Jatkokommentti Vartiaisen päättelyistä

Teoksessaan Työvoima tehokkaaseen käyttöön (pdf) Juhana Vartiainen esittelee päättelynsä ytimen sivulla 38. Hän kirjoittaa:

"Näitä tarjontatekijöitä kohentamalla saadaan siis lisää työllisyyttä, vaikka kansantaloudessa olisi työttömiäkin."

Hän jatkaa osuvasti alaviitteessä:

"Tähän nyrkkisääntöön on kuitenkin yksi poikkeus: vaikka työttömyysaste ei riipukaan työvoiman määrästä, työvoiman määrän muutos voi tietenkin vaikuttaa työttömyyteen jos työvoiman koostumus muuttuu. Eri ikä- ja koulutusryhmillä on erilaiset rakenteelliset työttömyysasteet, ja siksi koko kansantalouden rakenteellinen työttömyys muuttuu jonkin verran kun työvoiman koostumus muuttuu."

Vartiainen on siis ymmärtänyt ajattelunsa puutteen, mutta ei ole suhtautunut vakavasti maahanmuutosta seuraavaan työvoiman koostumuksen radikaaliin muutokseen. Saimme alustavaa tietoa asiasta tällä viikolla. Tällä hetkellä maahamme tulevasta muuttoliikkeestä siis noin 20 prosenttia ei kykene lukemaan tai kirjoittamaan mitään kieltä. Myös Saksasta saadut tiedot ovat vastaavia ja lisäksi on saatavissa tietoa, että vähintään puolet maahanmuuttajista on psyykkisesti sairaita.

Niina Halme on gradussaan tutkinut kahdeksan luku- ja kirjoitustaidottoman kehitystä suomen kielessä kuuden kuukauden intensiivisen opiskelun päätteeksi. Tiivistelmässä kerrotaan seuraavaa:

"Tuloksista käy ilmi informanttiryhmän heterogeenisuus. Heikoimman ja parhaimman testisuorituksen välillä on suuria eroja. Tulos osoittaa, kuinka jokainen oppija oppii yksilöllisten voimavarojensa mukaan omalla vauhdillaan. Kolme informanteista ei kykene vielä lukemaan mekaanisella tasolla, kun taas neljä informanttia osoittaa oppineensa funktionaalisen lukutaidon alkeet. Yksi informanteista osoittaa ymmärtävänsä mekaanisen lukutaidon periaatteen mutta ei vielä kykene lukemaan itsenäisesti. Tasoeroja kuvaa seuraava esimerkki: Tehtävässä 5 tuli jatkaa annettuja lauseita, joista ensimmäinen täydennettävä alkoi sanalla Puhelin. Paras oppija täydensi lauseen Puhelin SOITA ja heikoin oppija Puhelin PUNEATE TUAIEN."

Onko meillä ylipäätään mitään resursseja ja organisaatioita tällaisen intensiivisen opetuksen tarjoamiseen. Epäilen sitä suuresti.

Samuli Salmisen tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous (pdf) kerrotaan, että Somaliasta ja Irakista tulleiden maahanmuuttajien julkisen talouden nettovaikutus oli -12400 euroa/henkilö vuonna 2011. Samasta lähteestä saadaan myös työllistyneiden maahanmuuttajien nettovaikutukset -2 998 euroa/henkilö (Somalia) ja -4 174 euroa/henkilö (Irak). Esitän väitteen, että resurssimme nyt maahan muuttavien kotouttamiseksi ovat vähäisemmät kuin kotoutettaessa näitä henkilöitä, joita Salmisen tutkimuksessa esiintyy. Ei ole realistista olettaa tulosten paranevan, vaan päinvastoin.

En odota näiden tietojen pohjalta nykyisestä maahanmuutosta suurta menestystarinaa. Toivottavasti päättäjät eivät noudata Vartiaisen tarjontatekijöitä lisäävää linjaa pohtimatta erittäin huolellisesti strategian riskejä.