54	1282	593
55-59	682	346
60-64	374	196
65-69	218	141
70-74	116	105
75-	94	154

Sarjassa aikaisemmin ilmestynyttä: Arvio vuodelta 2007 (sisältää laskentamenetelmän kuvauksen), vuodelta 2008 ja vuodelta 2010.

Väestöennusteideni osuvuus 2010

2011-03-26T07:28:00.000-07:00

Tarkistetaan jälleen, miten väestöennusteeni ovat osuneet kohdalleen. Edellisen tarkistuksen kommentit pätevät sellaisenaan tälläkin kertaa ja ne kannattaa käydä lukemassa, mikäli aiheen tarkempi käsittely kiinnostaa.

Vuoden 2007 ennusteen osuvuus kuvataan seuraavissa kolmessa kuvassa:

Seuraavat kolme graafia kuvaavat kolmen skenaarion laskelmani osuvuutta:

Muslimit haluavat Suomeen sharian

2010-11-13T00:52:00.000-08:00

Aamulehden haastattelussa Suomen islamilaisen yhdyskunnan uusi pääimaami Anas Hajjar paljastaa heidän tavoitteenaan olevan asteittainen sharia-lain käyttöönotto:

"Hajjar vahvistaisi islamilaisen lain, sharian, asemaa esimerkiksi avioeroissa.

Avioero voi jäädä vahvistamatta islamilaisessa yhteisössä etenkin, jos nainen pyytää eroa. Suomen lain tuomio ei riitä, eikä nainen voi mennä uusiin naimisiin."

On selvää, että Hajjar pitää ainoana oikeana lakina shariaa, eikä asia tule tästä koskaan muuttumaan, eikä islam järjestelmänä koskaan salli minkäänlaista reformia. Hajjarin mielestä Suomessa noudatettavia lakeja ei pidä päättää eduskunnassa, koska paremman järjestelmän loi 600-luvulla elänyt sotapäällikkö.

Tässä ei tietenkään ole mitään yllättävää huomioiden, että vastaava tavoite on aivan ilmeinen ympäri Eurooppaa. Halusin kuitenkin kirjata asian blogiini, jottei mahdolliselle lukijalle jää epäselvyyttä, miksi muslimien määrän kehitystä kannattaa seurata.

Muslimimaahanmuuttajien määrä Suomessa 2009

2010-04-11T07:52:00.000-07:00

Päivitetty arvio muslimimaahanmuuttajamiesten määrästä (31.12.2009) on 27918 ja naisten määrästä 19440 henkilöä eli yhteensä 47358, jossa on kasvua edelliseen arviooni 9,7 prosenttia (merkinnän tekemisen ja laskennan automatisoinnin myötä sain edellisen vuoden tuloksen hieman toiseksi kuin viime vuonna, ehkä Tilastokeskus korjaa dataansa ensijulkistuksen jälkeen). Lisäksi ikäjakaumaksi saadaan

Ikä	Miehet	Naiset
0-4	2469	2324
5-9	2214	2136
10-14	2154	2080
15-19	2194	1798
20-24	2722	2045
25-29	3305	2048
30-34	2777	1829
35-39	2713	1570
40-44	2959	1334
45-49	2004	943
50-54	1123	492
55-59	565	299
60-64	334	186
65-69	187	124
70-74	105	90
75-	93	142

Sarjassa aikaisemmin ilmestynyttä: Arvio vuodelta 2007 (sisältää laskentamenetelmän kuvauksen) ja arvio vuodelta 2008.

Väestöennusteideni osuvuus 2009

2010-04-11T03:55:00.000-07:00

Tutkitaan ennusteideni osuvuutta uusimpien (eli 31.12.2009 vallinneiden) tietojen pohjalta. En tee tänä vuonna uutta väestöennustetta, koska aikaisempi kolmen skenaarion laskelma sisältää mielestäni riittävän kattavan kahden parametrin (nettomaahanmuutto ja kokonaishedelmällisyysluku) herkkyysanalyysin, joten uusi laskelma ei vielä ole tarpeellinen. Kannattaa huomata, että tarkoitukseni on myös seurata kaikkien ennusteideni osuvuutta, joten työ- ja graafimäärä paisuisi hyvin nopeasti, jos tekisin uuden ennusteen joka vuosi.

Tutkitaan ensin vuoden 2007 ennusteen osuvuutta, kuten jo kerran aikaisemmin on tehty:

Kuvissa sininen käyrä on ennusteeni ja punainen pieni viiva, jota näin pitkän aikavälin ennusteessa voi olla vaikea huomata, kuvaa toteutunutta väestökehitystä. Tältä osin aikaisemmin tehdyn seurannan kommentit pätevät edelleen.

Kolmen skenaarion graafeissa ylin sininen käyrä vastaa nopeaa skenaariota, keskimmäinen perusskenaariota ja alimmainen hidasta.

Kolmen skenaarion laskelmasta havaitaan, että nuorten osalta ollaan täsmälleen perusskenaarion aikataulussa, aktiivi-ikäisten osalta todellisuus osuus toistaiseksi hitaan ja perusskenaarion puoliväliin ja vanhuksissa vieraskielisten osuus kasvaa nopeammin kuin missään skenaariossa. Erityisesti viimeinen havainto on yllättävä, kun otetaan huomioon, että skenaariot on maalailtu todella leveällä pensselillä, mutta siitä huolimatta todellisuus ei osunut ennusteiden väliin.

Jatkosuunnitelma blogin osalta

2010-01-27T09:31:00.000-08:00

Tarkkaavaisimmat lukijani lienevät huomanneet, että päivitykset ovat olleet aika vähissä. Olen valitettavan kiireinen, eikä tilanteeseen ole odotettavissa parannusta. Tavoitteeni on tarkentaa blogin fokusta ja siten minimoida työn määrää.

Bloggaukseni jatkossa tulevat olemaan Tilastokeskuksen lukujen analyysiä mahdollisimman pitkälle automatisoituna. Analyysiä pitää tietenkin pyrkiä pitkällä aikavälillä parantamaan, mutta se tunnetusti on kovin aikaavievää.

Haaveilen myös siitä, että saisin rikostilastojen osalta tehtyä parempia tilastoja kuin nykyisistä lähteistä on mahdollista, mutta tähän tarvisin enemmän vuosilomia.

Fort Hoodin ammuskelu

2009-11-07T10:12:00.000-08:00

Suomalaiselta medialta näyttää jääneen seuraava yksityiskohta ammuskelusta huomaamatta:

"Soldiers reported that the gunman shouted "Allahu Akbar!" — an Arabic phrase for "God is great!" — before opening fire Thursday, said Lt. Gen. Robert Cone, the base commander. He said officials had not confirmed Hasan made the comment."

Tämä viittaa selvästi uskonnollissävytteiseen motiiviin, lähde.

Fox Newsistä löytyy seuraavaa:

Interviews with Ali and other worshipers at the mosque, the Islamic Community of Greater Killeen, paint a portrait of a man devoted to his faith and troubled by his impending deployment to Afghanistan to contribute to a war effort he opposed at least partly on religious grounds.

"He obviously didn’t want to go," said Duane Reasoner, 18, who looked up to Hasan as a sort of religious mentor. "He said he shouldn’t be going to Iraq, and Muslims shouldn’t be in the military — it was an obvious conflict of interest. Muslims shouldn’t be killing Muslims. He told me not to join the military."

Reasoner said he wouldn't condemn Hasan after the shooting spree.

“I don’t know his intentions," Reasoner told FoxNews.com. "I don’t know what he was thinking. I won't condemn another Muslim.”

Kolme skenaariota 2008

2009-10-26T02:30:00.000-07:00

Tarkastellaan kolmena skenaariona Suomen väestön kehitystä 80 vuoden ajanjaksolla. Perusskenaariossa vieraskielisten nettomaahanmuuton oletetaan pysyvän samalla tasolla kuin vuoden 2008 aikana (noin 15400 henkilöä, katso 1 ja 2), hitaassa skenaariossa maahanmuutto vähenee 5000 henkeen vuodessa kymmenen vuoden ajanjaksolla ja nopeassa skenaariossa maahanmuutto lisääntyy 25000 henkeen vuodessa. Graafisesti esitettynä maahanmuuton määrät eri skenaarioissa kehittyvät seuraavasti:

Kaikissa skenaarioissa maahanmuuttajien ikä- ja sukupuolijakauma noudattaa likimain vedostasoisen laskelmani Nettomaahanmuutto kansanryhmittäin 2008 tulosta, mutta tuloksia skaalataan sopivasti, jotta yllä mainitut skenaarioiden nettomaahanmuuton määrät saadaan täsmäämään. Esimerkiksi nopeassa skenaariossa viimeisinä vuosina maahanmuuttajia tulee 11162 naista ja 13838 miestä, sillä laskelmani mukaan vieraskielisten nettomuutto oli 15396 henkilöä vuonna 2008 ja heistä 6874 eli 44,6 prosenttia oli naisia. Vastaavalla menetelmällä skaalataan myös ikäjakauma.

Nettomaastamuutto nuorten kantasuomalaisten joukossa on sen verran pientä, että jätän sen edelleen mallintamatta.

Tein nyt ensimmäistä kertaa tarkempia laskelmia syntyvyydestä ja tulokset olivat minulle yllättäviä. Näyttää siltä, että vieraskielisille syntyy lapsia huomattavasti vähemmän kuin olen aikaisemmin näppituntumalta olettanut. Useimmat maahanmuuttajat asuvat isoissa kaupungeissa, joissa suomalaisillekin syntyy vähemmän lapsia kuin muualla maassa ja vieraskieliset noudattavat samaa kaavaa. Vuonna 2008 suomalaisia 15-49 -vuotiaita naisia oli 1109064 kappaletta ja syntyneitä lapsia (oletus: ei maahanmuuttoa 0-vuotiaiden joukossa) 56990 kappaletta, vieraskielisiä 15-49 -vuotiaita naisia oli 62133 ja syntyneitä lapsia 2586.

Syntyvyyden oletetaan hitaassa ja perusskenaariossa pysyvän nykyisellä tasolla sekä kantaväestön että vieraskielisten osalta. Nopeassa skenaariossa oletan vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluvun olevan 3,0. Laskelmani on teknisesti puutteellinen kokonaishedelmällisyysluvun osalta, mutta ongelman korjaaminen on huomattavan työlästä. Parantamisen varaa jää siis jatkossakin.

Kuolleisuuskertoimissa käytin Tilastokeskuksen ennusteesta saatavia Helsingin kertoimia koko maassa. Heidän kertoimensa loppuvat vuoteen 2040, josta eteenpäin käytin vuoden 2040 kertoimia.

Katsotaan ensin väestömme tilanne vuoden 2008 lopussa:

Seurataan skenaarioiden etenemistä 20 vuoden välein. Aluksi perusskenaario, sitten hidas ja viimeisenä nopea, olkaa hyvä.

Kerkkänen parantaa otettaan

2009-09-10T21:59:00.000-07:00

Olin iloisesti yllättynyt, että Kerkkänen oli saanut jo hieman annettua palautetta lähettämiini kommentteihin; katso edellinen aihetta koskenut merkintäni.

Voi olla, että hänellä on vain tyylinä miettiä vastaustaan vähän perusteellisemmin, joten en vielä luovu toivosta laadukkaasta vuoropuhelusta. Kommentit saisivat tietenkin ilmestyä näkyviin huomattavasti nopeammin.

En ehtinyt vielä lueskella tarkemmin, mutta arvostan aina vastausta ja haluan vetää aiemman väitteeni Kerkkäsen keskusteluhaluttomuudesta ainakin osittain takaisin.

Väestöennusteeni osuvuus 2008

2009-08-29T13:14:00.000-07:00

Ryhdyn systemaattisesti tutkimaan kaikkien tekemieni ennusteiden osuvuutta, kuten olen aiemmin luvannut. Tein vanhan laskelmani 31.12.2007 vallinneilla tiedoilla. Tilastokeskus on saanut tilastoon yhden uuden vuoden, joten on aika tarkistaa, miten hyvin osuin kohdalleen.

Jaan väestön kolmeen ikäluokkaan (0-14, 15-64 ja yli 64-vuotiaisiin), joissa lasketaan vieraskielisten osuus koko kyseisen ikäluokan väestöön verrattuna. Seuraavissa graafeissa sininen käyrä on ennusteeni ja punainen pieni viiva kuvaa toteutunutta väestökehitystä.

Nuorten osalta ennusteeni liioittelee vieraskielisten määrää. Tämä oli odotettavissa, koska kyseisessä ennusteessa arvoin maahan muuttavien iät eksponenttijakaumasta, joka korostaa nuoria ikäluokkia.

Aktiivi-ikäisessä väestössä vieraskielisten osuus kasvaa ennustettua nopeammin, mihin tuo muuttajien ikäjakauma luonnollisesti tarjoaa jälleen hyvän selityksen. Seuraavissa ennusteissa otan ikäjakauman huomioon huomattavasti tarkemmin.

Vanhusten osalta ennuste osui ensimmäisen vuoden osalta lähes tarkalleen kohdalleen, joten tältä osin olen erittäin tyytyväinen.

Kritiikin kritiikki ja kritiikin kritiikin kritiikki

2009-08-28T21:10:00.000-07:00

Kaikki varmasti hyvin tietävät, että maahanmuuttokritiikille on pitkään kaivattu kovan luokan kritiikkiä. Törmäsin jossain Vihreän langan keskustelussa väitteeseen, että Heikki Kerkkänen olisi blogissaan esittänyt jotain ansiokasta.

Luin tekstin ja päätin hieman kommentoida joitakin tekstin ilmeisiä puutteita, vaikka en itse sitä erityisen ansioituneena pitänytkään. Kerkkänen tietysti suvaitsevaistolle tavalliseen tapaan esimoderoi kommentit, joten niiden näkyviin ilmestymistä saa odottaa hyvin pitkään. Kerkkänen vastasi ensimmäiseen kommenttiini, johon olen jo oman vastineeni lähettänyt, mutta se ei yllättäen ole ilmestynyt vielä näkyviin. Viive on ollut jo niin pitkä, että päättelen Kerkkäsen välttelevän keskustelua, enkä enää tuossa formaatissa siis voi jatkaa keskustelua. Niinpä joudun julkaisemaan viimeisen vastineeni täällä. Asiayhteyden ymmärtämiseksi kannattaa lukea alkuperäinen blogimerkintä kommentteineen.

EDIT: Löysin Homma-forumilta ketjun, josta ilmenee Kerkkäsen taipumus jättää kriittisiä kommentteja julkaisematta. Hänen kanssaan keskusteluun ei siis kannata haaskata aikaa. Muistutan tässä yhteydessä kaikkia lukijoitani siitä, että minulle on aina sallittua lähettää kommentteja ja korjata virheitäni. Tiedän tehneeni virheitä ja teksteissäni on heikkouksia, jotka on pienellä vaivalla kaivettavissa esiin.

Tässä siis lähettämäni kommentti:

Kaikella kohteliaisuudella, tekstisi on sen verran pitkä, että tiukat aikatauluni eivät salli sen tarkkaa lukemista uudelleen. Tässä kuitenkin vielä joitakin kommentteja.

Huomaan, että sivuutit kommenttini väestöennusteesta. Kirjoitit kommenteissa:

"Näiden lukujen valossa en näe, että a) suuret asutuskeskukset b) koko maa olisi lähiaikoina ”islamilaistumassa”, mikäli tällä tarkoitetaan uskonnollisen enemmistön muodostamista."

Kuitenkaan antamassasi lähdeviitteessä (Helsingin kaupungin väestöennuste) ei anneta minkäänlaista tietoa väestön uskonnollista jakaumista millään aikavälillä. Voisin kuvitella, että asia ei ole aivan selvä sinua vaatimattomammalla asiantuntemuksella varustetuille, joten voisitko hieman avata tätä päättelyä, jotta pystymme seuraamaan ja ymmärtämään, millä tavoin antamasi lähdeviite on millään tavoin relevantti. Mahdollisesti epärelevantin lähdeviitteen viittaaminen ylimalkaisella 10 sivun (!) lainauksella on lukijoidesi ajan haaskausta.

Iivarin kirja on maksullinen, enkä ole näillä näkymin kiinnostunut siitä riittävästi investoidakseni. Painetun sanan numerodata ja siten myös vakiointimenetelmän lähtökohta vanhenee suhteellisen nopeasti. Itse menetelmä voi olla kiinnostava, mutta datan pitää olla tuoretta.

OPTL:n materiaalista

http://www.optula.om.fi/44467.htm

tosiaan löytyy jonkin verran hyödyllistä tietoa erityisesti henkirikosten alueella (s. 29 ja s. 39). Muun väkivaltarikollisuuden ja erityisesti raiskausten osalta materiaali on huomattavasti heikompi eli lähde ei auta vakioinnissa millään tavoin. Henkirikosten osalta siis jonkinlaista lisäarvoa vakioinnin kannalta oli löydettävissä, mutta valitettavan karkealla tasolla tältä pohjalta joudutaan operoimaan, jos sosioekonomisesta vakioinnista puhutaan.

Kirjoitin aiemmin:

"pelkästään ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla ei saada väestöryhmien rikollisuutta lähellekään toisiaan (erityisesti raiskauksissa), mitä kuvitelmaa yrität nähdäkseni saada lukijat uskomaan."

Aloitin tuon kohdan huolimattomasti, mitä pahoittelen. Epäilen pikemminkin sitä, että vakioinneilla ylipäätään saataisiin rikollisuuden määrä yksittäisissä rikostyypeissä tiettyjen ryhmien välillä lähellekään toisiaan, mitä kantaa myöhemmin nähtävällä tavalla perustelen sinun tekstissäsi yrittäneen jollain tasolla puolustaa.

Ikä- ja sukupuolijakaumat vakioimalla päädyttiin linkittämieni alkeellisten vakiointien avulla esimerkiksi somalien osalta kertoimiin 8,0-8,5 vuonna 2008. Siinä on vielä mielestäni melkoinen ero kantasuomalaiseen, mikä pitäisi saada selitettyä muilla keinoin (viittaan lausuntoosi "Väitän, että vakiointien jälkeinen rikollisuuden 1,5-kertaisuus on selitettävissä niillä eri tavoilla...", erityisesti koska konteksti on tulkintani mukaan seksuaalirikollisuus, kuten myöhemmin perustelen). En tietenkään tiedä, miten äärimmäisiä sosioekonomisen aseman aiheuttamat poikkeamat raiskauksien osalta ovat, eikä siitä OPTL:n materiaalikaan mitään kerro. Esimerkiksi henkirikoksia työttömät tekevät suhteessa 19,6-kertaisen määrän verrattuna toimihenkilöihin (mikäli tulkitsin OPTL:n materiaalia oikein), mikä on suurin poikkeama kahden sosiaalisen ryhmän välillä. Epäilen siis tämän lähestymistavan riittävyyttä (tietyissä rikostyypeissä ja tiettyjen ryhmien välillä).

Edellisen lainaukseni loppuosassa jätän varsin suuren varauksen tulkintani oikeellisuudelle ("nähdäkseni"). En katso esittäneeni mitään erityistä todistusta kaipaavaa eksaktia väitettä. Pyrin muotoilemaan (erityisesti vähänkään oleelliset) väitteeni huomattavasti suuremmalla tarkkuudella. Katsotaan kuitenkin, oliko esittämälleni arvelulle minkäänlaista pohjaa.

Esitit tekstissäsi aiheellisen kysymyksen:

"Miksi Suomen maahanmuuttajaväestöstä väestöosuuteensa keskimääräistä isompi osa syyllistyy seksuaalirikollisuuteen?"

Tekstisi jatkuu kyseisen aiheen tavanomaisella käsittelyllä taustamuuttujineen jne. Kuvion jälkeen kirjoitat:

"Vakiointien jälkeen maahanmuuttajaväestön rikollisuus on Stakesin erikoistutkija Juhani Iivarin "Tuomittu maahanmuuttaja"(Stakes 2006)- teoksen mukaan 1,5- kertaista valtaväestöön nähden."

Huomaatko nyt, mitä tarkoitin. Tartuin alkuperäisessä kysymyksessäsi käyttämääsi sanaan seksuaalirikollisuus, mihin Iivarin lausunto ei tuo minkäänlaista lisävalaistusta, koska se käsittelee rikollisuutta kokonaisuutena.

Kokonaan toinen asia sitten on, onko järkevää ehdointahdoin haalia tänne porukkaa, joka empiirisen todistusaineiston nojalla vajoaa sosioekonomisesti haastavaan asemaan.

Sinä puolestasi laitoit sanoja suuhuni kirjoittamalla:

"Väite että Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tai kukaan muukaan pyrkisi peittelemään jotain ”epämiellyttävää dataa” vaikkapa liikennerikkomusten avulla on täysin vailla mitään pohjaa."

En tietenkään missään esittänyt mitään peittelyväitettä. Kerroin, että yksittäisten rikostyyppien mahdollisesti suurikin tilastollinen yliedustus tasoittuu, kun tarkastellaan rikollisuutta kokonaisuutena. Asia on matemaattinen itsestäänselvyys, eikä siihen liity mitään peittelyä. Ei kai kukaan vakavasti otettava maahanmuuttokriitikko väitä maahanmuuttajien tekevän kaikkia mahdollisia rikostyyppejä moninkertaisen määrän kantaväestöön verrattuna (en ainakaan muista tällaista lukeneeni). Kritiikissä keskitytään aina tiettyihin rikostyyppeihin, itse olen käyttänyt sitä useimmin alan keskustelussa esiin nousevaa rikostyyppiä eli raiskauksia.

Kirjoitit:

"Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta, on tarkasteltava aina kokonaisrikollisuutta kaikki rikosnimikkeet mukaan lukien."

Kun tarkastellaan maahanmuuttajien rikollisuutta (kokonaisuutena), näin on tietenkin toimittava. Jos tarkastellaan erityisiä rikostyyppejä, tarkastellaan täsmälleen niitä, eikä sotketa joukkoon mitään muuta. Molemmat tavat ovat oikein, mutta ne tarkastelevat eri asioita. Useimmiten maahanmuuttokeskustelussa esiin nousevat raiskaukset, jolloin keskustelun kannalta on virheellistä sotkea mukaan muita rikostyyppejä.

"Lisäksi pelkästään raiskauksiin tuijottaminen johtaisi siihen, että muut ongelmat – esimerkiksi pahoinpitelyt, ryöstöt ja perheväkivalta – jäävät vaille huomiota, vaikka niihin puuttuminen on ensisijaisen tärkeää jo niiden raiskauksia huomattavasti suuremman yleisyyden vuoksi."

Ehdottomasti nuo ovat tärkeitä, eikä niiden ole syytä jäädä vaille huomiota.

Vanhustenhoidosta

2009-07-10T23:47:00.000-07:00

Eilinen Hesarin artikkeli ikääntyvien maahanmuuttajien aiheuttamasta paineesta terveydenhuollolle sai vaihteeksi verenpaineeni nousemaan.

"Saamamme palautteen mukaan maahanmuuttajaan menee [terveydenhuollossa] puolitoista tai kaksi kertaa enemmän palveluaikaa kuin kantaväestöön kuuluvaan. Se on kustannuskysymys."

Maahanmuuttoasiain koordinaattori Anu Wikman-Immosella on asiaan originelli ratkaisu. Hän haluaa lisää rahaa.

Jatkossa esimerkiksi sairaaloiden täytyy huomioida entistä tarkemmin erilaiset uskonnot, ruokailutavat ja erityisesti kielet. Terveyspalveluilla onkin huutava tarve kielitaitoisista hoitajista.

Tehokas terveydenhuolto voi myös näyttäytyä ulkopuoliselle persoonattomana ja suorituskeskeisenä. Vanhustyön keskusliiton suunnittelija Hilkka Linderborgin mukaan maahanmuuttajat toivovat yksilöllistä palvelua.

Vanhustenhoito ei valitettavasti ole edes ikänsä suomalaisen yhteiskunnan eteen töitä tehneiden ihmisten osalta yksilöllistä. Täällä kylmässä Pohjolassa on pyritty tehokkaisiin ratkaisuihin ja mahdollisuuksien mukaan myös automaatioon. Elämän realiteetit ovat karut, kun niukkoja resursseja yritetään venyttää äärirajoille, eikä siinä tippaakaan auta maailmalta haalitun painolastin vaatimukset yksilöllisyydestä. Arkipäivän tilanteesta alalla on Eduskunnassa ansiokkaasti puhunut Tarja Tallqvist (kd).

Edes yksityisellä puolella luulisi tilanteen olevan parempi, mutta valitettavasti näin ei ole. Esimerkkinä voin ottaa Esperi Care Oy:n Tilkan toimipisteen. Mummot maksavat pienestä huoneestaan 3300 - 4500 euroa kuukaudessa, mihin eivät sisälly lääkkeet. Hoitajia pitäisi olla yksi jokaista kahta asukasta kohti, mutta todella rankalla alimiehityksellä mennään. Viriketoiminnasta ja ohjatusta liikunnasta annettavat lupaukset eivät toteudu lähimainkaan. Jos omaisiani olisi kyseisessä laitoksessa, ottaisin viipymättä yhteyttä kuluttajansuojalautakuntaan, sillä markkinataloudessa rahalle pitää saada luvattu vastine.

Onneksi virkamiehissäkin on vielä kenties toivoa, mistä väkevästi todistaa maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajan Heikki Taskisen järkiperäinen lausunto:

"Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa jonkun kansalaisen omainen on leikkausjonossa, mutta hänen leikkauksensa ei ole akuutti. Sitten henkilön ohittaa ulkomaalainen, jonka leikkaus on kiireellisempi, ja tämä koko ikänsä veroja maksanut joutuu jonon hännille. Siinä voikin mielipide olla vähän erilainen."

Suvaitsevaisella rintamalla ei tietenkään nähdä mitään ongelmaa mamuvanhusten aiheuttamassa kuormituksessa. Meillä kuulemma on varaa hoitaa muutama vanhus. Siltä varalta, että joku ei ymmärrä, minkälaisen ajatusprosessin tuloksena tällaiset lausunnot kumpuavat, valottaa asiaa Anu Silfverbergin kolumni. Luulen suvaitsevaiston suhteen rahaan olevan tyypillisesti jotain samankaltaista kuin Silfverbergillä. He ovat siis niin kertakaikkisen kyvyttömiä raha-asioissa, että edes oman talouden hoitaminen ei onnistu. Ei kai voida kohtuudella olettaa, että heillä olisi mielekkäitä kantoja koko kansakuntaa koskeviin kysymyksiin.

Toimintatavan järkevyyden analyysin alkeet

2009-07-10T05:27:00.000-07:00

Luin tänään joutavanpäiväistä teosta markkinoinnista, jonka laatu oli niin surullinen, ettei kirja ansaitse edes lähdeviitettä. Se innoitti minut kuitenkin pitkästä aikaa kirjoittamaan rationaalisuuden alkeista.

Havainnollistan kahden esimerkin pohjalta sitä, että minkä tahansa toimintatavan, missä tahansa ongelmatilanteessa, järkevyyden analyysi lähtee siitä, onko toiminta näyttänyt "hyödylliseltä" ratkaisun tekohetkellä. Lopputuloksen perusteella toimintatapaa ei voida arvioida.

Ensimmäinen esimerkki on alkeellinen. Lottoaminen aiheuttaa lottoajan nettovarallisuuden odotusarvon vähenemistä, joten paras taktiikka on panostaa peliin mahdollisimman vähän eli jättää pelaamatta (ei kiinnitetä tässä yhteydessä huomiota utiliteettifunktiolla kikkailuun). Jos Erkki Esimerkki kuitenkin onnistuu saavuttamaan päävoiton, se ei millään tavoin tee Erkin toiminnasta järkevää, sillä hän pelasi väärin ja oli pelkästään onnekas. Onnekkuus ei ole kelvollinen strategia.

Reaalimaailmassa tilanteiden analyysi on vaikeampaa. Sanokaamme, että Erkki Esimerkki olisi huomannut, että yhtiön X osake nousee aina tulosjulkistuksen yhteydessä kymmenen prosenttiä. Tällöin hänen on oman analyysinsä kannalta järkevää ostaa yhtiön X osakkeita ennen tulosjulkistusta. Erkki ei välttämättä tunne syvällisemmin syytä osakkeen hinnan nousulle, hän on vain tehnyt mainitsemani havainnon kurssin reaktiosta. Sen sijaan Harri Harhaton on investoinut merkittäviä ajallisia resursseja yhtiön X kurssin tutkimiseen ja on tietoinen paljon syvällisemmällä tasolla niistä syistä, miksi kurssi on noussut. Hänen tietonsa voivat riittää päättelemään, että kurssi ei tällä kertaa tule nousemaan, eikä hän näinollen sijoita yhtiöön X. Harri toimii oman analyysinsä pohjalta järkevästi, mutta valistuneena sijoittajana hän ymmärtää, että Erkin toiminta ei ole kestävällä pohjalla.

Miten tällaisten perusasioiden hallinta voi olla niin pahasti pielessä joillakin populaaritason teosten kirjoittajilla? Toiminnan järkevyyden analysointiin käytetään pelkästään lopputulosta, eikä esimerkiksi laadita lainkaan tilastoja siitä, onko omissa väitteissä mitään järkeä. Surullista.

Ainoa lukemisen arvoinen materiaali koostuu laadukkaasta tutkimuksesta. Kaikki populaari valitettavasti on luokatonta.

Draft 2: Nettomaahanmuutto kansanryhmittäin 2008

2009-05-05T09:04:00.000-07:00

Teen vielä yhden vedostasoisen tekstin nettomaahanmuutosta kansanryhmittäin ennen lopullista versiota. En erottele muslimeja erikseen, koska se aiheuttaa epätarkkuutta vieraskielisten dataan. Kuolevuuskertoimien sijasta käytän nyt laskelmassa kuolleiden tarkkoja määriä, joiden oletan kussakin ikäluokassa jakautuneen samassa suhteessa kuin kansanryhmiä on kyseisessä ikäluokassa. Tämä varsin kohtuullinen oletus, ja oletus alle yksivuotiaiden syntymisestä Suomessa, ovat laskelman ainoat virhelähteet alle 100-vuotiaiden joukossa.

Vieraskielisten osuus koko väestöstä nuorissa ikäluokissa on neljän prosentin tietämissä ja nuoria kuolee vuosittain melko niukasti, joten kuolleiden osuutta on vaikea laskea edellä kuvatulla menetelmällä. Vaikutus nettomaahanmuuton määrään ei kuitenkaan ole kovin merkittävä.

Laskelman tulokset:

Nettomaahanmuutto Suomeen vuonna 2008
	Kantaväestö		Vieraskieliset
Ikä	Miehet	Naiset	Miehet	Naiset
1	115	82	63	52
2	34	16	115	117
3	30	7	93	93
4	32	23	118	104
5	1	-3	101	90
6	36	21	84	80
7	19	-8	92	91
8	15	6	85	61
9	2	10	77	76
10	10	-8	91	52
11	3	7	77	65
12	-3	3	82	70
13	8	14	77	66
14	5	-13	66	80
15	10	-20	79	70
16	11	1	112	68
17	-8	0	109	81
18	-2	-1	123	104
19	-36	-62	163	179
20	-21	-85	233	197
21	-28	-41	229	264
22	-12	-36	297	260
23	1	-51	390	310
24	-10	-54	476	343
25	-47	-60	447	343
26	-31	-74	494	299
27	-54	-87	415	278
28	-17	-61	379	259
29	-21	-36	354	216
30	-22	-83	314	197
31	-16	4	267	200
32	-18	-53	196	176
33	0	-53	253	145
34	4	0	211	129
35	0	6	163	104
36	-21	-16	165	106
37	40	1	123	108
38	15	18	112	112
39	16	1	101	95
40	-9	-15	96	75
41	23	-8	85	95
42	-12	19	114	65
43	18	12	87	81
44	35	7	65	91
45	-12	-22	88	58
46	9	0	80	63
47	12	10	55	72
48	38	24	46	75
49	-14	-4	58	55
50	25	5	43	49
51	17	-5	54	68
52	-2	2	44	42
53	32	18	34	30
54	32	5	28	39
55	26	6	20	19
56	20	26	15	44
57	14	8	15	31
58	43	34	16	17
59	12	4	9	12
60	22	12	7	6
61	22	-9	11	17
62	2	39	8	9
63	-32	-16	-7	-5
64	16	8	1	-1
65	-8	9	7	0
66	62	23	-2	5
67	-61	-3	-1	4
68	94	23	8	6
69	-17	45	2	3
70	37	-16	6	4
71	7	19	10	1
72	55	55	1	3
73	-10	10	3	1
74	26	-8	3	2
75	8	32	-1	5
76	47	44	3	-1
77	10	47	-5	3
78	13	85	0	2
79	32	-4	-2	1
80	-57	29	-1	1
81	24	91	-1	1
82	-22	40	-3	-7
83	-1	-7	1	-4
84	50	94	-1	-2
85	-47	-28	1	-1
86	-51	28	-1	0
87	-2	5	-2	-1
88	-80	-111	-1	2
89	-9	8	0	-1
90	-2	3	2	0
91	-50	-87	-2	-2
92	-5	-4	0	0
93	-40	-30	1	-1
94	-23	-62	-2	0
95	-14	-34	1	1
96	-20	-74	0	1
97	-19	-66	0	1
98	-7	-24	0	1
99	-9	-39	0	-1

Kantaväestön miesten nettomaahanmuutto oli laskelman mukaan yhteensä 288 henkilöä, naisten -432 henkilöä. Vieraskielisten miesten 8522 henkilöä ja naisten 6874 henkilöä. Kokonaisuutena nettomaahanmuuttoa oli tämän mukaan 15252 henkilöä. Asiasta kertoo lisää Tilastokeskus 14.5.2009, jolloin pääsen tarkistamaan tuloksen; katso edellinen julkistus. Tulos on aiemmin uutisoidun arvion kanssa tyydyttävästi linjassa.

Draft: Nettomaahanmuutto kansanryhmittäin 2008

2009-04-26T08:04:00.000-07:00

Kuolevuuskertoimet ja Tilastokeskuksen väestötilastot antavat keinon arvioida maahanmuuton nettomäärää kansanryhmittäin. Tarkasteltavat kansanryhmät ovat kantaväestö (eli kielet suomi ja ruotsi) ja vieraskieliset, joiden yhtenä osajoukkona käsitellään erikseen muslimimaahanmuuttajien tilanne, koska asia on maassamme vellovan maahanmuuttokeskustelun kannalta arvokas.

Jännittävänä yksityiskohtana mainittakoon, että saamen kieliset (1778 henkilöä vuonna 2008) sijoitetaan joissakin tilastoissa vieraskielisiin ja joissakin ei. Hämmentävää käsitteiden epätäsmällisyyttä Tilastokeskukselta. Saamelaisten ikäjakaumasta on näin ollen käytössä pelkästään viiden vuoden luokkiin jaoteltua dataa, joten jos lähtisin sen itse korjaamaan kantaväestön puolelle, se aiheuttaisi muuten laadukkaan datan pientä korruptoitumista. Käsittelen siis nyt saamelaisia vieraskielisinä, vaikka tiedän meidän vieneen heidän kalavetensä (vrt. Petri Hiltunen: Väinämöisen paluu).

Jos mainittu epäkohta unohdetaan, jaottelu kantaväestöön ja vieraskielisiin on Tilastokeskuksen tietojen avulla eksaktia, mutta vieraskielisten osajoukon muodostavien muslimien suhteen mitään virallista tietoa ei ole saatavissa, joten tyydyn omiin arvoihini vuosien 2007 ja 2008 osalta. Muslimien määrä on aiemmissa laskelmissa ilmaistu viiden vuoden ryhmiin luokiteltuna, joiden sisällä oletan jakauman olevan tasainen (mahdollinen jakojäännös lisätään ensimmäiseen vuoteen). Viimeinen luokka on vähintään 75-vuotiaat, jossa tapauksessa oletan tasajakauman ikäluokille 75-79 (suljettu väli).

Oletuksista tärkein on, että kustakin kansanryhmästä on ikäluokittain kuollut kuolevuuskertoimien (tai tarkemmin Helsingin vuoden 2007 kuolevuuskertoimien) ilmaisema osuus väestöstä. Tämä oletus ei tietenkään voi osua täsmälleen oikeaan kaikissa tapauksissa, eikä ikäluokittaista virhemarginaalia ole erityisen helppo kontrolloida (kokonaisvirhe on todettavissa). Tarkemman tiedon puuttuessa kyseessä on kuitenkin kelvollinen lähtökohta. Pyrkimyksenä on käyttää tuloksia demografisessa laskelmassa, jossa päähuomio on aktiivi-ikäisessä väestössä, jonka kuolevuus on tilastollisesti varsin maltillista tasoa, joten vanhoissa ikäluokissa tapahtuvat mahdollisesti suurehkotkaan virheet eivät ole erityisen tärkeitä.

En laske maahanmuutoksi alle yksivuotiaiden määrän muutoksia, vaan oletan heidän syntyneen Suomessa. Tulen kirjoittamaan vielä erillisen tekstin kunkin ryhmän syntyvyydestä ennen kuin pääsen varsinaisiin demografisiin laskelmiin.

Valitettavasti havaitsin laskelman tekemisen ongelmalliseksi pelkästään kuolevuuskertoimien perusteella. Virhettä kertynee erityisesti vanhoihin ikäluokkiin. Yritän parantaa tulosta käsittelemällä tässä pelkästään "aktiivi-ikäisten" eli ikäluokkien 10-65 tilanteen. Tilastokeskus julkistaa huomenna tarkempaa tietoa vuonna 2008 kuolleista, jolla pystyn ehkä parantamaan laskelmaa.

Nettomaahanmuutto Suomeen vuonna 2008
	Kantaväestö		Vieraskieliset		Muslimit
Ikä	Miehet	Naiset	Miehet	Naiset	Miehet	Naiset
10	9	-8	70	52	21	0
11	1	8	38	33	39	32
12	-3	3	40	37	42	33
13	9	12	35	33	42	33
14	10	-10	24	47	42	33
15	11	-19	54	96	25	-25
16	11	0	84	47	28	21
17	-11	0	80	59	29	22
18	-11	0	93	82	29	22
19	-43	-62	134	157	29	22
20	-29	-96	110	140	122	57
21	-30	-44	160	224	69	40
22	-21	-42	223	216	73	44
23	-9	-51	316	266	73	44
24	-12	-55	403	299	73	44
25	-55	-63	283	291	164	52
26	-41	-79	413	267	80	32
27	-59	-81	330	243	84	35
28	-30	-69	294	224	84	35
29	-22	-37	269	181	84	35
30	-38	-87	294	192	19	5
31	-28	2	216	181	50	19
32	-31	-59	145	153	50	22
33	4	-55	202	123	50	22
34	7	4	161	107	50	22
35	1	3	83	112	80	-7
36	-24	-14	179	90	-14	16
37	24	-2	136	90	-14	18
38	8	14	126	94	-14	18
39	8	4	114	77	-13	18
40	-18	-15	77	110	19	-34
41	19	-7	42	72	42	23
42	-19	40	69	39	45	27
43	42	22	42	55	45	27
44	66	5	20	64	46	27
45	18	2	244	115	-155	-56
46	64	29	40	43	42	21
47	51	30	10	50	46	22
48	68	51	1	54	46	22
49	71	37	14	34	47	22
50	60	34	156	102	-110	-51
51	5	41	31	59	24	11
52	66	17	17	31	28	12
53	113	42	8	19	28	12
54	89	26	1	28	28	12
55	8	-31	89	39	-68	-20
56	35	50	10	42	5	3
57	66	49	8	28	7	4
58	71	45	10	13	7	4
59	69	11	2	9	8	4
60	87	7	28	15	-19	-8
61	65	56	3	18	9	0
62	73	86	0	5	9	4
63	156	43	-15	-7	9	4
64	95	23	-6	-4	10	4

Yhteensä aktiivi-ikäisten kantaväestön miehien nettomuutto on tämän laskelman perusteella 1026, kantaväestön naisten -190, vieraskielisten miesten 6010, vieraskielisten naisten 5246, muslimimiesten 1674 ja musliminaisten 860. Siis nettomaahanmuutto olisi 14626, mikä on oikeaa kokoluokkaa, mutta tunnustan harrastaneeni hieman kyseenalaisia keinoja tulokseen päästäkseni. Pyrin parantamaan tulosta myöhemmin.

Rikostilastoista lyhyesti

2009-04-20T07:20:00.000-07:00

Tilastokeskus on saanut viime vuoden rikostilastot päivitettyä. Teen niihin lyhyen katsauksen ilman mitään syvällisempää analyysiä. Käsittelen vain maahanmuuttokeskustelussa aina esiin nousevat raiskaukset, törkeät raiskaukset ja pakottamiset sukupuoliyhteyteen (jatkossa lyhyesti raiskaukset) ja esitän luvut neljällä tavalla: absoluuttisen raiskausten määrän, miesten kokonaismäärän mukaan suhteutetun eli perinteisen niin sanotun tilastollisen yliedustuksen (verrattuna Suomen kansalaisiin), professori Tötön tavalla normalisoidun yliedustuksen ja aikaisemmin esittämälläni pistetulomenetelmällä normalisoidun yliedustuksen kertoimen; katso lisätietoa normalisoinneista. Lyhyesti sanottuna normalisointien tarkoitus on huomioida eri kansalaisuuksien erilaiset ikärakenteet, mikä on tarpeellista, koska nuoret miehet syyllistyvät raiskauksiin todennäköisemmin kuin vanhat. En ole pistetulomenetelmään lähimainkaan tyytyväinen, mutta katsotaan vertailun vuoksi silläkin saatavia tuloksia.

Raiskaukset vuonna 2008
Kansalaisuus	Raiskaukset	Yliedustus	Töttö	Pistetulo
suomi	542	1	1	1
venäjä	7	3,0	2,2	2,2
ruotsi	2	1,9	1,7	1,8
viro	10	4,4	2,8	3,1
somalia	6	11,0	8,5	8,0
ent. jugoslavia	1	19,2	12,1	13,2
ent. neuvostoliitto	0	0	0	0
turkki	6	11,5	5,8	6,2
vietnam	2	8,5	5,4	5,4
irak	5	11,9	7,3	7,3
saksa	1	2,2	1,5	1,8

Muslimimaahanmuuttajien määrä Suomessa 2008

2009-04-19T08:44:00.000-07:00

Ryhdyn päivittämään entisiä tuloksia aina sitä mukaa kuin Tilastokeskus sylkäisee ulos numeroita murskattavaksi. Kaikkien relevanttien ennusteiden osuvuutta tulen seuraamaan systemaattisesti (tekeekö mikään virallinen ennustuslaitos millään alalla vastaavaa?). Tällä kertaa tehdään vasta alustavaa työtä uudelle entistä kattavammalle väestöennusteelle laskemalla vuoden 2008 lopussa Suomessa olleiden muslimimaahanmuuttajien määrä.

Ilokseni huomasin Wikipedia-artikkelin Islam Suomessa kehittyneen huomattavasti sitten viime näkemän ja muslimien lukumäärän arviossakin on päästy samankaltaiseen tulokseen kuin mihin itse päädyin aikaisemmin. Oma kiinnostuksen aiheeni on muslimimaahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten määrän arvioinnissa, mutta on tietenkin mukava nähdä lukuja myös käännynnäisistä. Osaltaan Wikipedian artikkeli antaa lisäuskoa siihen, että oma laskutapani antaa käyttökelpoisia tuloksia, vaikka kaikkia yksityiskohtia ei voidakaan pitää hyvin perusteltuina.

Laskemalla samalla menetelmällä kuin käytin edellisellä kerralla päädytään muslimimiesten osalta lukumäärän arvioon 25333 ja naisten osalta arvioon 17798 eli yhteensä 43131, jossa on kasvua edelliseen arviooni 9,4 prosenttia.

Ikäjakauma on seuraava:

Ikä	Miehet	Naiset
0-4	2301	2190
5-9	2041	2063
10-14	2042	1934
15-19	1939	1635
20-24	2400	1794
25-29	2839	1826
30-34	2494	1663
35-39	2636	1506
40-44	2784	1224
45-49	1771	800
50-54	968	426
55-59	472	248
60-64	314	168
65-69	163	108
70-74	91	80
75-	78	134

Valmistautuminen feissaukseen

2009-04-10T03:10:00.000-07:00

Halla-ahon valitsijayhdistyksen allekirjoitusten keräykseen osallistuakseni olen päättänyt valita suoran kansalaisvaikuttamisen tien. Kerään tähän lyhyesti keskeiset tarkistettavissa olevat väitteet, joilla allekirjoitus tuntuu useimmilta irtoavan.

-Vuoteen 2008 asti pärjättiin 15 vastaanottokeskuksella, mutta nyt ollaan perustamassa vuoden sisällä 40-50 uutta vastaanottokeskusta (Turun Sanomat 10.3.2009).

-Ulkomaalaislain muutoksesta alkeet Mäki-Ketelältä. Suurin osa ei-työperäisistä maahanmuuttajista on oleskeluluvan tai turvapaikan saaneita. He eivät ole pakolaisia.

-Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo:
"Tuhatta luvan saanutta somalialaista tai irakilaista kohti maahan saapuu pari vuoden aikana 3 000–4 000 heidän perheenjäsentään" (Helsingin Sanomat 20.12.2008). Nämä henkilöt eivät käy läpi turvapaikkatutkintaa, vaan saavat automaattisesti oleskeluluvan (Mtv3: 45 minuuttia (Bisnestä turvapaikkakeskuksilla)). Perheenyhdistämisiä on tutkittu Yhdysvalloissa ja DNA-testien perusteella on todettu, että vain 20 % pyrkijöistä oli väittämäänsä sukua toisilleen. Yhdysvallat on lopettanut afrikkalaispakolaisten perheenyhdistämiset (MTV 3 21.8.2008).

-Ruotsissa on professori Jan Ekberg arvioinut maahanmuuttajien kuluttavan 30-40 miljardia kruunua (2,8-3,7 miljardia euroa) vuodessa enemmän verotuloja kuin he niitä maksavat suoraan ja välillisesti. Lähteet SvD ja Jan Ekberg, "Immigration to Sweden: Success or Failure?", AEMI Journal Vol. 3, 2005, pp. 33-41 (pdf).

-Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen ilmoittamat luvut: alle 16-vuotiaan turvapaikanhakijan ryhmäkotipaikan hinta 57000 euroa/vuosi, nuorille tukiasumispaikat ovat vähän edullisempia eli kustannustaso on noin 30 000 euroa/vuosi, aikuispaikka vastaanottokeskuksessa maksaa alle 17000 euroa/vuosi (Ajankohtainen kakkonen: Ankkurilapset (27.1.2009), osa 1, osa 2, osa 3).

-Työttömyystilasto kansanryhmittäin Työministeriöstä (pdf).

-Demografia ja taloudellinen huoltosuhde pääasiassa Pitkätukan materiaalin ja omien laskelmien pohjalta. Demografisesta osuudesta voidaan yksinkertaistetusti todeta, että ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvoi viime vuonna yli 10 prosenttia ja kantasuomalaisten määrä kasvoi promillen eli prosentin kymmenesosan (Tilastokeskus).

-Myös Muutama täky Illmanin Mikalle voi tietysti nousta esiin. Effi on asettunut tukemaan Halla-ahoa. Myös imaami Chebabin lausunnot ovat kiinnostavia.

Verkkoviha kukoistaa -paneelikeskustelu 31.3.2009

2009-04-10T01:40:00.000-07:00

Tarkoituksenamme oli käydä videokuvaamassa verkkovihaa käsitellyt keskustelu, mutta tiedustellessani ministeri Thorsilta (avustajan välityksellä), olisiko sopivaa kuvata tilaisuus, sain vastaukseksi "videokuvaaminen ei ole toivottavaa, koska se voisi häiritä keskustelua". Katsoin korrektiksi noudattaa toivomusta, vaikka tiedostin, ettei se ollut millään muotoa pakollista. Jatkossa olemme tarvittaessa sinnikkäämpiä, koska tunnemme oikeutemme. Hommafoorumin kannalta voitoksi voidaan laskea, että ministeri ei vaikuta halukkaalta lähtemään foorumilaisten kanssa tarkasti dokumentoitavaan väittelyyn.

Varsinaiset panelistit olivat Arcadan mediakulttuurin opettaja Tiina Räisä (vas.), ministeri Astrid Thors ja ylitarkastaja Yrsa Nyman Vähemmistövaltuutetun toimistosta.

Keskustelu noudatti ennalta-arvattavaa yksimielistä linjaa, eikä esimerkiksi teknisistä ratkaisuista käytännössä keskusteltu. Poliisin ilmiantonappi ja henkilökunnan moderointin mainittiin, mutta siihen jäivät varsinaiset vaikutuskeinot.

Kun puhutaan verkkovihasta, puhutaan tietenkin maahanmuutosta ja Halla-ahosta, mutta myös suomenruotsalaisista ja romaneista. Olin yllättynyt siitä, miten vähäisellä huumorintajulla ruotsin kieliset suhtautuvat muun muassa väsyneeseen homotteluläppään. Halla-ahon katsottiin herkästi yleistävän väitteitään koko kansanryhmään, mitä pidän jossain määrin olkiukkomaisena, mutta on myönnettävä väitteessä olevan hieman perää. Räisä nosti esiin verkkokeskustelujen yleisesti ottaen heikon argumentaation muun muassa Helsingin Sanomissa, johon toki täytyy yhtyä. Täsmällisesti muotoillut argumentit ovat kuitenkin niin vaikeita seurattavia, että useimmilla ei riitä kiinnostusta tai kykyä sellaisen keskustelun seuraamiseen, eikä Halla-aholla olisi likimainkaan nykyisen kaltaista kannatusta, mikäli hän olisi tällaista yrittänyt.

Ainoa varsinaisesti kiinnostava osuus oli, kun Thors avoimesti myönsi maahanmuutosta seuraavan ongelmia. Nähdäkseni maahanmuuttokeskustelun täytyykin siirtyä toistaiseksi nähdystä mustavalkoisesta huomattavasti hienosyisempään argumentaatioon, johon yritän myös antaa oman panokseni. On pyrittävä tutkimaan sitä, minkälaisia kustannuksia ja ongelmia tietyn laajuisesta ja laatuisesta maahanmuutosta seuraa, ja tämän jälkeen kansan on saatava sanoa valistunut mielipiteensä siitä, mikä näyttää parhaalta ratkaisulta.

Kommetti eurovaaleista

2009-03-28T09:06:00.000-07:00

Kaikki jo varmasti tietävätkin, miten PerSujen ehdokasasettelussa kävi, joten ei siitä sen enempää. Nyt vain on pelattava eteenpäin annetuilla korteilla mahdollisimman vahvaa peliä. Ensisijainen tavoite on edelleen saada muutoksia harjoitettavaan maahanmuuttopolitiikkaan ja sen tavoitteen saavuttamisessa on yksilöllä pelkästään välineellistä arvoa.

Mihinkään välirikkoihin PerSujen kanssa ei ole varaa, maahanmuuttokriittisten omat voimat ovat vielä liian heikot. Näin ollen optimaalinen peli on nähdäkseni siirtää Halla-ahon osalta tavoitteet vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ja asettua näkyvästi jonkun kriittisen ehdokkaan, kuten Sampo Terhon, tukijaksi. Näin toimimalla mahdollistetaan osallistuminen elintärkeisiin eduskuntavaaleihin ja mahdollisesti tuettu ehdokas saa rajun äänivyöryn.

Suuri kuva on pidettävä mielessä vaikeinakin aikoina. Mahdollisuus on muun muassa tiputtaa RKP kokonaan ulos Europarlamentista, minkä arvoa ei voi vähätellä.

Populaatiomalli ja Suomi

2009-03-27T11:48:00.000-07:00

Tehdään hieman aiemmin nähtyä kattavampi mallinnus Suomen tulevaisuudesta differentiaaliyhtälöillä ilmaistun populaatiomallin avulla.

Aikaisemmin esitin oman näkemykseni siitä, miten siirtymä joukkojen Me ja Ne välillä on käytännössä mahdollinen. Ehdotelmani ei kuitenkaan ole hyvä, mikäli asiaa halutaan tutkia valmiiden Tilastokeskuksesta saatavien tilastojen perusteella. Siksi käytetään tässä toista määritelmää. Joukko Me koostuu suomea, ruotsia tai saamea puhuvista ja Ne muusta porukasta. Kannattaa muistaa, että vanhemmat ilmoittavat lapsen syntymän yhteydessä kielen rekisteriin. Integraatiota voidaan pitää pahasti puutteellisena, mikäli ilmoitettu kieli on jokin muu kuin mainitut kantaväestön kielet.

Funktio N on käytännössä tyyppiä a₁+ a₂exp(a₃t) ja M tyyppiä c₁+c₂exp(c₃t)+c₄exp(c₅t), missä a_i:t ja c_i:t ovat määrättäviä parametreja ja t vapaa muuttuja. Tein jälleen sovitukset pienimmän neliösumman menetelmällä ja tässä graafiset tulokset (sininen viiva on varsinainen data ja punainen siihen tehty sovite).

Kantasuomalaisten tapauksessa sovite saattaa vaikuttaa huonosti sopivalta, mutta kiinnittäkää huomiota pystyakselin asteikkoon eli virhe on kuitenkin kohtuullisen pieni. Kantasuomalaisten määrä on nimittäin kasvanut vaatimatonta vauhtia jo parikymmentä vuotta.

Ekstrapoloidaan laskelmaa tulevaisuuteen ja kuvataan väestön suhteellisten osuuksien kehitys samassa graafissa:
Punainen viiva kertoo kantasuomalaisten osuuden ja sininen viiva maahanmuuttajien osuuden. Viivat leikkaavat toisensa vuonna 2040, jolloin tämän mallin perusteella on siis saman verran kantasuomalaisia ja maahanmuuttajataustaisia.

Mainittakoon, että en pidä tulosta realistisena muiden laskelmien valossa ja näillä näkymin tällaiset differentiaaliyhtälöillä tehtävät mallinnukset tulevat jäämään sivuosaan blogissani.

Kysymykseni vihreille

2009-03-17T11:49:00.000-07:00

Vesa Hack saattoi tietoomme mahdollisuuden kysyä kysymyksiä vihreiltä. Kysymyksien esittämiselle on esitetty tiettyjä ehtoja, kuten pituuden rajoitus 400 merkkiin, joten jouduin lähettämään useamman.

Tällaisia lähetin:

Mikä on ennusteenne taloudellisen huoltosuhteen kehitykselle 50-100 vuoden periodilla? Oletteko valmiita julkisesti jälkikäteen tutkimaan ennusteenne osuvuutta? Jos näyttää, että taloudellinen huoltosuhde kaiken aikaa heikkenee maahanmuuton seurauksena, milloin luovutte argumentista "Maahanmuuton lisääminen on yksi toimenpide, jolla voidaan vastata väestön ikääntymisen aiheuttamaan haasteeseen".

Merkkejä 398 eli toivottavasti kelpaa.

Kuinka pitkän aikavälin suunnitelmia teette maahanmuuton osalta? Väestö tulee kokemaan suuria muutoksia mm. muslimien maahanmuuton seurauksena. Juutalaisia ja homoseksuaaleja vainotaan jo Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa. Millä konkreettisilla toimenpiteillä tämä vältetään Suomessa ja onko samoja toimenpiteitä yritetty jo muualla? Mikä estää myöhempien sukupolvien radikalisoitumisen?

Merkkejä 388 eli toivottavasti kelpaa.

Pidätte ghettoutumista ongelmallisena kehityksenä. Mikä on maahanmuuttajien suhteellisen osuuden maksimi tietyllä alueella? Millä konkreettisilla toimilla kehitys pysäytetään kyseiseen maksimiin, kun huomioidaan maahanmuuttajien suurempi syntyvyys, halu asua samalla alueella, white flight ja kuntien rahapula (joka pakottaa hankkimaan asuntoja halvoilta alueilta).

Merkkejä 365 eli toivottavasti kelpaa.

Odotan innokkaasti vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin ja olen valmis keskustelemaan niistä yksityiskohtaisesti myös itse. Olen myös valmis vedonlyönteihin taloudellisen huoltosuhteen ennustamisessa. Ottaako joku mokuttaja haasteen vastaan? Tässä on teille mahdollisuus voittaa selvää rahaa!

Buffett optioista

2009-03-16T09:01:00.001-07:00

Warren Buffett on jälleen julkaissut vuosittaisen kirjeensä (PDF) Berkshire Hathawayn osakkeenomistajille. Buffett kritisoi pitkän juoksuajan optioiden hinnoittelua Black-Scholesin kaavan perusteella. Yritän tutkia lyhyesti, onko hänen kritiikkinsä perusteltua käymällä läpi hänen kirjeessään sivulla 19/22 oleva käsittely.

Buffett tarkastelee esimerkinomaisesti S&P 500 -indeksiin kohdistuvan myyntioption myymistä. Option juoksuaika on 100 vuotta ja toteutushinta 903 (joka oli ko. indeksin arvo 31.12.2008). Black-Scholesia käyttämällä Buffett on laskenut tällaiselle optiolle tulkintani mukaan hinnan $2,2575.

Mielestäni preemio vaikuttaa suhteellisen järkevästi lasketulta, mikäli ylipäätään halutaan B-S:ia käyttää. Tähän tulokseen voidaan päätyä esimerkiksi käyttämällä volatiliteettiarviona vuosien 1926-1988 välisenä aikana Yhdysvaltojen koko osakemarkkinoiden tuoton vuosittaista volatiliteettia, joka oli keskimäärin noin 20 prosenttia. Lisäksi laskelmassa oletetaan riskittömän koron olevan suunnilleen 3,74 prosenttia.

Buffettin kanta on selvästi se, että B-S:n antama option hinta on liian suuri. Hän ei tarjoa tilalle mitään selvää ehdokasta option hinnaksi, joten hän ei varsinaisesti esitä mitään eksaktia väitettä, jota voitaisiin lähteä kumoamaan. Nähdäkseni hän hahmottelee eräänlaista odotusarvoperiaatteen avulla tapahtuvaa option hinnoittelua varustettuna näppituntumalla heitetyillä todennäköisyysarvioilla indeksin liikkeistä. Kuitenkin tämän kaltaisella periaatteella vaikkapa yhden askeleen lelumalleissa päädytään täysin vääriin optioiden hintoihin, eikä option hinta todellisuudessa edes riipu siitä, millä todennäköisyydellä kohde-etuus nousee tai laskee. Ainoastaan option kassavirran toistavan salkun hinta ratkaisee.

Buffett antaa myös ymmärtää, että volatiliteetin huomiointi on jokin perustavanlaatuinen virhe pitkän juoksuajan optioissa, mikä on uskomaton näkemys, kun huomioidaan, että optiokaupankäynnissä nimenomaan volatiliteetin arviointi on täysin keskeisessä asemassa. Perus B-S:ssä muut muuttujat ovat suoraan markkinoilta nähtävissä (vaikka pitkä aikaväli tietysti vaikeuttaa korkotason arviointia).

Black-Scholesia voidaan kritisoida paljon terävämminkin, mistä linkittämäni Wikipedian artikkelikin on hyvä paikka aloittaa asiaan perehtyminen. Ennustan Buffettin tekevän vielä erittäin merkittäviä tappioita johdannaiskaupoissaan. Hän ei ilmeisesti tunne aihetta.

Pohdintaa populaatiomallista

2009-03-08T07:08:00.000-07:00

Edellisessä tekstissäni käsittelemäni populaatiomalli kaivannee kepeämpääkin tulkintaa tuekseen.

Olen taipuvainen tulkitsemaan joukon Me koostuvan kantasuomalaisista ja joukon Ne maahanmuuttajista ja maahanmuuttajataustaisista (vaikka myös vaihtoehtoisia kulttuuriin tai uskontoon liittyviä tulkintoja voidaan pitää perusteltuina). Mitä tämä maahanmuuttajataustainen sitten tarkoittaa ja mihin on vedettävä rajapyykki, jonka jälkeen maahanmuuttajataustainen mahdollisesti tulkitaan kantasuomalaiseksi. Luonnollisena vaatimuksena tällaisessa siirtymässä joukkojen välillä on, että sen tulkinta on niin universaalisti voimassa, ettei se käytännössä mahdollista kaksoisstandardia kielenkäytössä ja esimerkiksi uutisoinnissa. Tarkoitan tällä sitä, että ihminen niin ilmeisesti kuuluu jompaankumpaan luokkaan, ettei hänen positiivisia saavutuksiaan (työllistyminen, yrityksen perustaminen) nähdä merkkinä joukon Ne edustajien hyvyydestä ja hänen negatiivisia saavutuksiaan (työttömyys, rikollisuus) joukon Me pahuuden tuotoksena tai kääntäen, intresseistä riippuen.

Olen itse isoisäni isän syntyperän vuoksi maahanmuuttajataustainen, mutta kaikki muut suvun haarat ovat vaikuttaneet Suomen nykyisellä alueella niin pitkään kuin niitä voidaan sukututkimuksen avulla seurata. Viimeiset kulttuuriset merkit maahanmuuttajataustaisuudesta ovat olleet näkyvissä isoisäni sukupolvessa, eikä mitään erottavia tekijöitä kantasuomalaisuudesta ole tuon jälkeen ollut. Näin ollen katson kuuluvani erittäin vankasti kantasuomalaisten joukkoon, enkä usko kovin monen olevan eri mieltä.

Tästä lähtökohdasta katson siirtymän kantasuomalaisten joukkoon olevan mahdollinen eli esi-isien valtaosan täytyy olla kantasuomalaisiksi tulkittavia. Siirtymä ei todellakaan ole helppo, eikä se ole nopea. Tällä tavoin määritelty siirtymä tarkoittaa, että mitään selvää rajaa siitä, kuinka monennen sukupolven maahanmuuttajataustainen on edelleen maahanmuuttajataustainen ei ole, sillä lisääntyminen oman ryhmänsä sisällä ei välttämättä koskaan muuta maahanmuuttajataustaisuutta.

Edellä annettu "määritelmä" on varmasti epätarkka, monin tavoin ongelmallinen ja monen mielestä rasistinen. Esimerkkien valossa siirtymä kuitenkin on sekä ulkoisen tunnusmerkistön että kulttuurin osalta juuri näin hidasta. Pohjois-Amerikkaan alkoi suuntautua voimakasta maahanmuuttoa 1500-luvun lopussa, mutta alkuperäisväestön ulkoiset piirteet ja kulttuuri on edelleen hyvin voimissaan. Siirtymää joukkojen välillä tapahtuu, mutta pariutumisessa preferoidaan omia sosiaalisia ja kulttuurisia piirejä. Populaatiomallin kannalta tämä tarkoittaa muuttujan d saavan itseisarvoltaan erittäin pieniä arvoja, eikä merkkikään mielestäni ole lainkaan selvä (tämä on rasistista ja alarmistista).

Yritetään seuraavaksi soveltaa mallia Suomeen. Kantasuomalaisten määrän voidaan olettaa lisääntyvän 0,43 prosenttia (2007) vuodessa, vaikka asian mallintaminen vakiolla on erittäin epätarkkaa. Ulkomaalaisten syntyvyydestä Helsingissä on olemassa tilastoja:
On tietenkin huomattava, että kuva käsittelee pelkästään syntyvyyttä. Ulkomaalaisten kuolevuus on suhteessa ratkaisevasti pienempää kuin kantasuomalaisilla, mikä johtuu heidän ikäjakaumastaan. Ilman tarkempaa tietoa kuolevuudesta emme voi tehdä kovin tarkkaa arviota ulkomaalaisten määrän sisäisestä kasvuvauhdista eli muuttujasta b, mutta merkittävästi kantasuomalaisia suuremmasta vauhdista puhutaan. Siten yksittäisten muuttujien arvojen määritys mallin tarpeisiin on vaikeaa. Onneksi meillä on tästä huolimatta keinomme.

Saadakseni funktion N(t) kertoimet jotenkin hallintaan sovitan ulkomaalaisten määrään pienimmän neliösumman menetelmällä funktion tyyppiä f(t) = a₁exp(a₂t)+a₃ (missä a_i:t ovat määrättäviä parametreja), joka on samaa tyyppiä kuin N:n lauseke tulee tässä käytännöllisessä tapauksessa väistämättä olemaan. Kannattaa huomata, että kyseinen funktiotyyppi ei ole erityisen helppo sovitettava, sillä algebrallista ratkaisua ei ole olemassa, joten joudutaan turvautumaan numeerisiin menetelmiin.

Tulos on esitetty seuraavassa graafissa, joka kuvaa ulkomaalaisten (kielen mukaan) lukumäärää Suomessa (sininen viiva) ja määrään sovitettua eksponentiaalista mallia (punainen viiva).

Kuten aikaisemman merkinnän laskelmasta nähtiin, on tärkeää tietää, onko b > d ja omilla määritelmilläni voidaan mielestäni turvallisesti lähteä siitä hypoteesista, että näin todellakin on. Dataan fitattu eksponenttifunktio antaa b-d = 0,0344.

Olen valmis lähtemään siitä, että myös b-d-a > 0 eli b on niin rajusti suurempi kuin d, että epäyhtälön suunta on edellä mainittu (suvaitsevaisessa diskurssissa tämä on rasistista ja alarmistista, vaikka ensinäkemältä voisi luulla, että teen vain laskelmia ja arvioita mallin pohjalta).

Näin ollen edellisessä laskelmassani päädyttäisiin Suomen nykytilanteessa suhteen N/M raja-arvoon (b-d-a)/d, jonka arvoa täytyy yrittää myöhemmin approksimoida.

Populaatiomalli

2009-02-21T23:44:00.001-08:00

Tiedemies esitti kommenttiosastollaan populaatiomallin maahanmuuttoon liittyen. Tässä hänen tekstinsä:

Mallinetaan tätä näin: On kaksi populaatiota, M ja N (me ja ne). M:n populaatio kasvaa tahdilla aM. Oletetaan, että raja avataan ja N alkaa kasvaa. N:n kasvu tulee syntyvyydesta suhteellisesti bN ja nettomuutosta jokin vakiomäärä c. Oletetaan myös, että populaatiolla ei ole varsinaista rajaa niin, että kokonaispopulaatio voi kasvaa "loputtomiin".

Lisäksi oletetaan, että N:stä alkaa pikkuhiljaa siirtyä väkeä M:än tahdilla d. Tämän osasta mallia voi tietysti kiistää sanomalla, että sopeutunutkin toisen populaation asukas on "vieras" vaikka olisi kuinka monta sukupolvea ollut maassa. [...]

Jos siis meillä on tänä vuonna M "meitä" ja N "niitä", niin seuraavana vuonna M_2 = (1+a)M + dN ja
N_2 = (1+b)N - dN + c.
Tämä voi olla helpompi ratkaista differentiaaliyhtälönä niin että
M'(t) = d*N(t) + aM(t) (I)
N'(t) = (b-d)N(t) + c (II)

En nyt jaksa laskea, mutta a:n, d:n, b:n ja c:n arvoista voi laskea mille suhteelliselle osuudelle N/M stabiloituu.

Nämä luvut voi ratkaista empiirisesti. JA malliin voi lisätä jotain rajoituksia ja muita oletuksia, mutta perusperiaate on tämä.

Käsitellään harjoituksen vuoksi esitettyä differentiaaliyhtälöparia ja suhteen N/M raja-arvoa.

Täsmällisyyden vuoksi tutkitaan mieluummin alkuarvotehtävää, joka koostuu annetuista yhtälöistä (I) ja (II) sekä alkuehdosta M(0) = m ja N(0) = n, missä m ja n siis ovat joitakin tunnettuja vakioita.

Kaikki ratkaisufunktiot tulevat olemaan ratkaisuja koko reaaliakselilla, eikä asiaa korosteta myöhemmin erikseen.

Jälkimmäinen yhtälö (II) on ensimmäisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö, jonka ratkaisu on (todistus derivoimalla)

N(t) = c/(d-b) + f*exp((b-d)t),

missä f on mielivaltainen vakio, kun d-b != 0. Huomioimalla alkuehto saadaan

N(t) = c/(d-b) + (n - c/(d-b))exp((b-d)t).

Kun d = b, saadaan ratkaisu

N(t) = ct + f,

missä f on mielivaltainen vakio. Huomioimalla alkuehto saadaan

N(t) = ct + n.

Jatkossa alkuehto huomioidaan ilman eri mainintaa.

Koska N nyt tunnetaan, saadaan yhtälö (I) ratkaistua samalla tavoin ensimmäisen kertaluvun lineaarisen vakiokertoimisen differentiaaliyhtälön ratkaisukeinolla ja ratkaisuksi saadaan

M(t) = exp(at)d((c/(ab-ad))exp(-at)+(n-c/(d-b))(1/(b-d-a))exp((b-d-a)t) + K*exp(at),

missä K = m-d(c/(ab-ad) + (n-c/(d-b))(1/(b-d-a))), kun a != 0, d-b != 0 ja b-d-a != 0.

Kun a = 0, saadaan M ratkaistua (jakautuu kahteen osaan sen mukaan, onko d-b != 0 vai ei)

M(t) = (1/2)cdt² + dnt + m,

kun d-b = 0, ja

M(t) = m + K + cdt/(d-b) - K exp((b-d)t),

missä K = d(n(d-b)-c)/(b-d)², kun d-b != 0.

Kun a != 0 ja d = b, saadaan vakiokertoimisen yhtälön ratkaisutavalla

M(t) = -(cd/a)t - d(c+an)/a² + (m+d(c+an)/a²)exp(at).

Kun a != 0 ja d != b ja b-d-a = 0, saadaan

M(t) = exp(at)d((c/(ab-ad))exp(-at)+(n-c/(d-b))t) + (m-cd/(ab-ad))exp(at).

Nyt ollaan valmiita tutkimaan suhteen N(t)/M(t) raja-arvoa, kun t:n annetaan kasvaa rajatta.

Kun a = 0 ja d = b, suhde N/M -> 0.

Kun a = 0 ja b-d < 0, suhde N/M -> 0.

Kun a = 0 ja b-d > 0, suhde N/M -> b/d-1.

Kun a > 0 ja d = b, suhde N/M -> 0.

Kun a < 0 ja d = b, suhde N/M -> -a/d.

Kun a > 0 ja b-d > 0 ja b-d-a = 0, suhde N/M -> 0.

Ehdot a > 0 ja b-d < 0 ja b-d-a = 0 eivät voi olla yhtäaikaa voimassa.

Ehdot a < 0 ja b-d > 0 ja b-d-a = 0 eivät voi olla yhtäaikaa voimassa.

Kun a < 0 ja b-d < 0 ja b-d-a = 0, suhde N/M -> -a/d.

Kun a > 0 ja b-d > 0 ja b-d-a > 0, suhde N/M -> (b-d-a)/d.

Kun a > 0 ja b-d > 0 ja b-d-a < 0, suhde N/M -> 0.

Ehdot a > 0 ja b-d < 0 ja b-d-a > 0 eivät voi olla yhtäaikaa voimassa.

Kun a > 0 ja b-d < 0 ja b-d-a < 0, suhde N/M -> 0.

Kun a < 0 ja b-d > 0 ja b-d-a > 0, suhde N/M -> (b-d-a)/d.

Ehdot a < 0 ja b-d > 0 ja b-d-a < 0 eivät voi olla yhtäaikaa voimassa.

Kun a < 0 ja b-d < 0 ja b-d-a > 0, suhde N/M -> -a/d.

Kun a < 0 ja b-d < 0 ja b-d-a < 0, suhde N/M -> -a/d.

Uskoakseni suurempia virheitä ei ole tuloksiin eksynyt. Huomauttakaa toki, jos jotain löydätte. Filosofista pohdintaa mallista seuraa myöhemmissä merkinnöissä.

Järkiperäinen päätöksentekoprosessi

2009-02-17T05:58:00.000-08:00

Pyrin kuvailemaan mielestäni keskeisiä vaiheita päätöksenteko-ongelmassa. Vaikka esitän nämä kaavamaisena listana, usein kyseessä on toisteinen ja pitkäkestoinen itseään korjaava ja paranteleva kehityskulku.

Vaihe 1: Tiedon kerääminen

Aluksi pyritään löytämään mahdollisimman paljon tarkkaa, mieluusti numeerista, tietoa ongelmasta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja näiden vuorovaikutuksesta. Tässä vaiheessa ei mielestäni ole korrektia syyttää alan vaikuttajia esimerkiksi rasismista tai fasismista. Tulokset ovat sellaisia kuin ovat. Kritiikin täytyy kohdistua pääasiassa metodiikkaan ja kritiikin yhteydessä on suotavaa osoittaa parempi toimintatapa.

Jos kuitenkin vaikuttaa siltä, että joku toimija pyrkii tarkoitushakuisesti vääristelemään tuloksia, hän menettää lähinnä uskottavuutensa kyseisen alan toimijana. Virheitä sattuu tietysti kenelle tahansa, enkä minä ole missään tapauksessa poikkeus. Erityisesti blogit eivät ole sellainen alusta, että voidaan olettaa jokaisen luvun olevan aina täsmälleen oikein. Tietenkin se on suotavaa ja luonnollinen tavoite.

Vaihe 2: Preferenssien selvittäminen

Vaihe sisältää runsaasti diskuteeraamista punaviinilasi kädessä pikkusormi pystyssä. Ihmiset arvostavat erilaisia asioita, eikä niiden paremmuusjärjestys ole mitenkään itsestäänselvä. Mitään varsinaista teoreettisesti rakennettavaa yhtä parasta ratkaisua ei luultavasti usein edes ole olemassa, ellei ongelma kokonaisuudessaan ole lähes puhtaan matemaattinen.

Mahdollisesti muodostettavan utiliteettifunktion suhteen pitää olla hyvin kriittinen. Kaikkea tuloksen arvostukseen vaikuttavaa ei todellakaan ole helppoa ilmaista tiiviissä muodossa, josta yritysjohdon palkitsemiseen käytettävät optiot ovat hyvä ja varoittava esimerkki.

Tarkastellaan vielä toista esimerkkiä. Mahdolliset mittausongelmat sivuuttaen oletetaan, että vaiheen 1 nojalla päädyimme tulokseen, että jossain ihmisryhmässä A keskimääräinen älykkyysosamäärä on 70 ja joissain toisessa ryhmässä B keskimäärin 100. Jos joku mieleltään sairas henkilö ilmaisee preferenssikseen tästä syystä sen, että ryhmä A on viipymättä toimitettava kaasukammioihin, voidaan mielestäni puhua fasistisesta ohjelmasta. Vaiheen 1 suorittaneen tutkijan metodiikassa sen sijaan ei ole välttämättä mitään huomautettavaa, eikä hänen voida ainakaan kovin vähäisen todistusaineiston pohjalta väittää tavoitelleen tällaista poliittista ohjelmaa.

Vaihe 3: Utiliteetin maksimointi

Tähän hengeltään tekniseen vaiheeseen päästään käytännössä hyvin harvoin, eikä se useimmiten edes ole mielekästä tai realistista. Jos kuitenkin ollaan edellisessä vaiheessa päädytty johonkin keinoon, jolla saadaan koko ongelman kokonaistilanne hallintaan esimerkiksi utiliteettifunktiona, seuraa vaihe, jossa kerättyä tietoa hyödyntäen laskelmoidaan paras mahdollinen toimintatapa, kun tiedetään, miten tuloksia arvostetaan.

Vaikka tähän vaiheeseen pääsemistä voidaankin pitää erityisesti poliittisissa ongelmissa mahdottomana, sitä ei kuitenkaan mielestäni ole syytä sivuuttaa arvottomana. Skenaarioanalyysi voi paljastaa kiinnostavia seikkoja seurauksista, jos tuloksia arvostettaisiin tietyllä tavalla. Tällainen analyysi saattaa auttaa löytämään yllättäviäkin puutteita keskustelijoiden argumentaatiossa.

Luulen ainakin joidenkin nettikeskustelujen erimielisyyksistä johtuvan siitä, että näitä vaiheita ei kovinkaan tarkasti erotella. Teksti, tutkielma tai ohjelma nähdään fasistisena, vaikka kirjoittaja ei ole mitään sellaista tarkoittanut. Erityisesti älykkyysosamäärästä kirjoittaminen on tässä suhteessa punainen vaate.

Toinen seikka on argumentaatiovirheiden käsittely keskusteluissa. Tiedän jo etukäteen, että kun jossain vaiheessa kirjoitan tekstiini sanan korrelaatio, joku kirjoittaa kommentteihin, ettei korrelaatio implikoi kausaliteettia. Kuitenkin minä kirjoitan lähtökohtaisesti vain täsmällisesti määritellystä korrelaatiosta satunnaismuuttujien välillä ja lukija näkee tässä jotain päätelmiä, joita minä en koskaan ole kirjoittanut esiin, enkä edes ole tavoitellut. Korrelaatioden tutkiminen ei sinänsä ole argumentaatiovirhe. Tähän tullaan lähes varmasti törmäämään tässäkin blogissa ja viittaan silloin tähän tekstiin.

Maahanmuuttokeskustelun lyhyt oppimäärä

2009-02-10T10:53:00.001-08:00

Suosittelen lämpimästi seuraavaa Youtube-videota kaikille maahanmuuttokeskustelun realiteeteista kiinnostuneille.

Mediakatsaus: Yle paljastaa karvansa

2009-02-08T01:08:00.000-08:00

TV1:ssä lauantaina 7.2.2009 klo 20.30 nähtyjä uutisia voidaan pitää merkkitapauksena. Kiinnostava kohta alkaa ajassa 7:32 ja käsittelee Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien vaaliliittoa eurovaaleissa 2009.

Toimittaja Jyri Rantalan tekemässä jutussa todetaan seuraavasti:

"Varsinainen ässä piilee vielä hihassa, sillä myös helsinkiläinen kohuvaltuutettu Jussi Halla-aho hinkuu tiettävästi eurovaaleihin. Ulkomaalaisvastaisen Halla-ahon ehdokkuus tuskin riemastuttaisi kristillisdemokraatteja, mutta antaisi perussuomalaisten johdolle mahdollisuuden passittaa kiusallinen rotutohtori turvallisen välimatkan päähän."

En muista koskaan kuulleeni yhtä ala-arvoista nimittelyä Ylen televisiouutisten päälähetyksessä kuin mitä nähty katkelma edustaa. Ovatkohan toimittaja Jyri Rantala ja uutispäällikkö Ilmari Kontio täysin tehtäviensä tasolla neutraaleina tiedonvälittäjinä?

Jussi Halla-ahon oppiarvo on filosofian tohtori, eikä rotutohtorin oppiarvoa ole Suomessa tai missään muuallakaan käytössä. Lisäksi viimeksi perjantaina nähdyssä Pressiklubissa sosiaalipsykologian tutkija Tuuli Anna Mähönen kertoi, että koko rodun käsite on ihmisten yhteydessä ongelmallinen. Ylen uutislähetyksessä tällainen käsite näyttää kuitenkin olevan aktiivikäytössä.

Mediakatsaus: Halla-aho Pressiklubissa

2009-02-07T07:52:00.000-08:00

Kommentoimani pikapeli pelattiin TV2:lla perjantaina 6.2.2009 klo 19.20. Valkealla pelaa nettianalyyseistään tunnettu tohtori Halla-aho ja mustalla pelaavat keskenään neuvottelevat Leif Salmén, Saska Saarikoski ja Ruben Stiller.

Avauksessaan tohtori Halla-aho kertoo aikaisemmin äänestäneensä muun muassa Vihreitä, kuten Osmo Soininvaaraa. Avauksessaan tohtori Halla-aho välttää astumasta ilmeiseen ansaan käyttämällä tarkkoja ilmaisuja, kuten "maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva", "ennakkoluuloinen" ja "suvaitsematon" tarjolla olleen termin "rasisti" asemasta. Siirto johtaa avoimeen peliin.

Salmén: "No, kyllä hän [tohtori Halla-aho] vähän säälittävä ja surullinen hahmo on. Siis tässä nyt on kyse miehestä, Jussista, joka monomaanisesti keskittyy vieraiden kulttuurien ja vieraiden uskontojen, maahanmuuttajien, pakolaisten ja muiden [...] halveksimiseen ja tekee politiikkaa tällaisen yhden asian ennakkoluulon varassa. Tälle ei voi ennustaa kuin surullista loppua."

Salménin vastaus on kilpapeleissä harvoin nähty Ad Hominem -gambiitti, jossa väittelijä heti avauksessa uhraa uskottavuutensa saadakseen vastustajansa avausvalmisteluiden ulkopuolelle. Loppuosalla musta tempaa aloitteen pakottaen tohtori Halla-ahon vastaamaan esimerkiksi monomaanisuus-teemaan. Mustan vastausta on pidettävä faktuaalisesti heikkona, kuten tohtori Halla-ahon analyyseihin tutustuneet hyvin tietävät. Salmén luultavasti laskee sen varaan, että kyseessä on pikapeli, eikä aikaa ole syvällisempään analyysiin pelilaudan äärellä.

Tohtori Halla-ahon ei kuitenkaan sallita vielä esittävän vastasiirtoaan, vaan Stiller ottaa aloitteen kysymällä häneltä, minkälaiset hänen henkilökohtaiset kokemuksensa maahanmuuttajista ovat. Saarikoski pyrkii horjuttamaan tohtori Halla-ahon asiantuntijuusasemaa siirrollaan "Ei kai niitä siellä Eirassa paljon kävele vastaan".

Tohtori Halla-aho: "Eira ja Ullanlinnahan ovat täynnä maahanmuuttajia ja tästähän Helsingin Sanomat on muistanut moneen kertaan mainita markkinoidessaan sitä, miten hieno asia maahanmuutto ja monikulttuurisuus on..."

Salmén keskeyttää tohtori Halla-ahon vastauksen tavoitellakseen tempovoittoa. Lyhyen käyttämänsä puheenvuoron aikana tohtori Halla-aho kuitenkin onnistui osoittamaan heikkouden Saarikosken asemassa.

Salmén: "Anteeksi, että keskeytän, minkä verran muuten olet matkustellut näissä maissa, joista nämä ihmiset Suomeen tulevat. Esimerkiksi muslimimaissa [...] ja Baltiassa, josta meillä on paljon maahanmuuttajia. Ja Venäjällä ja näin poispäin. Somaliassa et varmaan ole käynyt, ei kukaan meistä."

Siirrollaan Salmén kehittää johdonmukaisesti Saarikosken aloittamaa hyökkäystä tohtori Halla-ahon asiantuntijuusasemaa kohtaan. Kulttuurien tuntemuksen relevanssi maahanmuuttoon liittyvässä pelissä saattaa vaikuttaa vähäarvoiselta, mutta se liittyy erääseen perusasiaan, joka jokaisen edistyshaluisen pelaajan on omaksuttava. Tämä asia on se, että edun saavuttaminen on sitä todennäköisempää, mitä pienemmästä edusta on kysymys. Merkittävää etua voi toivoa vain, kun vastustaja on tehnyt pahoja virheitä. Kiinnostavana nyanssina on huomattava lopussa oleva tunnustus, että kukaan heistä ei ole luultavasti käynyt Somaliassa, joten jos Salménin hyökkäystä ylipäätään pidetään relevanttina, se murentaa myös heidän omaa asiantuntijuusasemaansa. Tämä saattaa olla Salménin pyrkimys niin sanottuun hypermoderniin peliin, jossa asiantuntijuusasemaa hallitaan epäsuorasti ilman omaa asiantuntijuutta.

Tohtori Halla-aho: "Tuota, mun matkakokemukseni Somaliasta, Afganistanista ja Irakista ovat yhtä niukkoja kuin maahanmuuton kannattajillakin keskimäärin varmaankin..."

Tohtori Halla-aho ei välittömästi saavuta puolustuksensa terävintä ajatusta ja näemme, ettei hänen anneta kehitellä vastaustaan pidemmälle, koska hänet keskeyttää Salmén: "No, mutta Pohjois-Afrikka esimerkiksi, sieltähän tulee myöskin aika paljon."

Tohtori Halla-aho: "Mä en oikein näe, millä tavalla on oleellista, olenko mä käynyt siellä. Mehän puhutaan nyt maahanmuutosta."

Puolustus saavuttaa kliimaksinsa ja sisältää samalla vastapeliä koko Salménin taktiikkaa vastaan pakottaen hänet välittömään vastaukseen.

Salmén: "Sinä haukut myöskin muita kulttuureja. Pysytään nyt totuudessa. Sinä haukut esimerkiksi islamilaista kulttuuria sillä tavalla, että se mukamas ihannoi väkivaltaa ja voimaa."

Salménin puolustus ei niinkään pyri osoittamaan hänen taktiikkansa relevanssia, vaan hän yrittää vapauttaa peliään kömpelöllä vastahyökkäysmanöveerillä.

Tohtori Halla-aho: "No, onko Salménille tuttuja esimerkiksi nämä tanskalaisista pilakuvista puhjenneet mellakat."

Mestaripeleissä on tässä nähty esimerkiksi viittauksia muslimien opetuksiin brittiläisissä moskeijoissa, imaamien näkemyksiin terrori-iskuista ja siihen faktaan, että merkittävä osa muslimeista tutkimusten mukaan hyväksyy terrori-iskut. Myös Sharia-lakiin (erityisesti rangaistuskäytäntöön), kivitystuomioihin, kunniamurhiin ja vaimojen kurittamiseen viittaamista pidetään vahvana. Ottaen huomioon pikapelin vaatimukset, tohtori Halla-ahon käsittelyä on pidettävä tyydyttävänä, joskin se mahdollistaa vastapelin.

Salmén: "Väkivaltaa se voi olla, mutta ei se mitään voiman ihannointia, sehän on epätoivon tuottamaa raivoa."

Tohtori Halla-aho: "Epätoivoa?!? Tanskassa julkaistuista pilakuvista?"

Salmén: "Niin, no, kulttuurin mollaamisesta."

Tohtori Halla-aho: "Euroopan kaduilla kannetaan kylttejä ja pamfletteja, joissa vaaditaan leikkaamaan kurkut vääräuskoisilta. Tuo on naurettavaa."

Salmén hukkaa tilaisuutensa tehokkaaseen vastapeliin. Siirtoja ei voida pitää kummaltakaan osapuolelta parhaina mahdollisina, joskin tohtori Halla-aho aivan oikein kiinnittää huomiota Salménin siirtojen naurettavuuteen, joka on aseman kannalta keskeistä.

Salmén: "Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut [kurkun leikkaamisia]."

Tohtori Halla-aho: "Eikö ole tapahtunut? Theo van Gogh ammuttiin ja puukotettiin keskelle katua Hollannissa."

Salmén: "No, mutta herranjumala, yksittäisiä väkivaltatapauksia tapahtuu missä vaan ja kuinka vaan. Miljoona irakilaista on tapettu!"

Theo van Gogh -variantista olisi ollut irroitettavissa enemmänkin erityisesti, koska Salménin vastaus on heikko. On huomattava, että juuri hetkeä aikaisemmin Salmén väitti, ettei tällaisia väkivallantekoja olisi tapahtunut. Theo van Goghin ohella myös Pim Fortuyn, Ayaan Hirsi Alin ja Salman Rushdien tapaukset osoittavat kuitenkin, miten muslimiyhteisö suhtautuu heitä kritisoiviin henkilöihin.

Tohtori Halla-aho: "Miten se [miljoona irakilaista tapettu] liittyy maahanmuuttoon?"

Salmén: "No, se liittyy suoraan tähän... Islamilaisen kulttuurin reaktioihin."

Tohtori Halla-aho ottaa tempovoiton. Vastustaja syyllistyy aikapulassa heikkoon siirtoon ja ainoastaan pelitoverin tulo hätiin pelastaa mustan aseman edes jossain määrin.

Saarikoski: "Se mikä minua siinä samaisessa blogissa, jota minäkin luin, niin kiinnosti, että loppujen lopuksi ei nämä ongelmat Suomessa ole kovin suuria. Meillä on aika vähän maahanmuuttajia. Heidän rikollisuutensa ei loppujen lopuksi ole niin valtavan suurta, että se, että sä jollain tavalla monomaanisesti keskityt mustiin raiskaajiin tai muuhun, niin on mun mielestä jollain tavalla outoa siinä, että meidän tilanne tässä suhteessa ei ole mitenkään hälyttävä ja suoraan sanottuna kun mä katsoin sun blogia, mä katsoin, että ei nämä luvut ole mitään kauheita. [...] Maahanmuuttohan aiheuttaa ongelmia, maahanmuuttajilla on kasvanut rikollisuuden riski, niin se on kaikissa maissa."

Tohtori Halla-aho: "Aivan ja siitä voidaan tehdä johtopäätöksiä."

Parempi olisi lisäksi huomauttaa, että maahanmuuttajien osuus väestöstä on toistaiseksi suhteellisen pieni, mutta kasvu on nopeaa. Lisäksi mestaripelikäytännössä valistaminen rikostilastojen karuudesta pitäisi olla rutiininomaista. Tuore artikkeli Turun Sanomista käsittelee muunnelman erästä modernia päävarianttia.

Peli etenee tavanomaisia latuja Ruotsiin lähteneiden suomalaisten aiheuttamiin ongelmiin. Olemme vankasti molempien osapuolten avausvalmistelujen alueella, eikä mullistavia teoreettisia uutuuksia nähdä. Tohtori Halla-aho voisi tästä huolimatta valita tehokkaammankin vastauksen kuin toteamuksen "tuo on niin kulunutta", jotta variantin historiasta vähemmän perillä olevat kykenisivät seuraamaan peliä. Toki hän myöhemmin valottaa tapauksen historiaa tyydyttävällä tavalla.

Monomaanisuusteemaan palataan tohtori Halla-ahon saatua puheenvuoro:

"En minä keskity monomaanisesti mustiin raiskaajiin. Lehdistö keskittyy monomaanisesti minun muutamiin mainintoihini maahanmuuttajataustaisista raiskaajista ja minun blogini käsittelee maahanmuuton ongelmia. Se on sen blogin ominaisuus, ei minun."

[...]

Tohtori Halla-aho: "Saska Saarikoski itse hysteerisessä kolumnissaan viime vuoden puolella myönsi sen, että Helsingin Sanomat on hyssytellyt maahanmuuttoon liittyviä ongelmia."

Saarikoski ei saanut muotoiltua järkevää siirtoa vastaukseksi. Tohtori Halla-aho voittaa laadun.

Stiller lähtee yrittämään kaksiteräistä "Halla-aho toivoo Vihreiden naisten raiskauksia" -varianttia. Huomaamme siis, että mustalla pelaavat ovat valmistautuneet, mutta tohtori Halla-aho on laskenut pidemmälle. Peli on vahvaa ja varmasti etukäteen suunniteltua.

Tohtori Halla-aho ottaa tilanteen suvereenisti hallintaansa toteamalla kaikkien siirtojensa aluksi: "Toivottavaa on, että kukaan ei tule raiskatuksi." Varustamme tämän siirron huutomerkillä (!) merkkinä erinomaisesta siirrosta. Lisäksi hän hyvin selkeään sävyyn ilmoittaa pitävänsä vastenmielisenä politiikkaa, joka lisää raiskauksia.

Huomaan tohtori Halla-ahon yksinkertaistaneen kohutun kirjoituksensa perusidean äärimmilleen, jonka hän ilmaiseen käyttämällä vertauksena humaltuneena ajamista autolla. Peli on vahvaa ja varustamme siirron huutomerkillä.

Pelimme päättyy Salménin virheeseen:

"Minä erotan tämän tyyppisestä puheesta kaikuja hyvin pimeästä maailmasta, jonka luulin jo jääneen taakse. Tässä spekuloidaan ihmisen pimeimmillä vaistoilla, seksuaalisuudella, raiskauksilla, puhtaalla suomalaisuudella... [...] Sinä olet fasisti!"

Hitler-kortti pelattu:

Musta häviää välittömästi. Jatko on pelkästään muodollisuus.

Oikeusministeri kannattaa rikollisten avohoitoa

2009-01-27T10:06:00.000-08:00

Korviini on kantautunut mielenkiintoista tietoa oikeusministeri Tuija Braxista. Hän kuuluu oikeuspoliittiseen yhdistykseen nimeltä Demla tai on tarkemmin sanottuna nykyisin yhdistyksen hallituksen jäsen.

Demlan julkilausuma vuodelta 2006 on tavattoman kiinnostava, josta seuraava lainaus:

Demla r.y. ehdottaa tilanteen ratkaisemista yleisellä armahduksella. Vankimäärä tulee alentaa sille tasolle, johon vankilat ja henkilökuntamäärä on mitoitettu ja mihin valtiolla on varaa. Poliittisten päättäjien tulee ratkaista se miten armahdus kohdennetaan eri vankiryhmiin: koskeeko se kaikkia vai ainoastaan tiettyjä ryhmiä.

En löytänyt Demlan hallituksen kokoonpanoa vuodelta 2006, mutta Brax on kyllä vaikuttanut yhdistyksessä jo tuolloin ainakin kyseisenä vuotena tehdyn Turkin matkan kuvien perusteella. Joudun tekemään otsikon mukaisen päätelmän.

Siis tämä porukka, joka on epäilemättä valmis majoittamaan vieraanvaraisuudestamme kiitolliset elintasosiirtolaiset hotellimajoitukseen, eivät ole valmiita satsaamaan siihen, että todistetusti lakejamme rikkoneet pidettäisiin edes hetki poissa järjestäytyneestä yhteiskunnasta.

Syntax error...
Array index out of bounds...

Mediakatsaus: Turvapaikanhakijoiden rikokset

2009-01-22T11:20:00.000-08:00

Palautellaan mieliin vanha 45 minuuttia ohjelma Turvapaikanhakijoiden rikokset näpistyksistä tappoon (lähetetty 31.8.2005).

Joitakin sekalaisia rahalainauksia:

"Turvapaikanhakijoiden joukossa Suomeen rantautuu ammattirikollisia, jotka kiertävät maasta toiseen."

"Ulkomaiset liigat majoittuvat Suomen vastaanottokeskuksiin."

"Turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia ei tilastoida. Poliisi tutki viime vuonna Helsingin ulkomaalaissäilön asukkaita pistokokeilla. Heistä 18 prosenttia eli joka viides oli syyllistynyt rikoksiin Suomessa."

"Monesti on tyypillistä, että joku saattaa kymmentäkin eri nimeä sitten käyttää täällä kulkiessaan."

"Noin 3500 turvapaikanhakijasta noin 70 prosenttia on sellaisia, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa jo jostain muusta EU-maasta. Nämä Dublin-tapauksiksi kutsutut kiertolaiset ovat hävittäneet tavaroistaan kaiken, mistä voisi päätellä, missä maassa on viimeksi oleskeltu."

"Romaneja on palautettu kotimaahansa tilauslennoilla. Lähdettäessä vaatteita ja elektroniikkaa on kertynyt niin paljon, että he eivät tahdo mahtua koneeseen."

Ahvenanmaa tarvitsee apuvoimia!

2009-01-21T09:33:00.001-08:00

Haluan käyttää tämän tilaisuuden ilmaistakseni huolestumiseni Ahvenanmaan vähäisestä kulttuurin rikastumisesta. Maahanmuuttajia siellä kyllä on jonkin verran, mutta he ovat alkuperänsä mukaan jakautuneet täysin toisin kuin mantereen puolella.

Viime viikolla saimmekin lukea pääkaupunkiseudun elättävän suuren osan Suomea ja Ahvenanmaan olevan suurin nettosaaja asukasta kohti laskettuna. Voisiko esimerkiksi menestyksellisen yritystoiminnan kannalta liian vähäisellä muslimien määrällä olla asian kanssa jotain tekemistä?

Tarkastellaan eräiden keskeisten kielten puhujien suhteellista osuutta koko väestöstä Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla (tulokset promilleina):

Kieli	Ahvenanmaa (‰)	Uusimaa (‰)
somali	0,00	6,05
arabia	0,81	2,98
persia	1,25	1,09
turkki	0,15	1,64

Kyllä Ahvenanmaallekin pitäisi selvästi saada lisää eksoottista värinää.

Helppoa rahaa jaossa

2009-01-16T06:56:00.001-08:00

Pafin uusille asiakkaille jaetaan helppoa rahaa. Kävin juuri tienaamassa 41,60 euroa varsin pienellä vaivalla. En kuitenkaan voi ottaa kunniaa tempun suorittamisesta, koska se kuuluu nimimerkille Vapahtaja. Tässä hänen ohjeensa:

"1. Siirrä pelitilillesi haluamasi summa (vähintään 10 euroa) ja ilmoita bonuskoodi LNCHA 19.1.2009 mennessä.
2. Pelaa suosikkipeliäsi vähintään 90 euron arvosta* www.paf.com
3. 30 euroa maksetaan automaattisesti tilillesi, kun olet panostanut 90 euroa (eli kolme kertaa bonussumman verran).

Seuraaviin peleihin et voit käyttää rahoja: Rulettiin, Premium Rulettiin, Hi-Lo,Premium Blackjack,Multihand Blackjack,Blackjack, poker, pelit tai vedonlyönti."

Kannattaa tosiaan huomata tuo bonuskoodin ilmoittaminen. Toimin itse myöhempien ohjeiden mukaan eli tallensin 40 euroa tilille ja pelasin baccaratia sijoittamalla kahden euron panosta pankille (tätä voi ensin testata demolla). Kun 45 peliä oli pelattu, napsahti bonusraha 30 euroa tilille.

Mainittakoon, että en ole koskaan ennen pelannut baccaratia, enkä ymmärrä sen säännöistä mitään. Tätä helpommin rahaa voi tehdä vain pörssissä!

Muslimimaahanmuuttajien määrä Suomessa

2009-01-04T05:50:00.000-08:00

Virallisen tilaston puutteen vuoksi yritän arvioida muslimien määrää Suomessa vuoden 2007 lopussa.

Muslimimaahanmuuttajien (tai maahanmuuttajataustaisten) määrän arviointiin käytän kieltä. Kielialueen sisällä muslimien osuuden arviointiin käytän pääasiassa listaa muslimienemmistöisistä maista, jolloin muslimeita tulkitaan olevan samassa suhteessa kuin Wikipedia ilmoittaa heidän osuudekseen lähtömaan väestössä. Arabia on kielenä ongelmallinen laajuutensa takia, mutta suurimmassa osassa maista on erittäin merkittävä muslimienemmistö (vain Libanonissa, Israelissa ja Tšadissa alle 90 %). Arabian suhteen merkittävin yksittäinen virhelähde koostunee egyptiläisistä (suurehkon kristillisen arabiankielisen vähemmistön vuoksi), mutta heidän määränsä lienee kuitenkin rajattu, sillä kansalaisuudeltaan egyptiläisiä asuu täällä vain 248 miestä ja 65 naista.

Pääosin vuosina 1870-1920 Suomeen muuttanutta tataarivähemmistöä (700-900 henkeä) en käsittele muslimimaahanmuuttajina, eikä heitä siis ole laskettu arvioon mukaan.

Alla on taulukoitu merkittävät muslimimaahanmuuttajaryhmät kielen mukaan. Osa prosenttiosuuksista on huonosti perusteltavissa (esimerkiksi kurdit), jolloin on tehty arvio Stetson-Harrison -menetelmällä. Joissakin epätriviaaleissa tapauksissa annan linkin, jonka avulla suhteellinen osuus on määritetty.

Kieli	Miehet	Naiset	Muslimeita (%)
somali	5131	4679	100
arabia	5194	2925	98
kurdi	3369	2524	90
albania	3155	2636	70
turkki	3008	1268	100
persia	2154	1742	98
bengali	772	414	89
urdu	565	235	97
amhara	352	285	48
pandžabi	334	255	70
suahili	319	245	90
afgaani	202	162	99
azeri	149	128	93
tšetšeeni	101	84	90
turkmeeni	101	80	89
indonesia	74	151	86

Yhteensä muslimimiehiä on 23089 ja naisia 16327 eli yhteismäärän arvioksi järkevällä tarkkuudella saadaan noin 40000, jota voi verrata Wikipedian arvioon noin 30000 (Wikipedian lähdeviitteitä ei mielestäni voi kehua).

Artikkelissa Islam Suomessa annetaan vuoden 1999 osalta muslimien määräksi arvio 20000, mutta lähde on tasoltaan heikko. Myös muslimiväestön jakaumaa koskevassa osassa luvut vaikuttavat virhellisiltä, sillä ne eivät täsmää lainkaan edes tuohon vuoden 1999 arvioon. Esimerkiksi somalitaustaisten muslimien määräksi väitetään 4694, vaikka Somalian väestöstä 99,9 prosenttia on muslimeita, eikä maahanmuutto sieltä ole johtunut uskonnollisesta vainosta, joten luku on erittäin epäuskottava (kansalaisuudeltaan somaleita on Suomessa 4852 ja kielen mukaan 9810 kappaletta).

Ylläolevan taulukon ja Tilastokeskuksen tietojen avulla saadaan muslimimaahanmuuttajien sukupuoli- ja ikäjakaumaksi:

Ikä	Miehet	Naiset
0-4	2163	2069
5-9	1949	1952
10-14	1833	1766
15-19	1791	1526
20-24	2039	1574
25-29	2419	1653
30-34	2240	1553
35-39	2710	1417
40-44	2563	1089
45-49	1549	691
50-54	834	366
55-59	437	226
60-64	265	149
65-69	149	94
70-74	73	77
75-	76	124

Näitä tuloksia tulen käyttämään demografisissa laskelmissa.

Rikostilastojen normalisointi

2009-01-01T05:56:00.000-08:00

Helsingin Sanomissa 30.12. julkaistu sosiaalitutkimuksen menetelmien professori Pertti Tötön ansiokas kolumni oli ystävällisesti otettu talteen Homma-foorumilaisten toimesta.

Valitettavasti Töttö ei käsittele tulosten tilastollista merkitsevyyttä, mutta enköhän saa sen puutteen tässä blogissa aikanaan korjattua. Teoreettisesti ja keskustelun korkean laadun kannalta kyseessä on ratkaisevan tärkeä asia, jota en kuitenkaan ole suomalaisten rikostilastojen yhteydessä nähnyt huomioitavan. Olisin ilman muuta odottanut tällaiseen problematiikkaan pureutumista esimerkiksi Osmo Soininvaaralta, mutta valitettavasti häneltä on nähty vain epätarkkaa käsien heiluttelua.

Tällä kertaa aiheenani on kuitenkin rikostilastojen normalisointi eli eri kansanryhmien erilaisen demografisen rakenteen huomiointi laskelmassa. Käytän tässä esityksessä yksinkertaisuuden vuoksi esimerkkinä raiskaustilastoja, mutta sopiva normalisointi tietenkin riippuu rikostyypistä.

Töttö tyytyy laskemaan merkittävimpien rikoksiin syyllistyneiden ikäluokkien edustajien lukumäärät yhteen ja suhteuttaa rikosmäärän niihin (menetelmä muistuttaa aikaisemmin itse käyttämääni), joskaan vuosien yhdistämisen tekniikkaa professori ei tarkemmin kuvaile. Tämä tekniikka on eräs aivan kelvollinen mahdollisuus normalisointiin ja tulen sitä itsekin myös jatkossa käyttämään. Toisaalta esimerkiksi raiskauksiin syyllistyneet eivät kuitenkaan kaikki mahdu Tötön mainitsemaan ikähaarukkaan, eikä jakauma varsinkaan ole tasainen näiden ikäluokkien välillä. Näihin puutteisiin yritän tänään saada parannusta.

Tilastokeskus luokittelee rikoksiin syyllistyneet valitettavasti hieman ongelmallisiin luokkiin (tarkoitan luokan koon vaihtelua), joten tyydyn tässä esityksessä olettamaan jakauman tasaiseksi kunkin luokan sisällä. Lasken myös kaikkien tilastossa esiintyvien vuosien (2005-2007) määrät yhteen saadakseni mahdollisimman paljon dataa. Samaa normalisointia sitten käytetään kaikkiin kansanryhmiin, koska kansanryhmäkohtainen normalisointi vaatisi huomattavasti suurempia datamääriä, eikä se ole Suomen oloissa mahdollista.

Raiskauksista tuomittujen ikäjakauma:

Kyseisen jakauman avulla lasketaan kullekin demografiselle rakenteelle vertailuluku, jonka avulla raiskausten lukumäärä suhteutetaan. Tilastokeskuksen tiedot ikäjakaumista on luokiteltu viiden vuoden luokkiin, joiden sisällä oletan väen tasaisesti jakautuneeksi.

Raiskauksista tuomittujen jakauma on oleellisilta osiltaan ilmaistavissa 80-paikkaisena vektorina (ikäluokat 0-79) ja lisäksi väestöryhmän edustajien ikäluokittainen lukumäärä voidaan ilmaista 80-paikkaisena vektorina, joiden pistetuloa käytän vertailulukuna. Vertailuluvun käyttö vaikuttaa jonkin verran tilastollisen merkitsevyyden tutkimukseen, mutta siihen joudun palaamaan myöhemmin.

Esimerkki vuoden 2005 osalta: kansalaisuudeltaan suomalaiset (miehet) saavat vertailuluvukseen 33648,3 ja irakilaiset 33,7. Selvitettyjä raiskauksia oli suomalaisten toimesta 295 ja irakilaisten toimesta 12, joten irakilaisten yliedustuksen kerroin suomalaisiin verrattuna on 40,6. Pelkästään suomalaisten ja irakilaisten miesten kokonaismäärän perusteella saataisiin kerroin 56,1 ja Tötön tekniikalla kerroin 40,2. Mielestäni omani on tuloksista tarkimmin perusteltu ja ainakin näillä väestöryhmillä antaa melkein saman tuloksen kuin Tötön tekniikka.

Aiemman rikostilastoja käsitelleen tekstini kommenteissa Touko Apajalahti nosti esiin tarpeen väestöryhmien sosioekonomisen tilanteen normalisointiin laskelmassa ja periaatteessa olen ideasta samaa mieltä. Valitettavasti Tilastokeskuksesta saatavissa oleva data ei suoraan mahdollista tämän tyyppistä laskelmaa, joten parhaassakin tapauksessa joudutaan toimimaan hyvin karkeiden oletusten pohjalta, jos tällaisia tuloksia yritetään saada. Jos yleisö vaatii ja onnistun löytämään laskelman mahdollistavan datan äärelle, voin toki yrittää jotain tämän suuntaista.

On myös hyvin kyseenalaista, voidaanko kantasuomalaisista koskaan ottaa jotain mielekästä sosioekonomista osajoukkoa, joka täysin tyydyttävästi vastaisi tänne tulevien maahanmuuttajien tilannetta (riippuu tietenkin osittain maahanmuuttajaryhmästä). Edistysaskeleet tähän suuntaan olisivat arvokkaita, mutta pilkkovat ennestäänkin pientä datamäärää osiin, mikä on analyysin kannalta ongelmallista. Tässä mielessä lienee parasta pyrkiä tekemään vertailuja maahanmuuttajaryhmien välillä (sosioekonominen tausta silloinkin huomioiden, jos mahdollista).

Eläinkokeet

2008-12-30T06:00:00.000-08:00

Asun ilmeisesti samalla alueella kuin joku eläinaktivisti, koska jälleen aamulla bongasin tiedostavan julisteen, jossa tällä kertaa vastustetaan eläinkokeita. Materiaali oli paljon asiallisempi kuin turkistarhausta vastustanut juliste, sillä kyseessä oli sarjakuvamainen esitys, ei trikkikuvaus.

Yleistä perustietoa eläinkokeista löytyy Koe-eläinkurssin introsta (ppt) ja Turun yliopiston FAQ:sta.

Yleensähän kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin tehtäviä eläinkokeita vastustetaan äänekkäimmin, mutta toki aktivistien joukoissa esitetään näkemyksiä kaiken eläinkoetoiminnan lopettamisen puolesta. Kuitenkin lääketieteellisen ymmärryksen (pdf) ja ylipäätään kemikaalien vaikutuksen ymmärryksen kannalta eläinkokeiden merkitys on ratkaisevaa. Historiallisena esimerkkinä lääketieteellisestä edistysaskeleesta kelpaa insuliinin löytäminen.

En silti väitä, etteikö eläinkokeiden väheneminen olisi toivottavaa ja kyllä siihen pyritäänkin. Nähdäkseni realistisia tapoja vähentää eläinkokeiden määrää pitkällä aikavälillä ovat esimerkiksi keinoihomallit ja laskennalliset menetelmät, joista ensin mainittujen parissa on Suomessakin tehty työtä muun muassa Kuopiossa. Pasonen-Seppäsen kehittämää keinoihomallia voidaan käyttää korvaamaan eläinkokeet lääkeaineiden ihonläpäisevyyden ja -ärsytyksen testaamisessa, mutta toivotaan, että tämän tyyppinen kehitys johtaa läpimurtoihin yhä laajemmin.

Yllä kuvatun kaltainen tutkimus on laillista ja oikeaa toimintaa yhteiskunnan kehittämiseksi, josta kaikki aktivistit voivat vapaasti ottaa mallia. Haittapuolena tässä toimintamallissa aktivistien kannalta on, että fiilispohjalta tällaista perustutkimusta ei synny, eikä mielenosoituksiin tai pommi-iskuihin pääse osallistumaan.

Kahden otoksen suhteellisen osuuden testi

2008-12-28T10:04:00.000-08:00

Käsittelen tässä tekstissä standardin tekniikan kahden otoksen suhteellisen osuuden z-testistä ja myöhemmässä tekstissä esittelen kenties keinon, joilla testin teknisistä rajoituksista päästään osittain eroon (laskelmat ovat työn alla). Standardin testin rajoitukset ovat ongelmallisia erityisesti rikostilastojen analyysissä, koska rikoksiin syyllistyy tavallisesti hyvin pieni osa populaatiosta vuoden aikana.

Käsitellään tässä vain niin sanottua kaksisuuntaista testiä, koska muutokset yksisuuntaiseen testiin pääsemiseksi ovat suoraviivaisia. Testin kehittelyn muotoilu on omani, joten siitä voi löytyä muun muassa merkintäteknistä huomautettavaa.

Olkoon meillä populaatiot X₁ ja X₂ ja vastaavasti populaatioiden koot ovat n₁ ja n₂. Merkitään f_k:lla populaatiossa olevien rikollisten määrää (ilmenee tilastosta), jolloin rikollisten määrän matemaattiseksi malliksi otetaan satunnaismuuttuja s_k, joka on Bin(n_k, f_k/n_k)-jakautunut (k = 1 tai k = 2), ja oletetaan näiden olevan riippumattomia. Merkitään p_k = s_k/n_k kaikilla k.

Nollahypoteesi H₀: p₁ = p₂ = p
Vaihtoehtoinen hypoteesi H₁: p₁ on erisuuri kuin p₂

Oletetaan H₀ todeksi, jolloin saadaan painotettuna keskiarvona harhaton estimaatti p = (p₁n₁+p₂n₂)/(n₁ + n₂).

Seuraava vaihe (erityisesti normaaliapproksimaatio) on testin teknisten rajoitusten kannalta kriittinen.

Tehdään satunnaismuuttujalle s_k = n_k(s_k/n_k) normaaliapproksimaatio ilman jatkuvuuskorjausta, jolloin "likimääräiseksi" jakaumaksi saadaan N(n_kp, n_kp(1-p)). Normaalijakauman ominaisuuksista (Properties 1.) seuraa, että satunnaismuuttuja s_k/n_k on N(p, p(1-p)/n_k)-jakautunut. Tällöin riippumattomuuden ja normaalijakauman ominaisuuksien nojalla p₁ - p₂ = s₁/n₁ - s₂/n₂ on N(0, p(1-p)(1/n₁ + 1/n₂))-jakautunut.

Näin siis saadaan testisuureelle z = (p₁ - p₂)/sqrt(p(1-p)(1/n₁ + 1/n₂)) (joka on standardinormaalijakautunut) sen tavallinen esitys (Two-proportion z-test, equal variances). Wikipediassa esiintyvät rajoitukset liittyvät normaaliapproksimaation kelvollisena pysymiseen ja tähän puutteeseen aion saada kehitystä myöhemmin Poisson-jakaumien avulla.

Testisuureen z itseisarvoltaan suuret arvot (kaksisuuntaisessa testissä) viittaavat siihen, että nollahypoteesi H₀ ei päde. Kriittiset arvot hylkäämiselle eri merkitsevyystasoilla ovat seuraavat:

z-testin kriittiset arvot
	5 %	1 %	0,1 %
2-suuntainen testi	1,960	2,576	3,291
1-suuntainen testi	1,645	2,326	3,090

Jos jollain on jokin ehdotus, joka parantaa tämän tyyppisen matemaattisen aineksen esitystapaa blogissa, ottaisin sen kiitollisena vastaan.

Mediakatsaus: Malmössä rankkaa innovointia

2008-12-21T06:57:00.000-08:00

Kuten tiedämme, Yle kertoo totuuden, joten käytän TV 1:n klo 18.00 19.12.2008 lähettämiä uutisia lähdeviitteenä. Malmölaista siirtolaislähiötä Rosengårdia ja sen asukkaiden innovatiivisuutta käsitellään videolla alkaen hetkestä 5:03.

Joitakin kohtia Petteri Väänäsen raportista:

"Muutaman sadan siirtolaisnuoren joukko sai avukseen kolmisenkymmentä anarkistia, jopa jalkapallohuligaaneja."

"Riehunnan varsinainen kipinä oli se, kun kellaritiloissa sijainnut tilapäinen moskeija ja kokoustila suljettiin paloturvallisuussyistä. Nuoret yrittivät vallata sen takaisin"

"Paloja sytytettiin, missä palavaa löytyi, roskalavoilla ja jopa rappukäytävissä. Palokuntaa ei voitu kutsua paikalle, koska se joutui aiemmin kivi- ja polttopullosateen kohteeksi. Yksikään poliisiauto ei säilynyt vahingoittumattomana."

"Rosengårdin [...] 5000 asukkaasta 150 on syntynyt Ruotsissa, mutta ruotsalaisia sukunimiä ei juuri postiluukuissa näy."

"[T]yöikäisestä väestä on vain 15 prosenttia ollut työn kanssa tekemisissä, ei tosin välttämättä juuri nyt."

"Nuorten sosiaalinen tilanne taitaa kuitenkin olla parempi selitys tapahtumiin kuin mahdollinen islamilainen ääriliikehdintä."

Asiasta enemmän kiinnostuneille suosittelen ruotsalaismediaan tutustumista. Dagens Nyheterin artikkelit tästä ja tästä. Vielä sunnuntaiaamunakin on tuikattu kuusi autoa tuleen.

Harhaton estimaatti

2008-12-20T01:51:00.000-08:00

Vihreiden puoluehallitus vaatii ratkaisuja maahanmuuton ongelmiin (tiedote).

Nostan esiin seuraavan Anni Sinnemäen kommentin:
- Yhdenvertaisuus merkitsee maahanmuuttajien kohtelua yksilöinä, ei jonkun tilastollisen ryhmän jäseninä.

Rohkenen olla eri mieltä, eikä kyseessä oikeastaan edes ole mikään mielipideasia, vaan tilastotieteellinen tosiasia. Jos meillä on tiedossa vaikkapa, että maahanmuuttaja on turkkilainen, niin häntä on ensisijaisesti kohdeltava kyseisen ryhmän jäsenenä. Emmehän voi tehdä mitään parempaakaan, kun muuta tietoa ei vielä ole. Tiedon kerääminen kyseisestä yksilöstä taas maksaa aikaa ja rahaa tehtiinpä se sitten etukäteen tai vasta käytännön kokemusten myötä.

Tilastotieteessä tällaisia parhaita mahdollisia arvioita kutsutaan harhattomiksi estimaateiksi, jotka maahanmuuttajien tapauksessa saadaan kyseisen ryhmän edustajien aiemmista saavutuksista kyseisessä maassa. Menetelmän teknistä pätevyyttä voidaan aiheellisestikin kritisoida, mutta käytännössä joudumme hyppimään rohkeasti johtopäätöksiin vaillinaisenkin (mutta parhaan mahdollisen) metodiikan ja datan pohjalta, kun päätöksiä reaalimaailmassa tehdään. Tavoitteena ei voi olla tilastotieteilijöiden täydellinen tyydyttäminen, koska se tyydyttäminen vaatii sukupolvien verran kokemusta ja rekkalasteittain resursseja, jolloin mahdollinen peruuttamaton vahinko on jo kauan sitten tapahtunut.

Käytännössä erilaiset tilastotiedot (esimerkiksi rikos-, työllisyys- ja yrittäjyystilastot meiltä ja muualta) antavat meille todennäköisyysarvioita maahan pyrkivän yksilön toiminnasta. Ne eivät sano mitään varmaa, eivätkä esimerkiksi väitä kaikkia maahanmuuttajia rikollisiksi. Ne ilmaisevat parhaan mahdollisen arvion, jonka pohjalle käytännön toimintamme täytyy rakentua.

Tästä periaatteesta poikkeaminen johtaa harhaisiin estimaatteihin, harhaiseen päättelyyn ja harhaisiin johtopäätöksiin maahanmuuttopolitiikan seurauksista.

Ruotsin väestön kehitys

2008-12-14T11:52:00.000-08:00

Taitoni Ruotsin tietojen hankkimiseen on vielä puutteellista, joten tätä ensimmäistä laskelmaani pitää varmasti parantaa vielä monta kertaa, kunhan parempaa dataa saadaan. Pyrin tekemään laskelmani vajavaisten tietojen pohjalta niin hyvin kuin mahdollista, mutta näitä laskelmia ehdottomasti pitää kritisoida ja tietojani tarkentaa, jos löydätte parempia lähteitä.

Oletan muslimien määrän aluksi olevan luokkaa 500000 jakautuneena puoliksi miesten ja naisten kesken. Virallisia tilastoja asiasta ei ole olemassa, mutta erilaisia arvioita on esitetty ja valitsemani määrä on arvioiden kanssa linjassa (tosin sukupuolijakauma on puhdas arvaus). Ikäjakaumasta en löytänyt mitään tietoa, joten käytän tasajakaumaa ikävuosien 0-65 osalta. Ruotsissa on kaikkiaan 17,3 prosenttia maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia, joten muita kuin muslimeja on lähtötilanteessa noin 1090000 kappaletta, joiden oletan jakautuvan tasaisesti sukupuolten ja ikäryhmien 0-75 välillä.

Olen löytänyt jonkin verran aineistoa maahanmuuttajien ikäjakaumista saapumisvuotena, mutta niissä on toistaiseksi ollut aina vakavia puutteita (kuten rajoittuminen 15-65 -vuotiaiden käsittelyyn), jotka ainakin osittain estävät niiden hyödyntämisen tämän tyyppisessä laskelmassa. Siksi päädyin edelleen käyttämään Exp(0,07)-jakaumaa muslimimaahanmuuttajien iän määräämiseen. Kantaväestön paluumuuton oletan tapahtuvan vanhemmissa ikäluokissa ja käytän tasajakaumaa ikävuosien 40-70 välillä (vedetty stetsonista). Muut maahanmuuttajat arvotaan tasajakaumasta 0-50.

Maahanmuuttajia on viime vuosina ollut runsaasti, mutta sen laadusta on vaikea saada tarkkaa käsitystä (kantaruotsalaisten (?) paluumuuttokin on laajaa (oletus 2000 miestä ja 2000 naista vuodessa)). Oletan laskelmassa, että saapuvat muslimit ovat turvapaikanhakijoita eli hyödynnän tätä tilastoa, josta kätevästi löytyy myös sukupuolien välinen jakauma, mikä on erittäin tärkeää. Jos maa on muslimienemmistöinen, tulkitsen sieltä tulevien muuttajien olevan muslimeita. Oletus muslimimaahanmuuton osalta: miehiä 19000 ja naisia 7000 vuodessa. Muita maahanmuuttajia tulee 2000 miestä ja 2000 naista vuodessa.

Kokonaishedelmällisyysluvun osalta oletukseni ovat: kantaväestö 1,67, muslimit 3,0 ja muut maahanmuuttajat 1,8.

Ruotsissa on myös laajaa maastamuuttoa, josta tilastojen löytäminen on myös hyvin ongelmallista erityisesti ikäjakauman ja etnisyyden suhteen. En varsinaisesti vieläkään mallinna muuttoliikettä ulospäin, vaan huomioin asiaa hieman maahanmuuttajien määrän avulla.

Kuolevuuteen käytän Suomen Tilastokeskuksen arvioita, koska ainakin Ruotsin elinajanodotteet ovat laskelman kannalta riittävän lähellä Suomen tilannetta, joten kuolevuuskertoimet ovat riittävän laadukkaat.

Graafit 20 vuoden välein:

Katsaus vastapuolen näkemyksistä

2008-12-11T22:34:00.001-08:00

Vihreiden tuleva puheenjohtaja Anni Sinnemäki informoi tietämättömiä eduskunnassa:

Paras tapa päästä eroon laittomasta maahanmuutosta on toki luoda riittävä määrä väyliä lailliselle maahantulolle.

Vastaavalla tavalla voidaan muuten päästä eroon mistä tahansa rikostyypistä. Tehdään niistä laillisia!

Sitten RKP:n leiristä Pär Stenbäck ehdottaa, että varsinkin venäläisille maahanmuuttajille ryhdyttäisiin opettamaan ensimmäisenä kotouttamiskielenä suomen asemesta ruotsia. Samassa uutisessa käy ilmi, miksi RKP oikeasti toivoo maahanmuuton lisääntyvän. Syy on tietysti se sama, millä RKP:n olemassaolo ylipäätään on perusteltavissa eli kielipolitiikka. Stenbäckin mukaan kasvava maahanmuuttajaväestö voisi olla tulevaisuudessa uusi ruotsinkielinen vähemmistö Suomessa.

Eläinaktivistien uusin tempaus

2008-12-11T22:29:00.000-08:00

Ovat näköjään levitelleet ympäri Helsinkiä kuvia verisistä ketunraadoista, joilta on otettu takki pois. Siltä varalta, että joku ei tiedä kuvia trikeiksi, kerron tässä, että todellisuudessa operaatiossa ei veri lennä. Niiden huomioarvoa on pyritty kuvankäsittelyn keinoin lisäämään. Kampanja on suunnattu Halosta vastaan.

EDIT: Vaatetusliike Halonen on kuulemma osa veristä turkisteollisuutta. Väite joutuu kiinnostavaan valoon, kun huomioidaan, että kampanjaa käydään trikkikuvin. No, onhan se jo todistettua, että eläinaktivistien moraali ja etiikka ovat omastani voimakkaasti poikkeavia.

Rypäleaseet

2008-12-10T06:44:00.000-08:00

Vihreiden joukossa esitetään näkemyksiä siitä, että Suomenkin pitäisi liittyä rypäleaseet kieltävään Oslon sopimukseen. Olisi mielestäni suotavaa, että kansallisen tason poliitikolta tulisi samassa tekstissä näkemys erilaisista rypäleaseet korvaavista järjestelmistä. Meiltä ollaan kovaa kyytiä viemässä jalkaväkimiinoja, joiden merkitystä kuvaileva raportti (pdf) kertoo tylyä kieltään muun muassa vaikutuksesta vihollisen etenemisnopeuteen. Pitäisikö meidän käydä taistoon kivien, keppien ja valkoisten nenäliinojen varassa? Olemme sitäpaitsi sopimuksen ulkopuolella hyvässä seurassa Viron ja Latvian kanssa ja meillä on muutenkin maantieteellisessä mielessä jotain yhteistä.

On tietysti mahdollista, että Vihreissä ei uskota laajamittaisen maasodan mahdollisuuteen. Todennäköisyysarvioissa ja muussakin matemaattisessa masturbaatiossa - olkoonpa se miten tyydyttävää hyvänsä - on vain eräs perustavaa laatua oleva vika. Niiden tuloksiin ei ole koskaan syytä luottaa liian sinisilmäisesti, ei varsinkaan, mikäli väärän arvion seuraukset ovat tuhoisat. Puolustusjärjestelmäämme rakennetaan vuosikymmenien aikajänteellä, joten todennäköisyysarvion on oltava kohdallaan tästä kymmeniä vuosia eteenpäin. Osaavatko Vihreät tosiaan arvioida tulevaisuutta tarkasti? Tuliko esimerkiksi Georgian/Gruusian tilanne yllätyksenä? Montako vuotta etukäteen Vihreissä pystyttiin näkemään kyseinen selkkaus? Minkälaista kalustoa sotatoimissa käytettiin?

Itse edustan näkökulmaa, jonka pääperiaatteena on turvallisuuden luominen uskottavan puolustuksen kautta mahdollisimman pienin kustannuksin.

Yhtenä osana tällaista uskottavaa puolustusta on otettava huomioon laajamittaisen maasodankäynnin uhka, vaikka sen riski epäilemättä onkin vähenemässä. Seuraukset olisivat kuitenkin niin vakavat, että kyseinen riski on huomioitava. Jalkaväkimiinat ja niitä korvaavat järjestelmät (muun muassa rypäleaseet) ovat nimenomaan tällaisen uhkakuvan välineistöä.

Tietojeni mukaan Suomi on toistaiseksi hankkinut raskaisiin raketinheittimiin miina-ammuksia (nimenomaan ajoneuvoja vastaan). Uutisessa ei tarkemmin määritelty, minkälaisia kuorma-ammuksia 155 mm:n tykeille on hankittu, mutta Puolustusvoimien sivuilta löytyy hieman tietoa. Tällaisissa ammuksissa on se yhteinen piirre, että ne ammutaan alueelle vasta, kun vihollisen toimintaa on havaittu, eikä niitä ole tarkoitus kylvää ympäriinsä, jolloin vaikutusalue Suomen resurssitkin huomioiden on väistämättä rajattu.

Rypäleaseiden avulla levitettävien miinojen osalta pystymme epäilemättä luomaan samantyyppisen järjestelmän kuin tavallisillekin miinoille, joka auttaa myöhemmin löytämään ja raivaamaan miinat, eihän miinojen levitystapa sinänsä muuta tätä asiaa mihinkään. Wikipedian tietojen mukaan Juhani Kaskeala on ilmoittanut Suomen hankkimien tykistön kuorma-ammusten toimintavarmuudeksi 99,8 prosenttia. Ottaen nämä asiat huomioon joudun tulkitsemaan, että rypäleaseiden hyödyt ovat suuremmat kuin haitat, koska meidän on myös huomioitava aseiden vaihtoehtoiskustannus siinä mielessä, että kuinka paljon siviilejä säästyy uskottavan puolustuksen (tai käytännön sotatoiminnan yhteydessä tehokkaan puolustuksen) ansiosta. Sodan jälkeen mahdollisesti kuolevat siviilit ovat vain osa kokonaisuutta.

Ekoterrorismi

2008-12-06T02:24:00.000-08:00

A-talkissa keskusteltiin 4.12. aiheesta Eläinaktivistit kanalassa.

Ohjelmassa käsiteltiin Närpiöläiseen kanalaan tehtyä iskua, jossa iskun tehneet terroristit hajoittivat kanalan ilmastointilaitteet ja onnistuivat tukehduttamaan tuhansia kanoja. Kanalan seinään oli maalattu muun muassa kirjaimet EVR, joka viittaa Eläinten vapautusrintamaan.

Vieraina ohjelmassa olivat eläinaktivisti Sari Komulainen (Oikeutta Eläimille -järjestöstä (jatkossa lyhyesti OE)), rikoskomisario Risto Nyholm, Siipikarjanliiton toiminnanjohtaja Lea Lastikka ja tutkija Salla Tuomivaara.

Rikoskomisario heittää pari kertaa niin loistavia kommentteja keskusteluun, että aktivistien kiemurtelua on suorastaan nautinnollista seurata, suosittelen katsomaan. Ohjelmassa käy esimerkiksi ilmi seuraavia seikkoja: kaikki kiinni jääneet EVR:n jäsenet ovat myös OE:n jäseniä, OE:n perustajajäsenistä kaikki on tuomittu laittomista turkistarhaiskuista, tutkija Salla Tuomivaaran entinen poikaystävä on tehnyt iskuja (vaikka kyseinen tutkija aikaisemmin väitti, ettei hänen lähipiiristään iskuja tehneitä löydy), kuvamateriaalin tehostamiseksi on viety kuolleita kanoja kanaloihin (vastaavaa trikkikuvausta/temppuilua on harrastettu myös turkistarhojen yhteydessä), julkisuudessa esiintyneet tuottajat ja eläinlääkärit ovat saaneet tappouhkauksia ja niin edelleen.

Julkisuudessa vähemmälle huomiolle jäi Lappajärvellä tehty turkistarhaisku, jossa eläinten turkkeja värjättiin hennavärillä ja siitoskortit tuhottiin. Tarhaajan mukaan terroristi-isku aiheutti 30000 euron kustannukset. Alueelle oli maalattu EVR:n tunnuksia.

Häkkien ovia oli avattu, mutta kuten kaikki kettujen kanssa tekemisissä olleet tietävät, ketut jäivät suurimmaksi osaksi häkkeihinsä. Rohkenen jopa epäillä, että häkeistään poistuneet ketut oli poistettu sieltä väkivalloin. Onneksi tällä kertaa tarhalla ei ollut minkkejä vapautettavaksi, sillä nämä älypäät eivät perinteisesti ole ymmärtäneet kyseisen eläimen vaikutusta ekosysteemin tilaan.

Turkistarhausta vastustetaan nähdäkseni yleensä hyvin emotionaalisin perustein, kuten netistä ladattujen pörröisten eläinten elinoloja ja tappamista käsitteleviin videoihin. Olen niitä itsekin nähnyt, eikä niillä ole mitään tekemistä Suomessa harjoitettavan turkistarhauksen realismin kanssa. Eräässä näkemässäni videossa yhtä kettua yritettiin tappaa noin varttitunnin ajan kepeillä hakkaamalla ja kuristamalla. Jokainen varmaan ymmärtää, että turkistarhaus on Suomessa teollista toimintaa, eikä eläinten tappaminen yksinkertaisesti voi olla videolla kuvatun kaltaista hidasta ja tehotonta työvoimavaltaista säheltämistä.

Turkistarhauksen loppuminen täällä tarkoittaisi tuotannon siirtymistä entistä suuremmassa mitassa Kiinaan, jossa eläinsuojelulainsäädäntö ei ole länsimaisen standardin tasolla. Tätäkö toivotaan? Tuotteiden kysyntähän ei ole loppumassa mihinkään ja siihen kysyntään kyllä sitten vastataan.

Oikea tapa vaikuttaa asioihin on demokraattinen vaikuttaminen, eikä tällainen laillisia elinkeinoja harjoittavien yhteiskunnan tukipilarien toiminnan vaikeuttaminen terrorismin keinoin. Etiikka ja moraali eivät ole millään muotoa objektiivisia käsitteitä, eikä kenelläkään yksilöllä ole oikeutta väittää omaa moraaliaan ainoaksi oikeaksi. Pelisäännöt meillä määrää kirja nimeltä Suomen laki ja niitä lakeja voidaan tarvittaessa muuttaa asianmukaisessa järjestyksessä, mikäli muutoksilla on tarvittava kansan tuki.

Anja Snellman: Halla-aholle pitäisi antaa palkinto

2008-12-04T06:35:00.000-08:00

Anja Snellman tunnustautui tänään MTV 3:n Huomenta Suomessa Jussi Halla-ahon blogin lukijaksi.

Snellman muun muassa kritisoi median, erityisesti Helsingin Sanomien, asenteellisuutta Halla-ahon tekstejä kohtaan. Hän myös heittää toivomuksen Tarja Haloselle, että tämä ottaisi uudenvuodenpuheessaan kantaa avoimemman keskustelukulttuurin luomiseksi Suomeen. Lisäksi hän kehuu Jussi Pajusen tuoretta keskustelunavausta maahanmuuton aiheuttamista haasteista.

Snellman: "Se koetaan heti valtavaksi uhkaksi, jos joku tällainen Jussi Halla-aho, minun mielestäni perustellen, kysyy, mihin me olemme menossa ja pitääkö suvaita suvaitsemattomuutta."

Korkokäyrän antaman ennusteen osuvuus

2008-11-30T09:43:00.000-08:00

Tutkitaan kuinka laadukkaita korkoennusteita jenkkien korkokäyrästä voidaan laskea.

Yksittäisen päivän datasta saadaan kaikkiaan 15 erilaista ennustetta (kehittyneemmillä tekniikoilla enemmän), joiden toteutumisen tarkkuutta voidaan melko tarkasti tutkia myöhemmin saman datan pohjalta. Kiinnostavaa ennusteesta tekee muun muassa se, että erittäin hyvillä tiedoilla varustetut ihmiset investoivat merkittäviä summia näihin instrumentteihin, joten korkojen pohjalta laskettavien ennusteiden pitäisi olla huomattavan laadukkaita.

Käytän laskelmissani päivittäistä dataa aikaväliltä 2.1.1990-31.10.2008. Ennusteen laskentatekniikkani ei ole aivan täydellisen moitteeton, mutta antaa suuntaa. Laskennan perusteisiin voi tutustua täältä ja korkolaskennan yksityiskohtien ongelmiin täältä.

Esittämieni graafien otsikkotiedoista ilmenee, mistä ennusteesta on kysymys. Esimerkiksi merkintä 3 x 6 FRA (Forward Rate Agreement) viittaa sellaiseen ennusteeseen, jossa ennustaa kolme kuukautta pitkän joukkovelkakirjalainan (lyhyesti bondin) (nimellis)korkoa kolmen kuukauden kuluttua. Vastaavasti 6 x 12 FRA antaa ennusteen kuuden kuukauden päähän kuuden kuukauden pituiselle bondille. Esimerkiksi kuuden kuukauden päähän tehtävä kolmen kuukauden ennuste merkittäisiin 6 x 9 FRA.

Graafien x-akselilla on ennusteen ja toteutuneen koron erotus prosenttiyksikköinä ja palkin korkeus kertoo, kuinka monta ennustetta osui kyseiselle välille. Ilmoitan kaikissa tapauksissa lisäksi virheen keskiarvon ja keskihajonnan.

Tulokset:

Keskiarvo 0.3556 (%-yks.)
Keskihajonta 0.4615 (%-yks.)

Keskiarvo 0.3419 (%-yks.)
Keskihajonta 0.7999 (%-yks.)

Keskiarvo 0.7764 (%-yks.)
Keskihajonta 1.4187 (%-yks.)

Keskiarvo 0.5551 (%-yks.)
Keskihajonta 1.3347 (%-yks.)

Keskiarvo 0.9102 (%-yks.)
Keskihajonta 1.8136 (%-yks.)

Keskiarvo 0.6502 (%-yks.)
Keskihajonta 1.4070 (%-yks.)

Keskiarvo 0.4908 (%-yks.)
Keskihajonta 1.1100 (%-yks.)

Keskiarvo 0.8042 (%-yks.)
Keskihajonta 1.3957 (%-yks.)

Vaikka keskiarvojen puolesta ennusteet vaikuttavat kohtuullisilta, on keskihajonta kuitenkin niin korkea, että nähdäkseni korkomarkkinoiden kyky ennakoida tulevaa on hyvin kyseenalainen vuotta kauemmaksi. Sitä lyhyemmillä aikaväleillä ennusteet ovat suhteellisen hyviä.

Rikastusta

2008-11-30T03:18:00.000-08:00

Youtubesta löytyi pari hälyttävää pätkää. Ensin Sisäasiainministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen haastattelu, jossa hän kertoo tavoitteesta saada 15 vuodessa Suomen tilanne sellaiseksi, että väestöstä 10 prosenttia olisi maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia. Tämä tarkoittaa reilusti yli 20000 maahanmuuttajaa vuodessa seuraavan 15 vuoden ajan. Jokainen varmaan ymmärtää, miltä omat laskelmani näyttävät, jos maahanmuuttajien määräksi vaihdetaan noin 23000 henkeä vuodessa. Kestävää kehitystä?

Viljanen tuntuu ymmärtävän osan ongelmista, mutta on täysin pihalla siitä, minkälaisessa aikataulussa ongelmia voidaan korjata erityisesti, jos maahanmuuttoa samanaikaisesti hyvin voimakkaasti lisätään.

Viljasen haastatteluun on laitettu myös Youtube-vastine:

Olen muuten jatkossa toimittaja Pertti Rönkön fani. Lisää tätä!

Hypoteesin testaus

2008-11-26T09:10:00.000-08:00

Tilastoista vedettävien johtopäätösten kanssa joudutaan elämään epävarmuuden ja epätarkkuuden alaisuudessa. Ajatellaan esimerkiksi, että kolikkoa on heitetty 100 kertaa ja on saatu tulokseksi 51 kruunaa ja 49 klaavaa. Onko nyt pääteltävä, että kolikko on harhainen vai voisiko kyseessä olla puhtaasti sattuma. Saman ongelman kohtaamme käytännössä kaikkia tilastoja tulkitessamme, joten kyseisen epävarmuuden hallinta on laadukkaan keskustelun kannalta ratkaisevan tärkeää.

Keskeinen keino sen määrittämiseen, onko jokin tilastollinen tulos vain sattumaa, on hypoteesin testaus.

Tavallisesti muodostetaan niin sanottu nollahypoteesi H₀ ja vaihtoehtoinen hypoteesi H₁, joiden totuutta tarkastellaan aineiston perusteella. Aiemmassa kolikonheittoesimerkissä voitaisiin siis ottaa nollahypoteesiksi se, että raha on harhainen ja vaihtoehtoisena hypoteesina olisi se, että raha on harhaton.

Seuraavaksi tutkitaan, onko tilastosta saatu informaatio riittävän vahvaa nollahypoteesin hylkäämiseksi. Testille valitaan merkitsevyystaso, joka ilmaisee, kuinka suuren niin sanotun 1. lajin virheen eli hylkäysvirheen olemme valmiita tekemään eli se kuvaa todennäköisyyttä tapahtumalle, jossa nollahypoteesi on tosi (raha on harhainen), mutta testin tuloksena nollahypoteesi hylätään (eli päättelemme rahan olevan harhaton). Tavallisia valintoja merkitsevyystasoksi ovat yksi tai viisi prosenttia.

Sanokaamme, että olemme kiinnostuneita harrastamaan vedonlyöntiä kolikonheitosta. Mitä suuremmalla summalla olemme pelaamassa, sitä varmempia haluamme aluksi olla siitä, että kolikko on harhaton. Mitä varmempia haluamme olla johtopäätöksestämme, sitä pienempi merkitsevyystaso on valittava.

Testin lopputuloksena nollahypoteesi joko jää voimaan tai se hylätään, mikä antaa todistusaineistoa sen tueksi, että vaihtoehtoinen hypoteesi saattaisi olla oikea. Vaikka nollahypoteesi jäisi voimaan, se ei sinänsä tarkoita, että H₀ olisi välttämättä oikea, vaan todistusaineisto ei vain ollut riittävän vakuuttavaa sen hylkäämiseksi.

Disclaimer: Olen tehnyt ja tulen tekemään virheitä blogissani julkaistavissa laskelmissa, koska niiden julkaisukynnys on tarkoitus pitää matalana. Niitä saa ja pitääkin kritisoida, jolloin kenties päästään aikanaan parempaan tulokseen. Olen kiinnostunut oppimisesta ja älyllisestä rehellisyydestä.

Maahanmuutto ja huoltosuhteet

2008-11-23T10:41:00.000-08:00

Tällä kertaa saadaan laskelmaan mukaan myös väestölliset ja taloudelliset huoltosuhteet.

Väestöllinen huoltosuhde on huollettavien (0-14 -vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden) suhde huoltajiin (15-64 -vuotiaisiin) kerrottuna sadalla. Mitä pienempi luku on, sitä pienempi rasitus työikäisiin kohdistuu.

Taloudellinen huoltosuhde on työvoiman ulkopuolella olevien (eli muun muassa 0-14 -vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ja työttömien) summa suhteessa työllisiin. Mitä pienempi luku on, sitä pienempi rasitus työllisiin kohdistuu.

Vertailin tuloksiani myös Tilastokeskuksen ennusteisiin. Hekin ilman muuta odottavat melko laajamittaista maahanmuuttoa (oma oletukseni jälleen 10000 henkeä vuodessa), koska muuten oletettu syntyvyys ei riitä lähimainkaan ennustettuun väestömäärään. Sain samankaltaisia ennusteita heidän kanssaan, mikäli oletin maahanmuuttajien kokonaishedelmällisyysluvuksi 2,0, mutta graafit olen laatinut oletuksella 3,0. Kantaväestön kokonaishedelmällisyysluvuksi oletetaan 1,84.

Taloudellista huoltosuhdetta Tilastokeskus ei nähdäkseni ennusta ja se onkin vaikeaa työllisyysasteen arvioinnin ongelmallisuuden vuoksi. Laadin ennusteet olettamalla kantaväestön työllisyysasteeksi 70 % (katso EK:n tilasto (pdf)) ja maahanmuuttajien osalta 47 % (katso Thorsin puhe eduskunnassa). Molemmat siis oletetaan toistaiseksi vakioiksi ja tarkempi mallinnus jää myöhempään.

Tällä kertaa myös hetkellä 0 (vastaa vuotta 2007) maassa on maahanmuuttajia. Jako kantaväestöön ja maahanmuuttajiin on aluksi tehty kielen mukaan.

Sitten itse graafit 20 vuoden välein:
Mallissa on tietysti edelleen parannettavaa. Työ jatkuu.

Kuolevuuden mallinnus

2008-11-22T04:50:00.000-08:00

Olen ehtinyt hieman tutustumaan väestötieteeseen. Huomasin, että aiempi mallini kuolevuudelle ei ollut kovinkaan hyvä, sillä porukkaa ei karsittu riittävästi vanhoista ikäluokista.

Oikeat väestötieteilijät mallintavat kuolemat yksinkertaisella ikäluokkakohtaisella kertoimella, jotka Suomessa on laadittu kunnittain. Oma uusin yritykseni oli miesten osalta kuolemien mallinnus normaalijakaumalla (odotusarvo 76 vuotta, keskihajonta 15 vuotta), josta yksittäisen vuoden aikana kuollut osuus laskettiin ehdollisena todennäköisyytenä niiden joukosta, jotka ovat selvinneet kyseiseen vuoteen asti hengissä. Alla oleva kuva havainnollistaa miesten kuolevuuskertoimia Helsingissä (pylväät) ja oman mallini antamaa arviota kuvaa sininen viiva.
Otan ainakin seuraaviin kahteen demografiseen laskelmaan suoraan käyttöön nämä Helsingin miesten ja naisten kertoimet, jotka yleistän huoletta koko maahan (teen siinä toki virhettä). Uudessa lähestymistavassa on merkittävänä ongelmana se, että en voi yhtä helposti parametreja säätämällä muuttaa odotettavissa olevaa elinikää ja varianssia, mutta tyydytään nyt toistaiseksi tähän.

Sananen rikostilastoista

2008-11-19T05:31:00.000-08:00

Soininvaaran blogissa on käyty vilkasta keskustelua raiskaustilastoista ja erityisesti tiettyjen ryhmien niin sanotusta yliedustuksesta kyseisissä tilastoissa.

Yliedustuksen merkitystä vähättelevät keskustelijat ovat valinneet lähtökohdakseen rikostilaston pilkkomisen mahdollisimman pieneen osajoukkoon eli he tarkastelevat vain yhtä rikostyyppiä (tässä tapauksessa raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen (jatkossa lyhyesti raiskaus)), yhtä kansalaisuutta (Somalia) ja yhtä vuotta (2007) kerrallaan. Näin saadaan kyseiset ehdot täyttävien selvitettyjen rikosten lukumäärä absoluuttisesti pieneksi ja tässä tapauksessa nuo ehdot täyttäviä rikoksia on ollut 6 kappaletta. Päättelyn seuraavana askeleena on todeta, että tällaisesta määrästä on törkeää vetää mitään johtopäätöksiä, ja että sehän voi olla esimerkiksi yksittäisen sarjaraiskaajan aiheuttama vääristymä.

Oma lähtökohtani tällaisiin asioihin on totuuden etsiminen (siinä määrin kuin rajalliset taitoni ja varsinkin aikani sen suinkin mahdollistavat). Yritän siis lähestyä tilastoja objektiivisella otteella, eikä ylläoleva analyysi mielestäni ole riittävää kritiikkiä yliedustuksen merkityksen kumoamiseksi.

Suomessa yksittäisten ulkomaalaisryhmien määrät ovat kuitenkin vielä melko pieniä eli vaatimus siitä, että yksittäisen ryhmän yksittäisenä vuotena yksittäisessä rikostyypissä pitäisi saavuttaa absoluuttisesti shokeeraava rikosmäärä, jotta siitä voisi vetää johtopäätöksiä, ei ole mielekäs, vaan asia vaatii tarkempaa selvitystä.

Aloitetaan tarkastelemalla Somalien suorittamien selvitettyjen raiskausten lukumäärän kehitystä vuosittain vuodesta 2000 lähtien. Keskimäärin näitä on ollut 6,5 kappaletta vuodessa, minimin ollessa 2 ja maksimin 15 vuodessa. Somalien tai somalitaustaisten (jatkossa somali) Suomessa asuvien henkilöiden lukumäärän arviointiin käytän kansalaisuuksiin liittyvän ongelmallisuuden vuoksi somalia puhuvien määrää. Samoin varsinaisten kantasuomalaisten määrä arvioitiin suomea, ruotsia ja saamea puhuvien lukumäärän perusteella. Kielten perusteella tilastointi on varmasti ongelmallista, mutta parempia menetelmiä saa ehdottaa.

Oletetaan jatkossa, että raiskauksiin syyllistyvät vain 20-34 -vuotiaat miehet (ei, en ole profeministi). Tätä käytetään vain vertailun vuoksi, jotta suomalaisten ja somalien erilainen ikä- ja sukupuolijakauma tulisi huomioitua. Sekä somalit että suomalaiset siis käsitellään täsmälleen samoin ja mahdollinen yliedustuksen määrä pysyy oikein laskettuna.

Yliedustuksen kerroin vuosittain:

2000 14,6
2001 9,5
2002 3,4
2003 25,6
2004 7,4
2005 12,2
2006 6,0
2007 6,5

Muina vuosina kuin 2002 raiskaavien somalien suhteellinen osuus on tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin raiskaavien suomalaisten suhteellinen osuus 1 prosentin merkitsevyystasolla. Mistään trendinomaisesta kertoimen pienenemisestä ei näy millään tavoin luotettavia merkkejä.

Kannattaa muistaa, että kyseessä on selvitetyt rikokset, joten pieni määrä yksittäisiä sarjaraiskaajia ei voi jatkuvaa moninkertaista yliedustusta selittää yksinkertaisesti siksi, että syylliset ovat (tai ainakin olisi kuulunut olla) lukemassa tiilenpäitä.

Ymmärtääkseni yliedustus löytyy myös Ruotsin ja Norjan tilastoista, jotka kaivan myöhemmin esiin.

Korostan, että en ole tehnyt tätä laskelmaa mustamaalatakseni tiettyä maahanmuuttajaryhmää. Käytin somaleita ainoastaan esimerkkinä, koska se nousi Soininvaaran blogissa esiin. Muistakin ryhmistä ja maahanmuuttajista kokonaisuutena yritän varmasti tehdä tilastoja myöhemmin ja ehdottomasti yritän säilyttää objektiivisen asenteen.

Voidaan turvallisesti olettaa, että maahanmuuttajien osuuden kasvu tulee toteutuessaan Suomessakin johtamaan raiskausten määrän kasvuun. Tilanne on toistaiseksi jotenkuten hallinnassa ja yritetään säilyttää asianlaita sellaisena.

Kehitysapu

2008-11-16T03:54:00.000-08:00

Saamme sillointällöin lukea, että Suomen pientä kehitysavun osuutta bruttokansantulosta (vain 0,44 %) paheksutaan. Haluaisin hieman antaa perspektiiviä, mitä tuo "vain" 0,44 % bruttokansantulosta tarkoittaa.

Ensinnäkin Suomen maksama osuus ei ole mitenkään erityisen pieni, vaan OECD:n taulukosta ilmenee, että vain yhdeksän maata (luultavasti koko maailmassa) on 2007 antanut suuremman osuuden kuin Suomi (0,40 %) keskiarvon ollessa 0,28 % rikkaiden länsimaiden osalta.

Lisäksi tarpeita on kyllä kotimaassakin. Nykyinen kehitysapuun käytetty summa on samaa suuruusluokkaa kuin opintotukeen käytettävä. Kannattaa pitää mielessä, että näitä rahoja jaetaan samasta yhteisestä kassasta ja johonkin kohdistettu euro on jostain muualta pois, mitään itsestään täyttyvää rahakirstua ei ole olemassa. Kehitysavun lisääminen tarkoittaa punakynän käyttöä jonnekin muualle, minkä kohteen jakopolitiikkaa kannattavat poliitikot toivottavasti automaattisesti mainitsevat samassa yhteydessä, kun vaativat kehitysavun lisäämistä. Verojen nostaminen tai syömävelan ottaminen ei voi aina olla kestävä ratkaisu, mutta asia vaatii laajempaa käsittelyä kuin tässä on mahdollista.

Onko kehitysavun hyödystä sitten näyttöä? Viittaan Der Spiegelin artikkeliin, jossa afrikkalainen ekonomisti James Shikwati ilmasee toiveensa: "Jumalan tähden, lopettakaa kehitysapu." Hän menee jopa niin pitkälle, että kertoo avun tuottavan enemmän haittaa kuin hyötyä. Mielestäni häntä kannattaa kuunnella monessa suhteessa. Apu muun muassa häiritsee normaalia markkinataloudellista yritteliäisyyden heräämistä alueella, joten parasta mitä voimme tehdä on kannustaa heitäkin osallistumaan globaaliin palvelujen ja hyödykkeiden tuotantoon ja ostetaan heidän valmistamiaan tuotteita ilman tulleja. Shikwatin näkemykset saavat tukea muustakin tutkimuksesta.

Onko nyt siis tulkittava, että Vihreiden ja heidän hengenheimolaistensa tavoite kehitysavun nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (he käyttävät tosin ohjelmassaan ilmeisen virheellistä termiä bruttokansantuote) kaikkien aikojen ovelin juoni köyhien Afrikan valtioiden pitämiseksi köyhinä vai mistä tässä on kysymys. Toisaalta tämä kai on sitä, mitä kohtuudella voi odottaa puolueelta, joka fanaattisesti vastustaa sekä ydinvoimaa että hiilidioksidipäästöjä.

Tämä riittäköön siitä, miten asiat tehdään väärin. Yritetään vielä luoda silmäys siihen, miten asiat oikeasti pitää tehdä.

Tunnetusti Kiinan talouskasvu vuoden 1978 uudistusten jälkeen on nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä. Prosessin käyntiin paneva voima on ollut maan avautuminen ulkomaisille investoinneille ja saatavissa olleet halvat kädet. Mielestäni niitä pitäisi olla saatavissa myös Afrikassa, joten yksityissektorin investointibuumille Afrikkaan ei pitäisi olla mitään esteitä, jos yhteiskunnalliset olot sen suinkin sallivat. Nähdäkseni Kiinan menestyksen salaisuus on huomattavasti lähempänä omia visioitani kuin Vihreän liiton visiota, jonka mukaan kehitysapua pitäisi merkittävästi lisätä.

Kiinan malli on sitä parasta mahdollista "kehitysapua", jolla on oikeasti vaikutusta.

Astrid Thors kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä

2008-11-13T07:58:00.000-08:00

Alla oleva Youtube-pätkä osoittaa selvästi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin olevan kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä. Joko hän ei ole tutustunut hallinnonalaansa tai hän tietoisesti valehtelee, jätän lukijan päätettäväksi, kumpi on pahempi vaihtoehto.

Tarkistin videolla olevan väitteen ja se pitää paikkansa. Viittaan siis lopussa mustalla ruudulla olevaan tekstiin, en valitettavasti Suomen maahanmuuttoministeriin. Vaadin eroa.

Musta kulta

2008-11-12T05:55:00.000-08:00

Eräs syy tämän blogin aloittamiseen oli se, että voisin laajentaa sivistystäni erilaisten asioiden suhteen. Tahtoo siis sanoa, että tekstini eivät ole minkään kaikkien alojen asiantuntijan tuotoksia, vaan enemmänkin yritys päästä brassailemaan knoppitiedoilla baaritiskillä. Öljyn ehtyminen on aiheena tästä näkövinkkelistä tarkastelun arvoinen.

Lähdetään liikkeelle nykyisestä kulutuksesta, joka on suuruusluokkaa 85 miljoonaa barrelia päivässä eli suunnilleen 31 miljardia barrelia vuodessa. Vuodesta 1965 vuoteen 2006 sain graafista luettua kulutuksen kasvunopeudeksi noin 2,3 % vuodessa. Kiinan kulutuksen kasvu samalla aikavälillä on tietysti suhteellisesti ottaen valtavan suurta, mutta pohjalta on helppo ponnistaa. Talouskasvu näyttää kuitenkin vielä herran vuonna 2006 kuluttaneen myös öljyä eli oletetaan näin olevan myös lähitulevaisuudessa.

Minkälaiset öljyreservit nykytiedon valossa on olemassa? Asiasta on tietysti olemassa erilaisia arvioita, mutta nyt ei ollakaan kiinnostuneita yksityiskohdista, vaan hyvin karkeista arvioista. Wikipedia ilmoittaa 12 isoimman reservin omistavan maan yhteiseksi reserviksi arvion 1,137 biljoonaa barrelia. Niiden tuotanto vastaa karkeasti 60 % koko maailman tuotannosta, joten stetsonista vetämällä päädytään reservin arvioon 1,9 biljoonaa barrelia.

Katsotaan sitten vaihtoehtoja perinteiselle helposti jalostettavalle öljylle. Öljyliuske, öljyhiekka, ja esimerkiksi kivihiilen käsittely Fischer-Tropsch-menetelmällä mainitaan tässä yhteydessä usein.

Öljyliuskeen reservi on arvioitu Wikipediassa 3 biljoonan eli 3000 miljardin barrelin kokoiseksi, joten jos sitä päästään tehokkaasti hyödyntämään ennen kuin tavallinen öljy käy vähiin, niin ongelmia ei ole lähitulevaisuudessa tiedossa. Suomalainen Wikipedia kertoo, että Viron sähköntuotannosta kolme neljännestä perustuu öljyliuskeeseen, joten ainakin yleisesti ottaen energian lähteenä se on kelvollinen, joskin öljyksi muuttaminen on taloudellisien tekijöiden ansiosta ollut ongelmallisempaa. Käytännön kokemukset öljyksi muuttamisessa lienevät vähäisiä, joten laskelmointi nykytiedon valossa on hyvin ongelmallista.

Öljyhiekan suurimmat reservit ovat Kanadassa, jossa on ollut kaupallista alan kaivostoimintaa vuodesta 1967 lähtien. Ymmärtääkseni vuonna 2006 tuotanto on ollut 1,25 miljoonaa barrelia päivässä ja uusia projekteja on kovasti käynnissä. Reservi yksin Kanadassa on 1,75 biljoonaa barrelia, josta 10 % on jalostettavissa nykyisillä menetelmillä ja öljyn hinnalla.

Kivihiilen reserviä löytyy 900 miljardia tonnia, mutta sitä toki tarvitaan muuhunkin kuin öljyn tuottamiseen. Nykyinen kulutus on 6,2 miljardia tonnia vuodessa, jolla pelkästään säkin pohja näkyy 145 vuodessa nollakasvulla. En löytänyt kivihiilen kulutuksesta kehityksestä mitään hyvää lähdettä, mutta 2006 maailman kivihiilen kulutus oli kasvanut 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Coal-to-oil -tehtaan kustannuksista löysin seuraavan katkelman:

Single plant capable of producing about 80,000 barrels of oil equivalent a day would cost an estimated $6 billion or more to build.

Menetelmää on kuitenkin käytetty Saksassa maailmansotien aikana (tuotanto vuonna 1944 oli 124 000 barrelia päivässä) ja nykyään käytetään Etelä-Afrikassa, joten se on aivan käytännössä mahdollista toteuttaa. Eteläafrikkalainen yritys Sasol pystyy tällä hetkellä tuottamaan ymmärtääkseni maan 502 000 barrelin päiväkäytöstä 30 % eli noin 150 000 barrelia päivässä. Uuden tehtaan rakentamiseen menee vuosikymmen, joten ihan hetkessä laajamittaista tuotantoa ei tällä tavalla pystyyn polkaista. Monia vastaavia projekteja on ilmeisesti kuitenkin käynnissä.

Optimisti keittää ylläolevista aineksista keitoksen, jonka perusteella mitään öljyn ehtymisen vaaraa ei ole, eikä tule, vielä pitkiin aikoihin. Realistisen laskelman tekemistä vaikeuttaa öljyliuskeen ja öljyhiekan reservien arvioinnin vaikeus. Myös tuotannon käynnistämisen kasvuvauhdin arviointi on arvaustasolla. Kaiken lisäksi talouden pitäisi kasvaa, mutta ihan välittömiä apuvoimia tavallisen öljyn rinnalle ei näytä olevan tulossa, vaikka öljyhiekasta saatava tuotanto kasvaisi esim. 20 % vuodessa.

Katselen kerättyä informaatiota tarkemmin paremmalla ajalla.

Laskelma maahanmuutosta

2008-11-09T03:10:00.000-08:00

Tein pienen hypoteettisen laskelman maahanmuuton vaikutuksesta Suomen väestön rakenteeseen. Käyn lyhyesti läpi keskeisiä oletuksia, mutta jos lukijat ovat kiinnostuneita tarkemmasta käsittelystä, kysykää kommenteissa.

Tämä laskelma tulee olemaan vain ensimmäinen pitkässä sarjassa, jossa mallia on kaiken aikaa tarkoitus parantaa ja lisäksi lähtötietojen tarkkuutteen kiinnitetään jatkossa lisää huomiota. Tätä voi siis pitää vasta suuntaa-antavana vedoksena, mutta toki se jotain kertoo.

Lähdetään tässä laskelmassa siitä, että alussa maassa ei ole yhtään maahanmuuttajaa, vaan koko väestöä kutsutaan kantaväestöksi. Maahanmuuttajia alkaa virrata maahan 10000 hengen vuosivauhtia (puolet miehiä, puolet naisia) ja heidän kokonaishedelmällisyyslukunsa on koko tarkastelun ajan 4,0. Maahanmuuttajien iät arvotaan Exp(0,07)-jakaumasta eli voidaan ajatella heidän lähtömaansa väestön jakauman olevan seuraavan kuvan kaltainen:
Löysin Tilastokeskuksesta Suomen nykyisen väestön (2007) ikäjakauman, missä vasemmalla ovat miehet ja oikealla naiset:
Kantaväestön osalta oletetaan kokonaishedelmällisyysluvun olevan 1,83 koko tarkastelun ajan. Sekä kantaväestölle että maahanmuuttajille syntyy enemmän poikia kuin tyttöjä, suhdeluvun ollessa 1,05. Mitään muuta maahanmuuttoa ei ole, eikä maastamuuttoa ole. Kuolevuus mallinnetaan toistaiseksi kaikille samalla normaalijakaumalla, mutta pystyn tekemään laskelmat myös vaihtuvilla kuolevuusjakaumilla. Tilastokeskuksen data oli kasattu viiden vuoden osiin ja kaikki vähintään 75-vuotiaat on laitettu samaan ryhmään. Siksi kuvaaja näyttää yläosasta vähän huonolta, mutta yritän löytää tarkempaa dataa myöhempiin laskelmiin.

Katsotaan tilannetta 20 vuoden välein:
Enempää tuskin tarvitsee näyttää. Eiköhän kannattaisi ottaa tässä väestö- ja maahanmuuttopolitiikassakin ohjenuoraksi niin sanottu kestävä kehitys ja suunnitteluperiodi kannattaa ottaa riittävän pitkäksi, jotta ilmiöiden vaikutus käy selväksi.

Rauhan ja suvaitsevaisuuden uskonto

2008-11-06T06:25:00.000-08:00

Ylen radiouutisissa on kiinnostavia uutisia Berliinin tilanteesta. Viittaan Pertti Rönkön raporttiin, joka alkaa kohdasta 20:10.

Muutamia kiinnostavia lainauksia, joita en pyri irroittamaan asiayhteydestään [hakasulkujen kommentti allekirjoittaneelta]:

"Berliinissä sukupuolivähemmistöihin [toimittaja tarkoittanee seksuaalivähemmistöjä] kuuluvat ovat joutuneet viimeaikoina musliminuorten solvausten ja pahoinpitelyjen kohteiksi. Eräänä syynä pidetään maahanmuuttajien keskuudessa lietsottua homovihaa."

"Islamilaisen lehden mukaan homoja ja lesboja ei saisi kätellä, koska heistä tarttuu iho- ja muita tauteja."

"Homo- ja lesbojärjestöt sekä kaupungin maahanmuuttajavaltuutettu on tehnyt lehteä vastaan rikosilmoituksen kansankiihotuksesta. "

"Saksan poliisi ei kirjaa poliittisista syistä pahoinpitelijöiden etnistä taustaa, kuten ei myöskään uhrin sukupuolista suuntautuneisuutta, mutta homo- ja lesbojärjestöjen omien selvitysten mukaan useimmissa tapauksissa asialla ovat olleet turkkilaisten ja arabipoikien jengit. "

On aivan selvää, että laajamittainen muslimimaahanmuutto tulisi toteutuessaan johtamaan myös Suomessa samanlaisiin ääri-ilmiöhin. Luulisi, että SETA olisi kiinnostunut tällaisesta ja vaihtoehtoväki harkitsisi jatkossa tarkoin, onko muslimimaahanmuutto heidän kannaltaan toivottavaa ja käyttäisi sitten äänensä vaaleissa järkevällä tavalla.

Pitääkö meidän suomalaisten välttämättä oppia kaikki kantapään kautta vai osattaisiinko ottaa oppia muiden virheistä? Toimimalla jo etukäteen vältetään ongelmat kaikkein helpoiten.

Yksittäistapaukset yleistettävä!

2008-10-31T08:13:00.000-07:00

Palataan edellisen tekstini kohtaan kolme, johon joidenkin mielestä voi olla asiallista vastata vaihtoehto b. Yritän tuoda esiin eräitä syitä, miksi järkevä vastausvaihtoehto kysymykseen on nimenomaan vaihtoehto a.

Käsitellään kuitenkin yksittäistapausten yleistämistä hieman toisesta näkökulmasta, jotta asian perusideat tulevat selkeämmin esiin. Ajatellaan, että on olemassa jokin ihmisjoukko, jonka joillakin edustajilla on jokin ominaisuus, joka ei heti tällaisesta ihmisestä näy päällepäin, eikä muutenkaan ole helposti havaittavissa. Sanokaamme, että osalla heistä puuttuu oikea isovarvas.

Oletetaan aluksi, että heistä 20 prosentilta on mainittu ominaisuus. Nyt väitän, että tällaisen yksittäisen ihmisen kohdatessaan järkevä päätelmä on, että 20 prosentin todennäköisyydellä hänellä ei ole oikeaa isovarvasta. Ei siis pidä ajatella, että tilasto siis sanoisi, että isovarvas puuttuu varmasti, mutta mahdollisuus siihen on huomattavasti suurempi kuin muun väestön yksilön kohdatessaan.

Jokainen, joka väittää, että yksittäistapauksia ei voi yleistää, kertoo ilmeisesti, että kyseinen tilastotieto ei kerro kohdatusta yksilöstä yhtään mitään. Nimitän tätä ajattelutapaa jatkossa nimellä naiivi.

Entä, jos tilastojen mukaan todennäköisyys isovarpaan puuttumisesta olisikin 50 tai vaikkapa 80 prosenttia. Naiivin ajattelun mukaan mitään ongelmaa ei ole, eikä yksittäistapausta vieläkään voi yleistää. Todennäköisyystulkinta sen sijaan näyttää, että riski isovarpaan puuttumisesta kohdatulta yksilöltä on rajusti kasvanut edelliseen esimerkkiin verrattuna.

Annetaan tilastollisen osuuden edelleen kasvaa. Entä jos isovarvas puuttuu 99,999 prosentilta kyseisen ihmisryhmän edustajista? Tämä on edelleen pelkkä tilastollinen tosiasia, jota naiivin ajattelun mukaan ei saa yleistää. Todennäköisyystulkinta sanoo, että riski on edelleen kasvanut merkittävästi ja pitkässä sarjassa tapaamme ehdottomasti suurimmaksi osaksi varpaattomia yksilöitä, kun kyseisen populaation yksilön tapaamme.

Jos osuus kasvaa täyteen sataan prosenttiin, kyse ei välttämättä naiivin ajattelun mukaan enää ole samalla tavoin tilastosta, jota ei saa yleistää, vaan tosiasiasta, joka liittyy kaikkiin kyseisen ryhmän edustajiin. Tässä vaiheessa siis on selvää kaikille, että kenelläkään kohdatulla yksilöllä ei varmasti ole isovarvasta.

Todennäköisyystulkinta antoi siis koko tarkastelun ajan yhä kasvavan riskin siitä, että kohdatulla yksilöllä ei ole isovarvasta. Naiivi ajattelutapa ei nähnyt mitään eroa suhteellisen osuuden kasvaessa, mutta osuuden saavuttaessa 100 prosenttia syntyy hurja epäjatkuvuuskohta, jolloin naiivi ajattelijakin lopulta tunnustaa, että eihän sillä kohdatulla yksilöllä tietenkään sitä varvasta voi olla.

Naiivissa ajattelussa ei ole mitään järkeä. Tilastot kannattaa ja pitää yleistää yksittäistapauksiin. Kun kohdatusta yksilöstä sitten ajan myötä saadaan uutta tietoa, niin todennäköisyysarviota voidaan tarkentaa.

Kysely tilastojen yleistämisestä

2008-10-29T08:59:00.000-07:00

Ongelma tilastojen yleistettävyydestä on aina ajankohtainen. Selvitetään lukijoiden (heh) mielipiteitä asiasta pienellä kyselyllä:

1. Näet kadulla miehen puukottavan kolmea ohikulkijaa. Mies lähtee juoksemaan sinua kohti puukko kädessään. Miten toimit?

a) Juokset karkuun.
b) On hätiköityä vetää mitään johtopäätöksiä miehen tulevasta käytöksestä saatujen havaintojen perusteella. Häneen tulee suhtautua kuin keneen tahansa muuhunkin, eikä tuomita epäreilusti henkilöhistoriansa perusteella. Sitäpaitsi neloismurhaajat ovat tavattoman harvinaisia.

2. Olet etsimässä lapsellesi lastenhoitajaa. Naapurin kiltti setä tulee tarjoamaan auttavaa kättään. Tiedät hänen istuneen vankilassa puolet elämästään toistuvista lapsiin sekaantumisista, joihin hän on syyllistynyt aina nopeasti vapautumisensa jälkeen. Miten toimit?

a) Kieltäydyt kohteliaasti tarjotusta avusta.
b) On hätiköityä vetää mitään johtopäätöksiä miehen tulevasta käytöksestä hänen henkilöhistoriansa perusteella. Vankilassa saatu sensitiivisyyskoulutus on varmasti tuottanut hedelmää ja häneen tulee suhtautua kuin keneen tahansa muuhunkin. Päästät hänet hoitamaan lastasi, sillä tuomitseminen historiatietojen perusteella on epäreilua. Ihmiset muuttuvat.

3. Mikä-mikä-maassa asustava sympaattinen vähemmistö on määräänsä nähden yliedustettuna maan raiskaustilastoissa siten, että kun kantaväestössä yksi sadastatuhannesta on syyllistynyt elämänsä aikana raiskaukseen, niin sympaattisen vähemmistön edustajista 20 henkilöä sadastatuhannesta on syyllistynyt raiskaukseen. Nainen törmää baarissa sympaattisen vähemmistön edustajaan, joka pyytää naisen jatkoille. Nainen on kiinnostunut lähtemään jatkoille, muttei ole kiinnostunut harrastamaan miehen kanssa seksiä. Onko todennäköisyys naisen raiskatuksi tulemiseksi jatkoilla erilainen kuin siinä tapauksessa, että nainen lähtisi jatkoille kantaväestöön kuuluvan henkilön kanssa.

a) Todennäköisyys raiskaukseen on näiden tietojen valossa 20-kertainen ja naisen kannattaa huomioida tämä päätöksenteossaan. Riskeillä on taipumus joskus realisoitua.
b) On epäreilua väittää, että raiskauksen todennäköisyys kasvaisi sympaattisen vähemmistön edustajan mukaan lähdettäessä. Ihminen on yksilö! Nainen voi lähteä jatkoille hyvillä mielin kiinnittämättä huomiota turhiin tilastoihin.

4. Mikä-mikä-maassa asustavan sympaattisen vähemmistön edustajista kukaan ei ole tehnyt päivääkään työtä missään vaiheessa Mikä-mikä-maassa asumansa 600 vuoden aikana. Muut asukkaat ovat töissä 95 prosenttisesti. Mikä on mielestäsi sympaattisen vähemmistön todennäköisin työttömyysaste kymmenen vuoden kuluttua?

a) Tilanne tulee luultavasti jatkumaan samanlaisena, eikä mikään anna ymmärtää, että omaksuttu elämänmeno olisi muuttumassa. Työttymyysaste on luultavasti 100 % myös jatkossa.
b) On epäreilua vetää johtopäätöksiä sympaattisen vähemmistön aikaisemman käytöksen perusteella. He työllistyvät jatkossa siinä missä muutkin. Historiatietojen perusteella tuomitseminen on epäreilua. Ei ole mitään syytä olettaa, että työttömyysaste poikkeaisi muusta väestöstä.

5. Mikä-mikä-maahan on muuttanut sympaattinen vähemmistö, jonka työllisyysaste on ratkaisevasti heikompi kuin kantaväestön. Lisää sympaattisen vähemmistön edustajia olisi kiinnostunut pyrkimään maahan. Miten uudet sympaattisen vähemmistön edustajat arviosi mukaan tulevat työllistymään?

a) Työllisyysaste pysyttelee luultavasti oleellisesti samalla tasolla kuin muullakin sympaattisella vähemmistöllä. Ei ole syytä olettaa, että nyt maahan tulossa oleva porukka olisi ratkaisevasti erilaista kuin maassa jo asusteleva.
b) He työllistyvät siinä missä kantaväestökin. On väärin olettaa, että he muka eivät työllistyisi sen kummemmin kuin aikaisemmin tulleet sympaattisen vähemmistön edustajat. He eivät ole samaa porukkaa, vaan heitä on kohdeltava yksilöinä.

Löytyykö rivistäsi molempia vaihtoehtoja? Miksi?